Kouluterveydenhoitajat Erja Eloranta (vas.), Raija Savimäki sekä psykiatrinen sairaanhoitaja Varpu Nummela näkevät nuorten ongelmat työssään. Niistä puhutaan myös vanhempien kanssa tulevien seitsemäsluokkalaisten terveystarkastuksen yhteydessä.
Viime vuonna valmistuneessa Akaan kaupungin hyvinvointikertomuksessa nousi esille akaalaisnuorten pahoinvointi. Yläkouluikäiset, kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset nuoret kokivat koulukiusaamista, kaverittomuutta, masentuneisuutta ja vanhemmuuden puutetta. Huumekokeilut olivat lisääntyneet ja kouluruuan syöminen vähentynyt. Tiedot perustuivat vuonna 2011 tehtyyn Kouluterveyskyselyyn.
Viimeisimmän, keväällä 2013 tehdyn Kouluterveyskyselyn mukaan moni asia yläkouluikäisillä on kohentunut kahden vuoden aikana. Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähenivät, vanhemmat olivat tietoisempia lastensa viikonloppuviettopaikoista, läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät, koulukiusaaminen ja lintsaaminen vähenivät. Humalajuominen väheni, kuten myös koulu-uupumus. Ilonaiheita olivat myös vanhempien parantunut työllisyys sekä vähentynyt tupakointi. Yläkoululaisten huumekokeilut ja tupakointi olivat yhtä yleisiä kuin vuonna 2011.
Entistä huonommin asiat ovat kouluruokailussa. Päivittäin kouluruokaa syövien nuorten määrä on vähentynyt edelleen. Kyselyn mukaan puolet yläkouluikäisistä vastaajista ei syö koulussa päivittäin. Lähes saman verran ei myöskään syö joka aamu aamiaista. Syömättömyys on yhtä yleistä pojilla ja tytöillä. Sama suunta näkyi myös lukiolaisten vastauksissa. Kouluruokailun osalta Akaan tulokset ovat synkemmät kuin Pirkanmaalla keskimäärin.
Syömättömyys näkyy väsymyksenä ja päänsärkynä
Toijalan yhteiskoulun terveydenhoitaja Raija Savimäki ja Hirvialhon koulun terveydenhoitaja Erja Eloranta näkevät syömättömyyden seuraukset oppilaissa päänsärkyinä ja väsymyksenä. Jos vielä kouluun on lähdetty ilman aamupalaa, ruokailujen väli voi venähtää 18 tuntiin.
– Lapsi on ilman energiaa sen ajan, jolloin hän on koulutyössä ja jolloin hän tarvitsisi energiaa jaksamisen, oppimisen, mielialan ja fyysisen kunnon takia, Savimäki ja Eloranta toteavat.
Terveydenhoitajien mukaan nuori ei välttämättä osaa tulkita omaa oloaan ja yhdistää oireita syömättömyyteen.
– Yleensä vastaus on, että kyllä mä jaksan. Ainakin tytöillä syömättömyydessä on osaksi myös sitä, että ruokailua säännöstellään ulkonäköpaineiden takia. Yleensä nuoret sanovat syömättömyyden syyksi, että kouluruoka on pahaa ja että aamulla ei ehdi syödä, Eloranta pohtii.
Kouluruokailu voidaan jättää väliin myös sen takia, että kaveritkaan eivät sitä syö. Sosiaalinen paine nuorilla on suuri.
Raija Savimäellä on tapana herätellä oppilaita kyselemällä, minkälainen on pieni lapsi väsyneenä ja nälkäisenä.
– Oppilaat osaavat kyllä sanoa, että se on itkuinen ja kiukkuinen. Sitä samaahan se on meilläkin, itkua ei tule, mutta ollaan ärtyneitä. Syömättömyys vaikuttaa oppimiseen. Aivotyöskentely on hyvin kuluttavaa ja vaatii paljon energiaa, Savimäki muistuttaa.
Erja Eloranta muistuttaa, että vaikka nuori tuntuu isolta passattavaksi, pieni palvelus vanhemmilta aamulla voi olla paikallaan.
– Vanhempien on vaikea seurata nuoren aamuja, mutta ei ole synti tehdä nuorelle voileipiä valmiiksi. Kun ne on tehty, ne myös yleensä syödään.
Vuorokausirytmit sekaisin
Oppilaiden väsymyksessä ja päänsäryssä on nähtävissä myös ruutuajan lisääntyminen. Akaassa television, tietokoneen ja pelikonsoleiden ääressä vietetään enemmän aikaa kuin Pirkanmaalla keskimäärin. Erityisesti älypuhelimet koukuttavat nuoria pyörimään sosiaalisessa mediassa yömyöhään.
Kouluterveydenhuollossa psykiatrisena sairaanhoitajana työskentelevä Varpu Nummela on huomannut vuorokausirytmin olevan monella nuorella pahasti sekaisin.
– Lähes jokaisella, joka käy minun luonani, ovat rytmit päin seiniä. Valvotaan, pelataan, ollaan Facebookissa tai ylipäänsä sosiaalisessa mediassa. Monet valvovat kahteen asti yöllä, sitten nukutaan muutama tunti ja mennään kouluun. Koulun jälkeen nukutaan 3–4 tuntia, jolloin jaksetaan yöllä taas mesettää, Nummela kuvailee.
Nummelan mukaan lyhyt yöuni kostautuu aamulla kiireenä ja koulumyöhästymisinä. Kiireen vuoksi myös aamupala jää syömättä.
Hän arvioi, että puolet työpäivän aikana käydyistä keskusteluista oppilaiden kanssa liittyy kiusaamiseen sosiaalisessa mediassa tai kännykän käyttöön sekä sen lieveilmiöihin kuten juuri valvomiseen. Nummela muistuttaa, että vanhemmat voivat auttaa kännykästä riippuvaiseksi tulleen nuoren elämää ottamalla puhelimen yöksi pois.
– Se on helpotus nuorelle. Moni on sanonut, että on niin paljon helpompi olla iltaisin nukahtaa, kun ei ole kännykkää.
Rennosta liikunnasta pulaa
Nuorten terveyttä uhkaa myös liikkumattomuus. Yläkouluikäisten liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla on Akaassa vähentynyt, vaikka lukiolaisilla ja valtakunnallisesti se on lisääntynyt. Vaikka Akaassa seuroja löytyy moneen lajiin, kouluterveydenhoitajat Raija Savimäki ja Erja Eloranta kaipaavat vaihtoehtoja erityisesti höntsäilyyn.
– Ne, jotka haluaisivat ottaa liikunnan rennommin, eivät lähde lajeihin, joissa kilpailulliset tavoitteet ovat kovat. Korttelipelaamista voisi olla enemmän.
Kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi. Keväällä 2013 tehtyyn kyselyyn osallistui 344 Hirvialhon koulun ja Toijalan yhteiskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaista. Valtakunnallinen kysely tehdään myös lukion ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille.
Viimeisimmät kommentit