Toivo Ilomäen ritarilaatta Päivölään

 

Edessä oikealta Toivo Ilomäen poika Pentti naisystävänsä Kaarina Hakalan kanssa, Ilomäen sisar Aili Mäkinen ja tytär Leila Kvist. Suomen lipun vieressä oikealla puolella Erkki Ylöstalo.

Edessä oikealta Toivo Ilomäen poika Pentti naisystävänsä Kaarina Hakalan kanssa, Ilomäen sisar Aili Mäkinen ja tytär Leila Kvist. Suomen lipun vieressä oikealla puolella Erkki Ylöstalo.

Päivölän kansanopistolla pidettiin viime viikon tiistaina Mannerheim-ristin ritari, Sääksmäellä syntyneen ja Viialassa asuneen Toivo Ilomäen ritarilaatan paljastustilaisuus. Ilomäen omaisten lisäksi tilaisuuden kutsuvieraana oli muun muassa hänen asetoverinsa ErkkiYlöstalo (aikaisemmin Lehtonen). 

Sodassa uskomattomiin saavutuksiin yltänyttä Ilomäkeä muistettiin ja kunnioitettiin useissa puheissa.

– Ilomäki oli yksi ”kansan syvien rivien edustajia” ja pelkän varusmieskoulutuksen käynyt sotilas. Hänet määrättiin joulukuussa 1939 pst-tykin lataajaksi 2. Prikaatin Pst -tykkikomppaniaan. Vuosien 1943–44 vaihteessa Toivo Ilomäki vietti sairauden vuoksi kuukauden päivät sotasairaalassa ja järjestely- ja henkilötäydennyskeskuksissa. Kesäkuussa 1944 alkoi Neuvostoliiton Suomen puolustuksen lopulliseen murtamiseen ja maan valloittamiseen tähdännyt suurhyökkäys. Toivo Ilomäen joukko-osasto toimi Aunuksen kannaksella ja täällä tapahtuivat teot, joita olemme tänään kokoontuneet kunnioittamaan, kertoi Mannerheim-ristin ritarien säätiön valtuuskunnan jäsen Heikki Lehtonen.

Toivo Ilomäki tuhosi ensimmäisen vihollispanssarinsa Karjalan kylässä 22. kesäkuuta. Juhannuksen jälkeen tilanne jatkui Sammatuksen suurtaisteluna, jossa Ilomäen sotilastaidot tulivat lopullisesti esille. Tässä yhdessä taistelussa hän tuhosi tykillään 16 panssarivaunua ja hieman myöhemmin Tihverin taistelussa vielä neljä panssaria lisää.

Marsalkka Mannerheim oli antanut 28.6.1944 määräyksen erityisen Panssarintuhoojamerkin luomisesta. Tätä kankaasta valmistettua 70 kertaa 30 millimetrin kokoista hihamerkkiä sai kantaa sotilas, jolla oli tilillään vähintään yksi tuhottu vihollispanssari. Kolmesta panssarista sai lisätä merkin yläpuolelle vaakasuoran valkoisen 5 millimetrin levyisen nauhan, viidestä toisen, kymmenestä kolmannen ja viidestätoista neljännen. Tuhoojamerkkejä jaettiin 327 kappaletta ja lisänauhoja yhteensä 86.

– Vain yhdellä sotilaalla oli oikeus kantaa tätä merkkiä ja neljää nauhaa – ja hän oli Toivo Ilomäki. Ilomäki on omassa luokassaan suomalaisten – ehkä muunkin maalaisten – panssarintorjujien joukossa ja hänen nimittämisensä Mannerheim-ristin ritariksi numerolla 155 oli näiden suoritusten jälkeen lähes itsestäänselvyys. Nimitys tapahtui 2.10.1944, jolloin Toivo Ilomäen sotilasarvo oli kohonnut korpraaliksi, totesi Lehtonen.

Ritvalalaisen kultasepän Torsti Eerolan valmistamassa ritarilaatassa on Mannerheim-risti, panssarintuhoojamerkki ja kulmissa messinkiset ruusukkeet. Ruusukkeet kiinnittivät Toivo Ilomäen sisar Aili Mäkinen, Ilomäen asetoveri Erkki Ylöstalo, eversti Pekka Järvi ja Sääksmäen Reservinalipupseerit-Reserviläiset ry:n edustaja Kari Salminen.

Tilaisuudessa kuultiin myös musiikkia, jota esittivät Valkeakosken musiikkiopiston oppilaat Tuike Suomalainen ja Enni Tuominen opettajansa Sanna Saarisen säestämänä.

Sääksmäellä syntynyt Toivo Ilomäki menehtyi laatan paljastuspäivänä tasan 49 vuotta sitten matkalla puhumaan Parolan varuskuntaan.

Tiistaina Päivölän pihaan tuotiin Parolan panssarimuseosta Ilomäen tykki 75K/40.

 

Keskellä tykin takana Erkki Ylöstalo, joka toimi Ilomäen kanssa samassa joukkueessa kakkostykin johtajana.

Keskellä tykin takana Erkki Ylöstalo, joka toimi Ilomäen kanssa samassa joukkueessa kakkostykin johtajana.

Airueina olivat Päivölän opiskelijat Jaana Kari ja Juuso Mäki.

Airueina olivat Päivölän opiskelijat Jaana Kari ja Juuso Mäki.

Toivo Ilomäen ritarilaatta.

Toivo Ilomäen ritarilaatta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?