Maikki Numminen houkutteli äitinsä Päivi Leskisen kuntosalille puolitoista vuotta sitten. Kaksikko iloitsee saaneensa vihdoin viimeinen yhteisen äiti-lapsi-harrastuksen.
Maikki Numminen muistelee, kuinka teininä tuntui nololta mennä äidin kanssa elokuviin. Sen sijaan 36-vuotiaana yhteinen tekeminen tuntuu pelkästään mukavalta. Maikki käy äitinsä Päivi Leskisen, 66, kanssa 2–3 kertaa viikossa Kuntoaskeleen kuntosalilla Viialassa.
– Nyt meilläkin on vihdoista viimein yhteinen äiti-lapsi-harrastus, kun aikanaan ei keritty harrastaa yhdessä, Maikki tuumaa.
– Jo oli aikakin, Päivi vahvistaa.
Maikki on käynyt kuntosalilla neljä vuotta. Äitinsä hän houkutteli kaverikseen puolitoista vuotta sitten. Matkakaan ei ollut esteenä, Päivi kun asui silloin kuntosalin yläpuolella. Nykyisin hän kävelee salille tien toiselta puolelta.
Nuoruuden innolla ja omaan tahtiin
Vanhainkodin osastoapulaisen työstä eläkkeelle jääneelle Päiville treenit ovat lihaskunnon ylläpitämistä. Kohta kymmenen vuotta kotiäitinä olleelle Maikille ne tarkoittavat myös omaa aikaa.
Äiti ja tytär ovat muutenkin paljon tekemissä keskenään, mutta yhteisen harrastuksen ansiosta näkeminen on säännöllistä. Treenaamista säestää iloinen puheensorina.
– Meillä riittää paljon juttua, vaikka näemme toisiamme muutenkin. Varmaan joidenkin mielestä puhumme liikaakin, kaksikko epäilee.
Harjoittelussa Päivi tunnustaa tyttärensä paremmakseen.
– Tuo tekee nuoruuden innolla. Minä pistän omaan tahtiin.
Pullantuoksua ja hyviä tapoja
Maikki on Päivin kuudesta lapsesta nuorin, ikäeroa seuraavaan sisarukseen on puolitoista vuotta. Maikin lapsuudenmuistot äidistä ovat pullantuoksuisia.
– Meillä oli itsestäänselvyys, että äiti leipoi kaikkea ja paljon. Äiti oli perinteinen ja kovin kiireinen, kun oli iso perhe ja työ.
Äidin mukaan kuopus oli puolestaan lapsena sisarussarjan vahvatahtoisin.
– Maikki oli aika räväkkä tyttö, joka uskalsi vastustaa ja oli kaikista vahvatahtoisin, vaikka oli nuorin. Mutta kyllä hän silti totteli, Päivi kuvailee.
– Äiti oli jämäkkä äiti, vaikka tekikin mieli joskus vastustaa, äiti sai viimeisen sanan, Maikki tunnustaa.
Nyt itse kolmen lapsen äitinä Maikki huomaa usein toimivansa kuten oma äitinsä. Lapsuudenkodin perintönä hän haluaa opettaa hyviä käytöstapoja ja toisten huomioonottamista myös omille lapsilleen.
– Haluan painottaa, että ollaan kohteliaita ja ajattelevaisia toisia ihmisiä kohtaan, toisten huomioonottaminen kun ei ole itsestään selvää nykypäivänä, Maikki pohtii.
Maikin ja miehensä Teemun lapsista Emma on 9, Martti 5 ja Olga 2 vuotta. Perhe asuu Maikin lapsuudenkodissa Viialassa. Maikki arvelee olevansa jokaiselle lapselle vähän omanlaisensa äiti, koska lapsetkin ovat luonteeltaan erilaisia.
– Kovasti olen myös sellainen äiti, joka tietää miten pitäisi toimia oikein, mutta vähän väliä sortuu virheisiin, Maikki huokaa.
– Aika jämpti äiti olet kuitenkin. Parhaansa sitä tekee, mutta aina se ei riitä, Päivi lohduttaa.
Päivin mukaan tärkeintä on olla läsnä ja kiinnostunut lasten tekemisistä.
Äitienpäivän erityinen ilo
Äitienpäivää Nummisilla vietetään perinteisin menoin sekä kotona että kyläillen molemmissa mummuloissa. Aamulla Emma, Martti ja Olga valmistavat isän kanssa aamiaisen, joka Maikin toiveesta katetaan pöytään.
– Aluksi kahvit tuotiin sänkyyn, mutta kun lapsia on enemmän, sähellys muuttuu myös sen mukaiseksi. Olenkin sanonut, että minulle riittää, että aamiainen on pöydässä.
Lapsilla on tapana muistaa äitiä kuvalahjoin. Tänä vuonna yksi salaisuuksista paljastui vahingossa etuajassa, kun Maikki löysi esikoisen Emman äitienpäivälahjaksi tekemän jumppapussin. Äiti ja tytär sopivatkin, että kyseessä on äitienpäivän etukäteislahja.
Päivi muistaa menneistä äitienpäivistä erityisesti sen toukokuun sunnuntain, kun lapset vievät äidin ulos syömään ja taivaalta satoi lunta ja räntää.
– Vanhempi likka oli juuri saanut ajokortin, ja hänellä oli sellainen pieni autonripumula. Kovasti huolestuneena katselin syömisen ajan ulos, että vieläkö päästään kotiin. Maa oli valkoinen koko äitienpäivän, Päivi muistelee.
Äitienpäivään liittyy perheessä myös erityistä iloa suuressa surussa. Kun Päivin Pohjois-Suomessa asunut poika ja tämän vaimo menehtyivät molemmat viitisen vuotta sitten lyhyen ajan sisällä, saivat vanhempansa menettäneet neljä lasta uuden kodin Päivin sisaren perheestä Pirkkalasta. Sisar palkittiin vuonna 2011 äitienpäivän kunniamerkillä.
Viimeisimmät kommentit