Kyläläisille koulu on kylätalo

Aseman koulun lopettaminen tuo säästöä vasta kun koulu on myyty

Sivistysjohtaja Jukka Oksan mukaan Kirkonkylän koulusta tulee kuuden opettajan koulu, jos Urjalan vetovoima ei muuta suunnitelmia.

Sivistysjohtaja Jukka Oksan mukaan Kirkonkylän koulusta tulee kuuden opettajan koulu, jos Urjalan vetovoima ei muuta suunnitelmia. Pöytäkirjaa piti hallintosihteeri Paula Harinen.

Akaan sivistysjohtajan Jukka Oksan mukaan Kylmäkosken Aseman koulun lakkauttamista ei voi perustella säästöllä, ennen kuin rakennus on myyty. Talouden sijaan hän nostaa esille on pedagogiset syyt. Aseman oppilaiden siirtyessä Kirkonkylään tulisi siitä kuusiopettajainen, sadan oppilaan koulu, jossa jokaisella luokka-asteella olisi oma opettajansa. Lisäksi hän pitää tärkeänä Kirkonkylän koululla toimivaa esiopetusta, esioppilaiden päivähoitoa sekä pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Aseman koulun lakkauttamiseen liittyvä kuulemistilaisuus pidettiin Kirkonkylän koululla keskiviikkoiltana. Paikalla oli vajaat kolmisenkymmentä henkilöä. Sivistysjohtaja Jukka Oksan lisäksi tilaisuuteen odotettu kaupunginjohtaja Aki Viitasaari oli poissa sairastumisen vuoksi. Koulun lakkauttamisesta päättävästä 43 valtuutetusta tilaisuuteen osallistui kolme, Mari Peräkivi (kesk), Risto Kajanto (ps) ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja Mika Setälä (kd).

Kirkonkylästä sadan oppilaan koulu

Aseman koulun lakkauttamisen taustalla on oppilasmäärän lasku. Vuoteen 2020 ulottuvan ennusteen mukaan kaksiopettajaisen koulun oppilasmäärä pienenee tämänhetkisestä 39:stä 25–30:een.  Jos kaikki Aseman lapset siirtyvät Kirkonkylälle, nousee sen oppilasmäärä noin 75:stä sataan ja neljän opettajan koulu kasvaa kahdella opettajalla. Suunnitelmien mukaan Aseman koulun henkilökunta siirtyisi kokonaisuudessaan Kirkonkylälle.

– Jokaista luokka-astetta kohti olisi oma opettajansa, ja luokkakoot olisivat 15:n ja 20:n välillä, mikä pedagogin näkökulmasta olisi erinomaisen toimiva koulu. Akaan kouluissa luokkakoot ovat osin aika isojakin ja meillä on yli 20 oppilaan alakoululuokkia. Suurimmat opetusryhmät ovat Arvo Ylpössä ja Keskustan koululla, jossa on yli 25 oppilaan ryhmiä. Siihen nähden 15–20 oppilasta on aika sopiva, Oksa totesi.

Kuljetusjärjestelyt uusiksi

Oksan mukaan Aseman koulun lakkauttamisesta saadaan suurempi rahallinen säästö vasta, kun koulu on myyty, ja kiinteistökuluja ei tule.

Aseman koulun kokonaismenot olivat viime vuonna noin 330 000 euroa, josta henkilöstömenojen osuus oli 174 000, kuljetukset 33 000 ja kiinteistömenot 78 000 euroa.

– Nyt kun kouluja ollaan laittamassa kimppaan, opetuspuolen menot eivät tästä tipahda, koska henkilöstömenot ja oppilaskohtaiset kustannukset tulevat mukana vastaanottavaan kouluun. Näiden osalta ei säästöä juurikaan synny. Kuljetuskustannuksista on mahdotonta antaa varmaa ennustetta, mutta minulla on kutina, että ne voisivat jopa hieman laskea. Ajatuksena on, että oppilaita pystyttäisiin kuljettamaan keskustaan isommalla kalustolla. Toki kuljetusmatkat pitenevät, mutta kustannuksissa voi tulla säästöä.

Oksan suunnitelmissa on yhdistää alakoululaisten ja Viialan Hirvialholle menevien yläkoululaisten kuljetukset. Kyytijärjestelyillä pyritään saamaan tyytymättömyyttä herättäneet yläkoululaisten kuljetukset toimivammiksi ja odotusajat lyhyemmiksi. Suunnitelmissa on, että yläkoulu alkaisi kaikille samaan aikaan.

