Akaan kaupunki suunnittelee palvelusetelin käyttöönottoa tehostetussa palveluasumisessa. Ensivaiheessa kyse on kokeilusta, joka alkaisi toukokuussa ja kestäisi vuoden 2015 loppuun. Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta päättää kokeilun aloittamisesta huhtikuussa.

– Palveluseteli on malli, jota Akaan ja Urjalan muodostamalla yhteistoiminta-alueella ei ole vielä kokeiltu.  Jossain toiminnassa sitä olisi hyvä kokeilla, ja akuutein tarve on tehostetussa palveluasumisessa, perustelee Akaan ja Urjalan yhteinen perusturvajohtaja Elina Anttila.

Myös palvelusetelimallissa tehostettuun palveluasumiseen pääsystä päättää kaupunki. Jos kriteerit täyttyvät, voi kaupunki myöntää asiakkaalle palvelusetelin käytettäväksi yksityiseen hoitopaikkaan.

Lisää valinnanvapautta

Anttilan mukaan palveluseteli lisää vanhuksen valinnanmahdollisuuksia ja tuo lisää kaivattuja hoitopaikkoja.

– Kun kaupunki sijoittaa vanhuksen, kyseeseen tulevat sen omat tai kilpailutuksen kautta hankkimat yksiköt. Tämä ei mahdollista esimerkiksi vanhuksen hakeutumista omaisten lähelle, jos nämä asuvat kaukana.

Palvelusetelillä asiakas voi valita tehostetun palveluasumisen hoitopaikan, joka on kaupungin hyväksymä.

– Kaikkia maan sijoituspaikkoja emme pysty etukäteen käymään läpi. Mutta jos vanhukselta tai omaiselta tulee esitys, joka ei ole meille tuttu, tutkimme ja arvioimme siinä kohtaa, onko kyse paikasta, johon palveluseteli voidaan antaa, Anttila kertoo.

Akaan kaupungilla on tällä hetkellä omaa tehostettua palveluasumista Tarpiakodissa Kylmäkoskella. Mäntymäen vanhainkodin alakerta Viialassa muuttuu tehostetun palveluasumisen yksiköksi huhtikuussa ja kesällä valmistuvasta, Hakalehdon korvaavasta Torkonkartanon ryhmäkodista tulee tehostetun palveluasumisen yksikkö.

Asiakkaalle kalliimpi, kaupungille halvempi

Palvelusetelin arvo määräytyy asiakkaan bruttotulojen mukaan eli arvo pienenee, kun tulot kasvavat. Akaan-mallissa setelin arvo on enintään 2800 euroa kuukaudessa, mikä tarkoittaa 800–900 euron kuukausituloja. Suunnitelman mukaan setelin arvo pienenisi aina 100 eurolla, kun tulot lisääntyvät 200 eurolla. 1500 euron kuukausituloilla palvelusetelin arvo olisi 2500 euroa.

Palvelusetelin ylimenevät kustannukset jäävät asiakkaan maksettavaksi. Perusturvajohtaja Elina Anttilan mukaan palveluseteli on asiakkaalle kaupungin omia hoitopaikkoja kalliimpi vaihtoehto.

– Palveluseteli kattaa tietyn osan hoidon kustannuksista. Sillä kuinka paljon yksikkö maksaa, ei ole merkitystä setelinarvoon. Se on palveluntuottajan, vanhuksen ja omaisten välinen asia. Yksiköitä on halvempia ja kalliimpia, jolloin omavastuu on pienempi tai isompi.

Kaupunki puolestaan tavoittelee palvelusetelillä kustannussäästöä. Anttilan mukaan tavoitteena on, että palveluseteli olisi kaupungille edullisin vaihtoehto sijoittaa vanhus.

Ensisijaisesti täytetään kuitenkin kaupungin omat ja kilpailutetut paikat. Perusturvajohtajan mukaan sijoitusmääriä ei ole tarkoitus lisätä.

– Vuositasolla ei puhuta kymmenistä vaan muutamista vanhuksista, joille voitaisiin tarjota palveluseteliä. Tällä hetkellä meillä on vielä palvelutarjontaa omissa yksiköissä, mutta aina on muutamia, jotka on maksusitoumuksella sijoitettu näiden ulkopuolelle.

Ulkopuolelle on sijoitettu silloin, kun kaupungilla ei ole ollut tarjota sopivaa paikkaa.  Esimerkiksi kymmenkunta henkilöä on Mainio Vire Oy:n omistamassa Hoitokoti Arwolassa Toijalassa ja Lempäälässä.

Lisää malleja palvelujen tuottamiseen

Anttila ei usko, että palveluseteli jakaisi vanhukset tulojen mukaan kahden kerroksen väkeen.

– En näkisi sitä uhkana, koska myös meidän omat sekä kilpailutetut palvelut ovat hyvät. Lisäksi moni miettii palvelusetelin kohdalla vain tulopuolta, mutta myös pienituloisella voi olla omaisuutta, jota hän haluaa realisoida elämänlaadun parantamiseksi.

Anttilan mukaan vanhuksilta tai vanhusneuvostolta kritiikkiä ei ole kuulunut.

– Palveluseteli koetaan yhtenä lisämahdollisuutena.

Perusturvajohtajan mukaan palvelusetelin toimivuutta ja kannattavuutta arvioidaan kokeilun aikana.

– Nyt on hyvä ajankohta kokeilla palveluseteliä, koska vanhusten määrä ei juuri tässä hetkessä kasva niin vauhdilla, mutta tulevaisuudessa määrä kasvaa todella paljon. Sitä varten meillä pitää olla erilaisia malleja, miten palveluja tuotetaan. Kaiken ei välttämättä tarvitse olla kunnan omaa, itse investoimaa, rakentamaa eikä kilpailutuksen kautta hankkimaa.

Valtuustoaloite Torkonkartanon laajentamisesta

Hakalehdon vanhainkodin korvaava 36-paikkainen Torkonkartanon ryhmäkoti valmistuu Hakalehdon taakse kesällä. Aikataulun mukaan rakennus luovutetaan kaupungille 30.7.

Rakennus tehdään elementeistä, jotka valmistetaan Element-E Oy:n tehtaalla Kuusankoskella. Ensimmäiset elementit pysytetään Toijalassa huhtikuussa.

Vanhustyönjohtaja Leila Haakana kertoo, että asukkaiden muutto toteutetaan elokuussa.

–        Muutoilla ei ole kiire, vaan kaikessa rauhassa siirrytään elokuussa uusiin tiloihin.

Ryhmäkoti ehdittiin ensin nimetä Torkonniityn ryhmäkodiksi, mutta koska Torkonniitty-niminen taloyhtiö oli jo olemassa, nimeksi vaihdettiin Torkonkartano.

Valtuutettu Aarne Kiuru (sd) ja 15 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen Torkonkartanon pikaisesta laajentamisesta. Aloitteentekijät esittävät, että kaupungin on välittömästi ryhdyttävä suunnittelemaan pelikuvaksi visioitua laajennusta, joka olisi valmis 2015.

Aloitteentekijöiden mukaan yhä useampi vanhus odottaa tehostetun palveluasumisen paikkaa ja Toijalan vuodeosastolla jopa kolmannes potilaista. Laajennus voisi toimia myös mahdollisesti remontoitavan ja laajennettavan Toijalan terveysaseman ja vuodeosaston väistötilana.

–        Investoinnin kustannukset tulevat takaisin kaupungille paitsi vuokratuloina myös vuodeosastopaikkojen että kotisairaanhoidon kustannusten vähentymisenä, aloitteessa todetaan.