Ihmishengistä, vammoista, sairaskohtauksista ja materiasta huolehditaan tämän päivän Akaassa ympärivuorokautisesti. Ambulanssit päivystävät Viialassa ja pelastuslaitos Hirsikankaalla 24 tuntia vuorokaudessa. Ambulanssien osalta muutos tuli voimaan vuoden 2013 alussa, ja palokunnan toiminta saatiin tämän päivän tasolle, kun Akaan uusi paloasema otettiin käyttöön viime kesänä.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen hälytykset Akaassa vähenivät vuonna 2013 merkittävästi. Vuonna 2012 lukumäärä oli 553 ja viime vuonna 351. Esimerkiksi liikenneonnettomuuksien määrä laski 58:sta 37:ään, mutta muuten muutokset olivat pieniä lukuun ottamatta ensivastetehtäviä. Ensivastelähtöjen määrä putosi vuoden 2012 346:sta yli puolet 167:ään.
Koko Pirkanmaalla ensivastehälytysten määrä laski noin 3800:sta 3000:een, joten Akaan osuus vähennyksestä on suuri suhteessa väkilukuun. Itäisen pelastusalueen palopäällikkö Pekka Mellin uskoo pudotuksen johtuvan ambulanssipäivystyksen muutoksesta.
– Kyllä syy-seuraussuhteen täytyy tulla sairaanhoitotoiminnan tehostumisesta uuden terveydenhuoltolain myötä. Sairasauto on ollut nopeammin tavoitettavissa, eikä ensivasteyksikköä ole aina tarvinnut lähettää.
Timo Käppi (edessä), Jarkko Tiihonen ja Harri Mäkinen ovat huomanneet ensivastelähtöjen vähenemisen työssään. Yhteistyö Akaan neljän vpk:n kanssa toimii miesten mielestä hyvin. Käppi ja Tiihonen tulivat Akaaseen Valkeakoskelta ja Hervannasata pari kuukautta sitten. Mäkinen on ollut Toijalan ja Akaan paloasemilla noin kahdeksan vuotta.
Palopäällikkö Mellinin mielestä ensivastelähtöjen vähentyminen on pelastuslaitoksen kannalta hyvä asia.
– Pirkanmaalla ne ovat olleet koko Suomen luvuista piikkipaikalla. On ihan hyvä, että vähentymistä tapahtuu varsinkin niillä alueilla, joilla ensivaste on sopimuspalokuntien vastuulla. Kun ihmiset ovat päiväsaikaan päätyöpaikoissaan, sieltä irtautuminen näihin tehtäviin on hieman vaikeata. Silti monilla vapaapalokunnilla ensivastetehtäviä on edelleen jopa puolet tai enemmän hälytyksistä.
Sekä pelastuslaitoksen että sopimuspalokuntien autoissa on Pekka Mellinin mukaan täysin samanlainen, peruselvytyksen mahdollistava varustus ensivastetehtäviä varten. Perustason sairasautoissa taas on lisäksi mahdollisuus erilaisten vamma- tai sairaskohtaustapausten hoitamiseen ja hoitotason autoissa vielä koulutetumpi henkilöstö ja monipuolisempi varustus.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on viime aikoina alkanut huomioida myös vpk-henkilöstön koulutuksen sairaanhoitotehtäviin.
– Joissain ensivasteyksikössä saattaa olla erikoissairaanhoitajia tai jopa lääkäreitä tai anestesialääkäreitä. Silloin autoissa on myös hieman korkeampaa lääketieteellistä varustusta, mutta täytyy olla ohjeistettu hyvin tarkkaan, kuka saa mihinkin salkkuun tarttua.
Toijalan vpk saamassa lisää töitä
Akaan uusi paloasema on vaikuttanut sekä siellä toimivan vakinaisen väen että Akaan sopimuspalokuntien toimintaan. Hirsikankaalta on yhtäälle entistä lyhyempi ja toisaalle pidempi matka.
– Se on vähän kaksipiippuinen juttu. Kirkko keskellä kylää -periaate näkyy joskus, Pekka Mellin toteaa.
