Pirkko Koivula ehtii sytyttää kynttilän aamukahvipöytään

82pirkkoKoivula1Akaan kaupungin kirjanpitäjän työstä vapaiden viettoon siirtynyt ja helmikuussa viralliset eläkepäivät aloittava Pirkko Koivula, 64, nauttii päivien kiireettömyydestä.

– Aamuisin on ihana herätä, kun ei ole kiire mihinkään. Voi sytyttää kynttilän kahvipöytään ja olla ihan rauhassa. Se on hienoa.

Koivula siirtyi töihin kuntapuolelle syksyllä 1986, jolloin hän aloitti Kylmäkosken kunnassa lomalautakunnan sihteerinä. Sitä ennen hän teki 11 vuotta töitä Hankkijalla Urjalassa.

– Olin siellä ensin toimistotyöntekijänä, mutta kun väkeä vähennettiin, välillä oltiin nostelemassa rehupussejakin. Työ muuttui sekalaiseksi, missä joutui paneutumaan vähän kaikkeen. Kun Kylmäkosken kunnassa oli lomalautakunnan sihteerin paikka auki, ajattelin, että se voisi olla kiva työ. Maanviljelys on aina ollut lähellä sydäntäni, ja itsekin olen maatalouskodista.

Kylmäkosken kunnalla Koivulan työura jatkui palkkakirjanpitäjän äitiysloman sijaisena, ja kun pääkirjanpitäjä jäi eläkkeelle, pyydettiin Koivulaa tehtävään. Pääkirjanpitäjänä hän toimi vuodesta 1994 lähtien Kylmäkosken kunnan loppuun asti.

Joskus myös yötöissä

Kun Koivula Kylmäkosken kunnan pääkirjanpitäjänä hoiti kirjanpitoa koko laajuudessaan, on Akaassa kirjanpito jaettu eri osa-alueisiin. Muutos on ollut työssä jatkuvaa, ja työ vaatinut joustamista.

Koivula muistelee, kuinka hän eräänä jouluaatonaattona oli vielä puoli kahden aikaan yöllä töissä, kun pohjatiedot oli vietävä uusiin ohjelmistoihin ja uudet ohjelmat saatava pyörimään ennen palkanmaksupäivää.

– Muutaman vuoden päästä tuli taas muutosta, kun kunnan kirjanpito muuttui liikekirjanpidon suuntaan. Matkan varrella on tullut konsernitilinpäätökset ja kaikenlaista muuta ja ohjelmistot ovat muuttuneet. Meidän sukupolvellemme, joka ei ole koulutuksessa vielä saanut niihin oppia, se on ollut aikamoista haastetta, mutta kaikesta on aina selvitty.

Raskaimmaksi Koivula koki muutoksen, kun siirryttiin käyttämään yhteisiä ohjelmia Valkeakosken kanssa.

– Ne ohjelmat olivat aika paljon jäljessä siitä, mitä meidän ohjelmamme olivat olleet. Pitkään purnasin vastaan, mutta siihenkin oli asennoiduttava niin, että näin nyt mennään.

Jatkuvat muutokset ovat tarkoittaneet myös jatkuvaa koulutusta. Koivulan mukaan haasteet ovat tehneet myös työstä mielenkiintoisen.

– Kun aina on tullut uutta, elämä ei ole koskaan käynyt tylsäksi. Vaikka monesti ajatellaan, että kirjanpitäjän työ on tylsää, itse olen kokenut tämän omaksi hommaksi.

Koivulan mukaan työ vaatii täsmällisyyttä, järjestelmällisyyttä ja tarkkuutta, mutta liian pikkutarkka ei parane olla.

– Kirjanpidossa täytyy muistaa olennaisuuden periaate. Epäolennaisuuksiin ei kannata puuttua.

Apua köyhille perheille Latviaan

Kylmäkoskella asuva Koivula aikoo vapaalla tehdä keskeneräiset työt loppuun, lukea, puuhata ulkona, liikkua metsässä ja elää päivän kerrallaan.

Koivula tekee miehensä kanssa myös vapaaehtoistyötä. He ovat jo kolmisen vuotta vieneet köyhiin latvialaisperheisiin ruokaa ja vaatteita. Avustustyö sai alkunsa kunnostetuista rautasängyistä, jotka pariskunta kuljetti latvialaiseen lastenkotiin.

Työvuosiaan Kylmäkosken kunnassa ja Akaan kaupungilla hän ajattelee lämmöllä.

– Työtovereille olen tosi kiitollinen. Kylmäkoskella meillä oli lämmin yhteisö. Oli etuoikeus olla töissä pienessä kunnassa. Myös Akaan työtovereille olen kiitollinen. Vaikka työ oli paljon samaa, asiat olivat uusia. Kun niitä ei voinut muistaa ulkoa, välillä tuntui, että työ meni tosi hitaasti, mutta aina on saanut apua.

 

 

 

Akaan kaupungin kirjanpitäjä Pirkko Koivula on jo vapaalla ja pitämässä kertyneitä lomia. Eläkepäivät alkavat helmikuussa. Viime torstaina hän tuli kaupungintalolle viettämään läksiäisiään.
Akaan kaupungin kirjanpitäjä Pirkko Koivula on jo vapaalla ja pitämässä kertyneitä lomia. Eläkepäivät alkavat helmikuussa. Viime torstaina hän tuli kaupungintalolle viettämään läksiäisiään.