Lautakunta kannatti, kaupunginjohtaja esitti hylkäämistä

Hukarin uusien tonttien yrityssopimus jäi taas pöydälle

Hukarin kakkosalueella on noin 150 tonttia. Sopimusluonnoksen mukaan Resort Style Living Oy rakentaisi alueelle muun mussa uimarannan, rantasaunan ja pelikentän.

Hukarin kakkosalueella on noin 150 tonttia. Sopimusluonnoksen mukaan Resort Style Living Oy rakentaisi alueelle muun mussa uimarannan, rantasaunan ja pelikentän.

Akaan kaupunginhallitus jätti viime viikolla pöydälle Hukarin uuden asuinalueen rakentamista ja tonttimyyntiä koskevan pykälän. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli ollut yksimielisesti sitä mieltä, että kaupungin kannattaisi tehdä sopimus Resort Style Living Oy:n kanssa. Kaupunginjohtaja Aki Viitasaari taas esitti hallitukselle sopimuksen hylkäämistä.

Sopimusluonnoksen mukaan RSL markkinoisi ja myisi kaupungin tontteja vaiheittain ja rakentaisi Hukarin kakkosalueelle Viialaan muun muassa rantasaunan, uimarannan ja pelikentän. Kaupunki vastaisi normaalisti teiden ja kunnallistekniikan sekä muun muassa leikkikentän ja valaistun kuntoradan rakentamisesta. Hukarin kakkosvaiheen kaava-alueella on yhteensä noin 150 tonttia.

Kaupunginjohtaja Aki Viitasaarella ei ole asiaan jyrkkää näkemystä, mutta häntä mietityttää tonttien suuri määrä.

– Tuon tyyppiseen sopimukseen voisi lähteä ehkä 30 tontilla. Itselläni on hiukan epäselvyyttä myös yhteisistä palveluista, joita RSL toteuttaisi. Niistä ei jää sopimusluonnoksen perusteella käteen oikein konkreettista varmuutta, Viitasaari sanoi ennen hallituksen kokousta.

Jos kaupunki myisi ja markkinoisi tontit itse, alueen toteutumiseen ja akaalaisten yritysten toimintaan voisi saada vauhtia, jos nykyisiä tontinvarausehtoja muutettaisiin.

– Olen miettinyt, pitäisiköhän kaupungin luovuttaa useampia tontteja kerralla. Silloin taloja rakentavat yritykset pystyivät saamaan mittakaavaetuja siitä, että he tekevät kerralla useampia omakotitaloja. Meillä olisi varmasti paikallisia yrityksiä, jotka voisivat olla kiinnostuneita tämäntyyppisistä toteutumistavoista. Esimerkiksi 5–10 tonttia voisi olla hyvä määrä.

Saxberg ei torppaisi uutta uuden vuoksi

Akaan kaupungin ja Resort Style Livingin sopimusta käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa jo kesäkuussa 2013, mutta asia jätettiin silloin pöydälle jatkoselvittelyä varten. Kaupunginhallituksessa pöydälle jättämistä esitti nyt Susanna Saxberg (kok).

– Sopimusta on tehty aika kauan, mutta firman esittely kuulosti jo alun perin kiinnostavalta uudelta konseptilta. Pornaisissa he eivät ole onnistuneet kai myymään vielä yhtään tonttia, mutta jos se onnistuisi Akaassa, se olisi meille aika hieno homma, Saxberg sanoo.

Hänen mielestään Akaan kaupungilla ei ole sopimuksessa isoja vaaranpaikkoja tavanomaiseen tonttikauppaan verrattuna. Puutteita ja kysymyksiä on silti edelleen, ja Saxbergin mielestä yrittäjäriskiä saisi olla enemmän.

– Sopimus herätti hallituksessa jonkin verran vastustusta ja hirveästi kysymyksiä, mutta olisi kiva esittää kysymykset yrittäjille eikä pohtia keskenään ja torpata asiaa siksi, että se on jotain uutta. Yrittäjien piti tulla tähän kokoukseen, mutta he eivät päässeet.

Saxbergin esitys pöydälle jättämisestä sai hallituksen äänestyksessä taakseen Inka Savolaisen (sd), Markku Anttilan (kesk), Jukka Saaren (vas), Tuomo Småttin (kok) ja Marita Markkulan (ps). Asian käsittelyn jatkamista kannattivat Jouko Rytkönen (kok), Salla Bister (sd), Hannu Järvinen (sd), Mari Peräkivi (kesk), Aarne Kiuru (sd) ja Paula Pörhälä (kesk).

Hirvosta hirvittää kaupungin vastuu

Akaalaisen Heimo Hirvosen yritys Helmitalo on valmistanut ja rakentanut nykyiselle Hukarin asuinalueelle 16 omakotitaloa ja kaksi paritaloa. Hirvonen oli mukana jo neuvottelemassa alueen ostosta, kun Viialan kunta hankki kaavoitettavaa maata 2000-luvun alussa.

Toisen vaiheen tontit sijaitsevat Hukarin nykyisen asuinalueen takana.

Toisen vaiheen tontit sijaitsevat Tarpianjoelta päin katsottuna Hukarin nykyisen asuinalueen takana.

Kaupungin ja RSL:n yhteistyösopimuksessa on muutamia asioita, jotka ihmetyttävät Hirvosta. Toisaalta sopimus saattaisi tuoda rakentajille töitä.

– Minä katselin sopimusta ja ajattelin, että eikö kenellekään tule järki päähän. Nyt myydään karkeasti 20 000 eurolla tontteja, ja jos sinne tulee joku, joka pistää 30 000–40 000 euroa tontin hinnaksi, niin eihän sinne muuta kukaan.

RSL:n hamuaman katteen lisäksi Hirvosta mietityttävät Akaan kaupungin velvollisuudet.

– Kaupunki joutuisi sijoittamaan sinne hirveän summan rahaa. Jos kaupunki jättäisi tekemättä vaikka valaistun pururadan, se olisi heti sopimusrikkoja.

Hyvä puoli RSL-sopimuksessa olisi Hirvosen mielestä se, että paikalliset rakentajat voisivat päästä tekemään yrityksen kanssa sopimuksia eri alueiden rakentamisesta. Muutenkin kaikkia vaihtoehtoja tonttien myymiseksi kannattaa miettiä, kun kysyntä on alamaissa.

– Naapurikunnissa on varoittavia esimerkkejä siitä, että kun tontin hinnat nousevat, kauppa toppaa kuin seinään. Kannattaa miettiä, onko kunnan etu saada tontit myydyksi ja asukkaat maksamaan veroja ja kiinteistöveroja vai se, että tontista yritetään saada hyvä hinta.

Koska kauppa ei käy kovin kuumana, myöskään useampien tonttien varausmahdollisuus ei ole nyt välttämätöntä.

– Isompaan tonttimäärään ei kannata lähteä sitomaan vähiä rahojansa. Kyllä minä luulen, että Hukarista tontteja ostettaisiin, mutta ei kukaan ammattirakentaja lähde tekemään riskin päälle. Nytkin on ammattirakentajilla taloja, jotka ovat olleet myynnissä toista vuotta ja kauemminkin, Heimo Hirvonen sanoo.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?