– Jos ajatellaan esimerkiksi Turku-tien suuntaan ja moottoritielle pääsemistä, liikenneonnettomuuksissa ollaan varmasti nopeammin, samoin Viialassa ja Kylmäkoskella. Vanhan Toijalan keskustaan taas on tullut parin minuutin viive maantieteellisestä sijainnista.
Vakinainen henkilöstö hoitaa Mellinin mukaan 70–80 prosenttia Akaan hälytyksistä, mutta vpk:t avustavat jatkuvasti. Akaan Seutu on jo aiemmin kertonut, että Kurisjärven vpk on ollut joskus Toijalassa jopa vakinaista väkeä nopeammin. Tämä pätee edelleen.
– Meillä on vahvoja sopimuspalokuntia, kuten Kurisjärven vpk Toijalan keskustan takana. Se on hyvä ja kehittyvä porukka, samoin Kylmäkoski ja Viiala. Toijalan vpk hakee uutena tulokkaana hiukan paikkaansa, mutta sekin on nyt hyvässä myötätuulessa. Käyttöaste tokenee tulevilla linjauksilla, joten voi sanoa, että jatkossa keikkaa pukkaa.
Toijalan vpk:n saamiin tehtäviin vaikuttaa nykyisin erityisesti lähtövalmiusaika. Koska miesten pitää ensin ajaa Hirsikankaalle hakemaan varusteet ja auto, Toijalan vpk:n hälytysvalmius on kymmenen minuuttia.
– Vasteajattelussa otetaan aina mukaan ensimmäisenä ne yksiköt, jotka ovat nopeimmin tien päällä. Viilassa on viiden minuutin lähtövalmius, koska väki asuu aseman ympärillä niin, että yhden yksikön verran tulee nopeasti. Viime aikoina päivystäville palomestareille on sanottu, että he muistavat ottaa lisähälytyksenä Toijalan vpk:n mukaan. Eteläpirkanmaalaisittain vakihenkilöstön pitää muistaa, että siellä on voimavara, jota kannattaa hyödyntää, että heillä säilyy tuntuma asiaan mielekkäänä.
Palopäällikkö Pekka Mellin arvostaa muutenkin suuresti vpk-toimintaa.
– Itäisellä alueella on 23 vpk:ta ja UPM:n tehdaspalokunta, ja on liikuttavan ilahduttavaa, kuinka ihmiset ovat sitoutuneet tämäntyyppiseen yhteiskunnalliseen harrastukseen. Monissa paikoissa mennään isältä pojalle sukupolvesta toiseen.
Remonttireiskojen aiheuttamat hälytykset halutaan kuriin
Palopäällikkö Pekka Mellin iloitsee siitä, että automaattisten paloilmoittimien aiheuttamat turhat hälytykset ovat Pirkanmaalla vähentyneet huomattavasti. Yksi syy on valtion tarjoama keppi.
– Sisäministeriöltä tuli virhemaksujärjestelmä. Jos tulee turhia hälytyksiä, kohteeseen ollaan kirjeitse yhteydessä. Jos hälytyksiä tulee kolme, sinne lähtee tietyin perusteluin 800 euron lasku. Tällä haetaan kustannusvastaavuutta sille, mitä se meille maksaa.
Tarkoitus on, että ne toimijat, joilla paloilmoitinlaitteita on lakisääteisenä velvoitteena, oppisivat kantamaan huolta tekniikasta ja se toimisi mahdollisimman hyvin ja virheettömästi.
– Monesti kiinteistöön menee joku remonttireiskaryhmä, joka alkaa hitsata tai leikata tai pölyttää, mikä on sinänsä varmaan tärkeätä. Aina ei huomata ottaa hälytyslaitteita pois päältä, ja palokunta menee paikalle toteamaan, että jaaha, täällä on remontti päällä. Se on ollut vuosikausien riesa, ja siihen halutaan jonkinlaista jarrua, toteaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen itäisen alueen palopäällikkö Pekka Mellin.
Viimeisimmät kommentit