– Auto lähtisi Taipaleelta Urjalan rajalta, ajaisi Asemalle ja sieltä Maunulantietä ja Kapeakankaantietä Kirkonkylälle. Riippuen vuoroliikenteen tilanteesta yläkoululaiset vaihtavat joko vuoroliikenteen linja-autoon tai sitten sama auto jatkaisi Hirvialholle asti, Oksa selvitti.

Vetoa Urjalaan

Aseman koulun lopettaminen on herättänyt perheissä kiinnostusta siirtää lapset kouluun Urjalaan. Määrästä sivistysjohtajalla ja yleisöllä oli keskiviikkoiltana eri tietoa. Kun Oksa arveli, että Urjalaan olisi siirtymässä kymmenen oppilasta, mukana myös yläkoululaisia, vanhempana paikalla olleen Mii Luotolinnun mukaan Urjalaan olisi lähdössä peräti 18 oppilasta. Urjalan sivistyslautakunta päätti akaalaisten oppilaiden kuljetusetuudesta torstaina 13.2.

Sivistysjohtajan mukaan Kirkonkylän koulun muuttaminen kuusiopettajaiseksi vaatii uuden pohdinnan, jos oppilaskato on suuri. Valtionosuuksia naapurikunnalle Akaa menettää oppilaiden mukana noin 6500 euroa per oppilas.

– Kolikon kääntöpuoli on se, että kaupungille ei sen jälkeen tule kustannuksia, Oksa puntaroi.

Koulu on muutakin kuin koulu

Keskustelussa osanottajat puolustivat Aseman koulun olemassaoloa sen monipuolisella käytöllä, terveellisillä tiloilla ja hyvällä kasvuympäristöllä lapsille.

– Millä te pidätte meidät virkeinä ja saatte meidät ulos pirteistä, jos meiltä lähtevät joka puolelta paikat, jossa voidaan toimia? Jos täytätte kaikki koulut, ei sielläkään pystytä toimimaan. Ei vuoroja riitä kaikille, SariLiisa Takku huomautti.

Takun mukaan kaupungin olisi syytä katsoa sen verran kirstunpohjalle, että koulu pidettäisiin käytössä siihen asti, kunnes rakennus on myyty.

– Tyhjän, terveen rakennuksen seisottaminen lämmityksessä ei ole ratkaisu. Sitä pitää huoltaa ja katsoa perään.

Sisäilmasta odotetaan lisätietoa

Sivistysjohtaja selvitti kuulijoille myös Kirkonkylän koulun korjaustoimenpiteitä, joita viime kesänä tehtiin sisäilmaongelmien parantamiseksi. Ilmanvaihtoa uusittiin, luokkien ja ruokalan lattiat vaihdettiin ja ulkopuolelle asennettiin salaojat. Alakerrassa saneerattiin teknisen työn luokka.  Lattioiden uusimista jatketaan vielä ensi kesänä.

Mittauksia koululla on tehty tammikuun lopussa, mutta Oksalla ei ollut vielä esitellä tutkimustuloksia. Terveystarkastaja edellyttää muun muassa oirekyselyn teettämistä oppilaille ja henkilökunnalle ja mikrobinäytteenottoa sisäilmasta.

Koulun yhteydessä toimivan Aseman ryhmäperhepäiväkodin vastaavan hoitajan Päivi Välimäen mukaan kaupungin kiinteistöt ovat melkoinen pommi.

– Meillä on hoidossa kymmenen kuukauden ikäisestä neljävuotiaisiin, jotka ovat vielä pitkään hoidossa ennen eskariin siirtymistä. Toivottavasti he saisivat olla hyväksi todetuissa tiloissa, jossa ilmanvaihto ja systeemi pelaavat, ettei alle 1-vuotiaita altisteta erinäköisille vaivoille. Mistä löytyy raha, jolla saadaan terveitä tiloja, vai onko pommi laitettava rakennusten alle ja tehtävä kokonaan uutta pikkuhiljaa.

Välimäen mukaan vauvasta vaariin palvelut halutaan keskittää isoihin yksiköihin, jotta saadaan aikaan synergiaa, mutta samalla unohdetaan humaanit arvot.

