Veri vetää metsästäjän luontoon

ajokoiramiehet 4

Matti Takanen (vas.), Kari Halonen, Torsti Mahlanen, Taisto Jalonen ja Heikki Koivisto pitävät metsästyksen tuomasta jännityksestä ja luonnonläheisyydestä.

Toijalan Seudun Ajokoiramiehet järjesti yhdessä Saarioispuolen Metsästysseuran kanssa mestaruuskokeen lauantaina 11. tammikuuta. Keskuspaikkana oli Toijalan Seudun Erämiesten maja Kaakkolammin rannalla Hämeenlinnassa.

Mestaruuskoe on koko päivän mittainen tapahtuma. Se houkutteli paikalle sosiaaliseen yhdessäoloon sellaisiakin metsästäjiä, jotka eivät osallistuneet itse kokeeseen. Majalla oli muun muassa Heikki Koivisto, joka on Toijalan Seudun Ajokoiramiesten perustajajäseniä.

– Muutaman vuoden verran suunnittelimme seuran perustamista. Olimme niin sanottuja reppumiehiä, eli ammuimme jäniksen kun se tuli kohdalle. Joskus tuli ammuttua useampikin jänis päivässä, Koivisto kertaa yli kolmenkymmenen vuoden takaisia aikoja.

Miehiä alkoi huolettaa, kuinka jäniskannat kestävät sellaista verottamista. Aikaa pitäisi saada kulumaan metsässä niinkin, että saalista ei heti ammuta. Pitäisi jalostaa ja kouluttaa hyviä ajavia koiria.

– Saimme Pirkanmaan ajokoirayhdistyksestä apua seuran perustamiseen ja toimimme alkuvuodet sen alajaostona. Tavoitteena oli saada käyntiin koulutus, jotta saadaan ajokoetuomarikortin omaavia miehiä, ja voidaan järjestää ajokokeita omalla tuomarivoimalla.

Seura perustettiin vuonna 1983. Alkuvuosina jäseniä oli reilu kymmenkunta, ja kokeita on ollut useita vuosittain. Nykyään jäseniä on 62, ja heitä on Akaan lisäksi muun muassa Valkeakoskelta.

Saunovat ajokoirat

Ylituomari Torsti Mahlanen kertoo, että koirilla on kokeessa neljä tuntia aktiivista hakuaikaa. Sinä aikana koiran pitää löytää kaksi jänistä.

– Koira ilmaisee haukulla löytäneensä jäniksen. Jos se haukkuu muulloin, siitä tulee miinuspisteitä. Tuomarit arvostelevat haukusta esimerkiksi kuuluvuutta ja intohimoisuutta.

Jokaista osallistujaa kohden on kaksi tuomaria. Koirille arvotaan alueet, joilla koe suoritetaan.

Kokeet palvelevat jalostusta, ja parhaita koiria käytetään jalostukseen. Hyvä ajokoira on jalostuksen ja tuhansien koulutustuntien tulos. Ajavia koirarotuja on paljon, ja yleisin rotu on suomenajokoira.

Tekniikka on tullut mukaan myös metsästykseen. Tutkapantojen ansiosta sesse ei pääse hukkumaan omille teilleen. Heikki Koivisto kertoo, että hänen koiransa oli aikoinaan kolme päivää hukassa mutta löytyi lopulta.

– Tykkään, että koira on sitkeä, ja sillä pitää olla hyvät jalat. Metsästyskauden ulkopuolella vein koiraa pyörälenkille muutaman kerran viikossa, joten se oli aina kohtalaisessa kunnossa. Metsästysreissun jälkeen pesin aina koiran puhtaaksi, ja kaikki koirani ovat tykänneet myös saunomisesta, Koivisto naurahtaa.

Seura järjestää myös koiranäyttelyitä. Pilkki- ja ampumakilpailuja on pidetty vuosittain.

Kaksi eri luonnetta

Lauantain kokeeseen osallistui neljä koiraa. Voittajaksi ajoi Muurivuoren Urmas, jonka omistavat Sari ja Kalle Pietikäinen Valkeakoskelta.

Metsästys on perinteisesti miehinen harrastus, ja Sari Pietikäinen on yksi viidestä Toijalan Seudun Ajokoiramiesten naispuolisesta metsästäjästä.

– Meillä on aina ollut koiria. Urmas on nyt viisivuotias, ja se saavutti tässä kokeessa käyttövalion arvon, Pietikäinen toteaa tyytyväisenä.

Pietikäiset käyvät Urmaan kanssa metsällä yleensä kolmesti viikossa.

– On hienoa kulkea metsässä koiran kanssa. Ajokoiralla on tavallaan kaksi eri luonnetta. Kotona se on kiltti ja ihana ystävä, mutta metsässä sitä kiinnostaa vain jänis. Tällä metsästyskaudella on ollut vain yksi päivä, jona se ei löytänyst jänistä.

Kokeessa jäniksiä ei kuitenkaan ammuta.

 

ajokoiramiehet 3

Ylituomari Torsti Mahlanen ja koiraohjaaja Mikko Rantala. Kuva: Matti Takanen.

ajokoiramiehet 2

Musti kesken ajon vauhti päällä. Kuva: Matti Takanen.

ajokoiramiehet 1

Sari Pietikäinen ja voittoisa Urmas. Kuva: Matti Takanen.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?