Vastaava rakennustarkastaja Anu Hytönen toivoo, että huolehtiessaan ympäristön siisteydestä ihmiset ilmoittaisivat kaupungille myös jättiputkista ja muista haitallisista vieraslajeista.
Akaan kaupunkisuunnittelulautakunta pitää tämänvuotisen kevätkatselmuksen maanantaina ja tiistaina 12.–13. toukokuuta. Lautakunnan edustajina mukana ovat Mikko Mäntysalo ja Matti Humaloja.
Katselmuksessa voidaan kierrellä mitä tahansa Akaan kaupungin alueita, ja huomiota kiinnitetään ympäristön siisteyteen, rakennusten ja rakennelmien kuntoon sekä luvattomiin rakennuksiin.
Oman pihan lisäksi kiinteistönomistajan täytyy pitää siistinä myös tien piennaralue tontin kohdalta. Näin määrää laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. Tarkka lainaus pykälästä 10 kuuluu: Tontinomistajan velvollisuutena on pitää katu puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka, kuitenkin enintään 15 metrin leveydeltä.
Kadun puhtaanapito tarkoittaa sinne kerääntyneen lian, lehtien, roskien ja irtonaisten esineiden sekä rikkaruohon poistamisen ajoradalta ja jalkakäytävältä.
Akaan vastaava rakennustarkastaja Anu Hytönen muistuttaa, että muun siisteyden lisäksi myös pensasaitojen takaista maailmaa pitäisi tarkkailla. Hänen mukaansa useimmat pitävät piennaralueet siistinä, mutta jos tontin rajalla kasvaa pensasaita, saattavat sen takana olevat pientareet unohtua. Pensaat eivät saa myöskään kasvaa piennaralueelle tai tielle.
– Kun on kapeita katuja, on kurjaa, jos vastaantulija joutuu väistämään niin, että auto naarmuuntuu oksiin. Näköesteenä olevien pensasaitojen vuoksi voi tulla myös kolareita, ja ihmisten on itsekin vaikea lähteä pihoistaan.
Maanteillä kuten Viialaa halkovalla Hämeentiellä Liikennevirasto hoitaa tiealueet kahden tai neljän metrin etäisyydelle tien rajasta. Rajan näkee hyvin kesällä siitä, mihin asti piennar on niitetty.
– Siitä tontin rajaan ulottuvalla alueella kiinteistönomistaja saa kaataa puut ja ottaa ne itselleen ja pitää väliä muuten siistinä, Anu Hytönen kertoo.
Toijalassa Hämeentie kuuluu kaupungin vastuulle Lentilän teollisuusraiteilta Kilsanmäkeen, vanhan paloaseman kohdalle. Pyöräteiden siisteys kuuluu tienpitäjän vastuulle eli tällä pätkällä kaupungille ja muulla Hämeentiellä Liikennevirastolle.
Isovainiolla edetty uhkasakkoon saakka
Kevätkatselmuksessa kierretään tänä vuonna lähinnä kaava-alueita. Luupin alla on sekä naapureiden ilmoittamia ongelmapaikkoja että kaupungin silmiin osuneita kohteita. Anu Hytösen mukaan suurin eteen tuleva ongelma ovat hamsterit. Eikä nyt puhuta lemmikkijyrsijöistä.
Yksi tällainen tapaus on ollut kaupungin käsittelyssä Viialan Isovainiolla jo vuodesta 2012. Kiinteistön pihalla ja peltoalueilla on ollut kymmeniä autonromuja ja muuta roinaa. Kehotusten, selvitysten ja useiden määräaikojen jälkeen on tultu siihen pisteeseen, että jos tienoo ei tänään 30. huhtikuuta ole kunnossa, astuu uhkasakko voimaan.
– Rakennustarkastaja Ossi Kohijoki katsoi sitä viime vuonna, ja minä kävin siellä nyt. Olihan se aika kammottavaa, ja osa romuista oli jemmattu. Tämmöinen on meille aika iso työ.
Isovainion kiinteistöstä on tulossa myös Akaan kaupungin naapuri, sillä viereinen maa-alue Turuntien varressa on yksi osa Uotilan perikunnan kanssa tehtävää maakauppaa.
Kunnilla ja kaupungeilla ei ole sakottamisoikeutta, joten Akaa hoitaa tarkastukset, seurannan, yhteydenpidon ja paperisodan, mutta rahat menevät valtion kassaan.
– Jos piha on täynnä romua, uhkasakon perusosa on 200–300 euroa ja juokseva kuukausisakko 100–150 euroa, Anu Hytönen sanoo.
Epäsiististä ympäristöstä aiheutuvat sakot menevät valtion kassaan, mutta nykyisin Akaakin saa jotain vastinetta tehdylle valvonnalle, kun uhkasakkopäätökset on taksoitettu. Yhdestä päätöksestä lähtee 200 euron lasku.
Jotain tulee myös Akaalle, sillä sen tekemät uhkasakkopäätökset on nyt taksoitettu.
– Se on 200 euroa, jos asia menee lautakuntakäsittelyyn, ja toinen 200 euroa, jos mennään uhkasakkomenettelyyn. Yhteensä näillä rahoilla laittaisi jo paikat kuntoon. Ja romuraudastahan maksetaan, sanoo Anu Hytönen.
Kevätkatselmuksessa tarkastellaan myös kaupungin omistamia alueita. Anu Hytönen myöntää, että niiltäkin löytyy siistimistä kaipaavia paikkoja.
– Mitä kauemmas mennään keskustoista, sitä helpommin löytyy kaupungin kaistaleita, jotka on huonosti hoidettu. Esimerkiksi Kylmäkoskella saattaa olla unohdettuja alueita, jotka kaupunki omistaa.
Kauempaa löytyy myös yksityisten omistamia huonokuntoisia rakennuksia, mutta toisin kuin taajamien keskustoissa, niiden annetaan olla oman onnensa nojassa.
– Jos jollain on tuolla mettäperällä kaatumaisillaan oleva mökki, siihen ei kannata kiinnittää huomiota. Sen voi antaa kaatua itsekseen.
Viimeisimmät kommentit