– Niillä pitäisi olla arvoa, jotta Akaaseen saataisiin uusia asukkaita ja palvelujen käyttäjiä. Mutta kuka palvelujen hakija tulee sellaiseen paikkaan, jossa palvelujen tasoa koko ajan lasketaan.

Järjetöntä menoa

Mii Luotolintu ihmetteli intoa siirtää lapset Kirkonkylän kouluun, vaikka tutkimustuloksia sisäilmasta ei vielä tiedetä.

– Jos rakennus ei ole huonossa kunnossa, on se väärässä paikassa, ja sen takia pistetään lankut oviin. Ihan järjetöntä. On käsittämätöntä, että joku sanoo, ettei tämän talon kuntoa tiedetä, mutta silti tänne vaan.

Keskusteluun heitettiin myös ehdotus Kirkonkylän koulun sulkemisesta ja oppilaiden siirtämisestä Asemalle. Sivistysjohtaja ei ajatukselle lämmennyt. Oksan mukaan koulun täytyy toimia siellä, missä väestöä on enemmän. Myös 80 lapsen kuljettaminen Asemalle tulisi kalliimmaksi kuin 30 lapsen kuljettaminen Asemalta Kirkonkylään.

– Me emme mahda sille mitään, että Kylmäkosken Kirkonkylällä asuu enemmän ihmisiä kuin Asemalla.

Kirkonkylän koulun neljännen luokan opettajan AnneMaija Hakalan mukaan ilma luokkatiloissa on remontin jälkeen parantunut ja lapset sairastelleet vähemmän kuin viime vuonna. Hän muistutti Kirkonkylällä olevan Asemaa pienemmät opetusryhmät.

– Tosiasia on, että jos emme saa yhtään lisää oppilaita, niin meillä on Kirkonkylän ja Aseman koulu, jossa on jättisuuret yhdysluokat, joissa opettaminen on vaikeampaa. Olen opettanut myös kahden opettajan kyläkoulussa ja sanoisin, että kuusiopettajainen yksisarjainen koulu on toimivampi. Silloin voi keskittää yksilöllisen opetuksen saman luokkatason oppilaille.

Kuulemistilaisuuteen osallistui vajaat 30 henkilöä.    Päättäjistä saman pöydän äärellä  Mari Peräkivi ja Risto Kajanto (oik.).

Kuulemistilaisuuteen osallistui vajaat 30 henkilöä. Päättäjistä saman pöydän äärellä Mari Peräkivi ja Risto Kajanto (oik.).

Lakkauttamista on perusteltu säästöillä

Valtuutetut Risto Kajanto ja myös Aseman koulun vanhempana paikalla ollut Mari Peräkivi totesivat, että valtaosa valtuutetuista olettaa Aseman koulun lakkauttamisesta syntyvän säästöä.

– Säästöjä ei tule ja silti 95 prosenttia valtuutetuista kuvittelee, että säästöjä tulee. Ymmärrän myös Jukan esittämät pedagogiset syyt, mutta näkisin että olemme Asemalla tehneet hyvää työtä ja oppilasmäärä on kasvanutkin. Siellä yhteisöllisyys ja kodin ja koulun yhteistyö on tiiviimpää. Kuten valtuustossakin, edelleen jankkaan sitä, että lapsilla on siellä hyvä ympäristö olla ja koulu on monipuolinen tila. Se edustaa juuri tulevaisuuden toimintamallia, että samassa rakennuksessa on monta eri toimintaa, Mari Peräkivi totesi.

Palvelujen karsiminen ruokkii protestimielialaa

Aseman kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Vaintolan mukaan palvelut ollaan Akaassa keskittämässä Toijalan ympärille ja samalla on unohdettu ajatus kolmesta erilaisesta kuntakeskuksesta. Hän muistutti koulun olevan muussakin kuin opetuskäytössä.

– Aseman koulu, jota nyt varsin epäoikeudenmukaisesti ollaan panemassa kiinni kyseenalaisten perusteiden valossa, on kylätalo. Siellä on paljon sellaista toimintaa, joka toimii kouluajan ulkopuolella. Aktiivisesta kylätoiminnasta meidät on jopa palkittu Pirkan Kylien puolesta. Typerällä keskittämispolitiikalla tapetaan kyläajattelu täysin. Jokaiseen torppaan, joka sieltä on myyty, on tullut lapsiperheitä. Syksyllä aloitettiin 34 oppilaalla, nyt oppilaita on 39. Porukka tulee sen takia, että siellä on väljä maaseutumainen ympäristö. Ihmiset tulevat hektisistä kuvioista tänne rentoutumaan. He eivät välttämättä tarvitse huippupalveluja lähelle, mutta pienellä kyläkoululla on iso merkitys ihmisille toiminnan keskuksena. Pienessä kyläkoulussa ihmiset tuntevat toisensa, opettajat tuntevat vanhemmat ja kynnys vuorovaikutukseen lapsen asioissa on tosi matala. Myös tulokset ovat selkeästi hyvät.

Vaintolan mukaan koulun kustannuksia voitaisiin karsia siirtämällä ryhmis puukouluun ja vuokraamalla ryhmiksen käytössä olevat asuintilat.

Lauri Seppälän mukaan Akaan päätökset palvelujen karsimisesta Kylmäkoskelta ruokkivat protestimielialaa.

– Täällä ei ole kohta kirjastoa, terveyskeskusta, ei mitään. Tietyllä tavalla haluaisin härnätä Akaata pistämällä oppilaat Urjalaan, koska täältä viedään kaikki palvelut. Olemme pelkästään hyviä veronmaksajia, mutta siihen se sitten jääkin. Ei ole mitään motivaatiota olla enää akaalainen, kun palvelut viedään.

Päättäjät loistivat poissaolollaan

Kirkonkylän koulussa pitkään opettanut ja nyt Aseman koulua johtava Bjarne Illman kuvaili olevansa kuin kahden heinäpaalin välissä, koska molemmissa kouluissa on omat etunsa.

– Toki on haasteellista olla 28 oppilaan kanssa, jotka ovat kolmella eri vuosikurssilla. Toinen puoli asiassa on, että Aseman koulu on paljon muuta kuin koulu. Se on kylän viimeinen yhteinen talo. Mitä sinne jää, mikä on palkinto kylän ylläpitämisestä?

Illman kehotti vanhempia olemaan aktiivisesti yhteydessä päättäjiin, jos halutaan koulun säilyvän.

– Olin kutsunut tänne niitä, jotka päätöksiä tekevät, mutta heitä ei ole täällä. Se kuvastaa ydinongelmaa. Kuka on kiinnostunut niistä, jotka eivät asu ydinkeskustassa? Ne, jotka ovat näistä asioista päättäneet jo aika pitkälle, eivät ole täällä kuuntelemassa.

Sivistysjohtaja Jukka Oksa muistuttaa, ettei koulun koko ole ratkaiseva asia. Oksalla itsellään on kokemusta sekä pienestä että isosta koulusta. Hän on itse käynyt alakoulua 20 kilometrin päässä kuntakeskuksesta sijainneessa pienessä Virkkusen kyläkoulussa Taivalkoskella. Kun koulu 80-luvulla lakkautettiin, oli Oksa viidennellä luokalla ja koulussa seitsemän oppilasta. Kuudennelle hän siirtyi 32 oppilaan luokkaan Taivalkosken Kirkonkylän koululle. Oksa on toiminut myös reilun 400 oppilaan yläkoulun rehtorina.

– Koulun koko ei ratkaise opetuksen laatua. Oppilaat, opettajat, yhteisö, taustayhteisö ja koulun toimintatavat ja -kulttuuri ratkaisevat sen, minkälaista koulussa on ja miten oppilas sen kokee. Oli Kirkonkylän koululla Kylmäkoskella 80 tai sata oppilasta, on sekin kyläkoulu. Täällä varmasti kaikki tuntevat toisensa, ja minulla ei ole pienintäkään epäilystä, etteikö täällä olisi ihan varmasti turvallista ja mukavaa.

Aseman kyläyhdistyksen puheenjohtajan Kimmo Vaintolan mukaan kyse on muusta kuin koulujen paremmuudesta.

– Ajatus ei ole, että koulut olisivat toinen toistaan parempia tai huonompia, vaan se on niin, ettei me haluta luopua omasta. Me ei vaan suostuta valtavirtaan.

Akaan koulutuslautakunta käsittelee Aseman koulun lakkauttamista 6.3. Kaupunginhallitus ottaa siihen kantaa 18.3. ja valtuusto tekee lopullisen päätöksen 26.3.

 

Urjalaan siirtyville Aseman oppilaille maksuton kuljetus

Urjalan sivistyslautakunta päätti torstaina, että Urjalan kunta järjestää Kylmäkosken Aseman koulun oppilaaksiottoalueen oppilaille maksuttoman koulukuljetuksen alakoululaisten osalta Urjalan Aseman kouluun ja yläkoululaisten osalta Huhdin kouluun. Päätös oli yksimielinen.

Urjalan sivistystoimienjohtajan Juha Salo arvioi tänään maanantaina, että Urjalaan siirtyviä on tällä hetkellä kymmenen paikkeilla. Salo on pyytänyt ilmoittautumisia viimeistään talvilomaviikon aikana. Viime keskiviikon kuulemistilaisuudessa esitetty aikaisempi ajankohta oli virheellinen.

Salon mukaan väli Kylmäkosken Asemalta Huhtiin ja Urjalan Aseman koululle voidaan hoitaa joukkoliikenteen autolla, kun taas Taipaleelta Kylmäkosken Asemalle jää Urjalan kunnan järjestettäväksi.

Akaa ja Urjala tekevät tällä hetkellä koulukuljetuksissa yhteistyötä, kun Kylmäkosken Aseman koulun oppilaiden kuljetuksia on yhdistetty Urjalan kunnan koulukuljetuksiin. Salo pitää mahdollisena, että kuljetusyhteistyö Akaan kanssa jatkuu edelleen, koska molemmilla kunnilla on samalla suunnalla edelleen kuljetustarvetta. Salo on pitänyt puhelinpalaveria asiasta Akaan sivistysjohtaja Jukka Oksan kanssa.

– Molemmilla kunnilla voi olla tarvetta samaan kuljetukseen ja samaan aikaan. Veronmaksajien rahoja jos ajatellaan, pitää asiaa ainakin selvittää, onko syytä ajattaa kahta autoa samoja teitä pitkin.

Kirkonkylän koulun opettaja Anne-Maija Hakala kertoi ilman koulussa parantuneen remontin jälkeen ja oppilaiden sairastelleen vähemmän.

Kirkonkylän koulun opettaja Anne-Maija Hakala kertoi ilman koulussa parantuneen remontin jälkeen ja oppilaiden sairastelleen vähemmän.

Aseman koulua johtava Bjarne Illman olisi toivonut näkevänsä paikalla enemmän päättäjiä. Kuulolla on koulutuslautakunnan puheenjohtaja Mika Setälä.

Aseman koulua johtava Bjarne Illman (vas.) oli kutsunut tilaisuuteen päättäjiä, mutta harva oli noudattanut kutsua. Kuulolla on koulutuslautakunnan puheenjohtaja Mika Setälä.

8asemankoulu5 8asemankoulu4
Akaan sivistysjohtaja Jukka Oksa johti keskustelua keskiviikkoillan tilaisuudessa.

Akaan sivistysjohtaja Jukka Oksa johti keskustelua keskiviikkoillan tilaisuudessa.

Kirkonkylän koulun neljännen luokan opettaja Anne-Maija Hakala esitteli kuulemistilaisuuden jälkeen koulun tiloja halukkaille.

Kirkonkylän koulun neljännen luokan opettaja Anne-Maija Hakala esitteli kuulemistilaisuuden jälkeen koulun tiloja halukkaille.

Yksi kommentti

  1. Sari Moussa

    Kantani on Asemankoulun lakkauttamiseen ollut ja on edelleen hyvin selvä.Pienetkin lähikoulut täytyisi säilyttää.Kylmäkosken asukkaiden lasten koulumatkat ala-aste ikäisillä pitenee sekä koko kyläyhteisö kärsii .Säästöhän on pieni joten eikö tätä asiaa voisi lykätä ja katsoa lapsimäärän mukaan myöhemmin.Ehdottaisin vielä lisäaikaa koululle.Kirkonkylän koulu täytyy olla ensin täysin valmis ennenkuin siirto voitaisiin edes päättää. Täytyy aina muistaa se kun kouluja lakkautetaan kyläyhteisön kasvulle ei anneta mahdollisuuksia.Siksi täytyy tarkoin harkita nyt miten haluamme kaupungin kehittyvän. Haluammeko todella vain yhden ison keskuksen.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?