Sääksmäki sai kirkkoherraksi osallistuvan humanistin

Monesta asiasta huomaa, että Markku Antola on eriasteisissa liemissä keitetty viisas humanisti. Hän puhuu kiinaa, on vaikuttanut lähetystyössä ja eri tehtävissä suomalaisissakin seurakunnissa. Hän arvostaa perhettään ja sukuaan, muistaa heitä kehuakin. Markku Antola on myös laaja-alainen musiikkimies. Kylmäkosken kappalaisena punaisten muistomerkin paljastamisen edellä kirkossa pidetty saarna vavahdutti monia: kirkko teki 1918 virheen. Teologian tohtori osaa asiansa.

Kirkkoherra on seurakunnan johtaja, ja Suomessa tehtävistä toinen, jonka hoitaja valitaan suoralla kansanvaalilla. Toinen on tasavallan presidentti. Tänä aikana seurakunnan johtajan tehtävä on erityisen haastava. Kun väki pakenee kirkon jäsenyydestä, hupenevat verotulot ja itsestäänkin selviä toimintoja on pakko reivata. Kirkon asema ei ole sama tänään, kuin esimerkiksi pari vuosikymmentä sitten yhtenäiskulttuurissa.

Teologian tohtori Markku Antola aloitti Kylmäkosken kappeliseurakunnan toiminnan. Kappeli perustettiin Akaan kirkkovaltuuston äänestypäätöksellä ja Antolan nauttima arvovalta oli perustamistyössä ensiarvoisen tärkeä.

Teologian tohtori Markku Antola aloitti Kylmäkosken kappeliseurakunnan toiminnan. Kappeli perustettiin Akaan kirkkovaltuuston äänestyspäätöksellä ja Antolan karisma, arvovalta ja neuvottelutaito olivat perustamistyössä ensiarvoisen tärkeänä apuna.

Kirkko on haastettu. Minkälainen johtaja kirkko herra tässä ajassa on?

– Karkeasti seurakunnan johtamisen voi jakaa kolmeen osaa. Se on toiminnan strategista johtamista, se on työntekijöiden ja seurakuntalaisten johtamista sekä sen on hengellistä johtamista. Käytännössä kirkkoherra on seurakunnan hallintoelinten puheenjohtaja tai esittelijä ja kaikkien työntekijöiden ylin esimies, vastaa Markku Antola.

Pyhä henki on seurakunnan todellinen johtaja

Vastauksesta huokuu byrokratia. Kirkkoherraksi tullaan monin avuin, usein hyvin vajavaisin johtamistaidoin, vaikka tänään kouluttautumista edellytetäänkin. Usein seurakunta valitsee mieluimmin kuuluvan saarnamiehen, hengellisen johtajan.

– Kirkkoherra voi omalla toiminnallaan aika paljon rakentaa ja määrittää seurakunnan hengellistä ilmapiiriä. Ajattelen kuitenkin niin, että kirkkoherra ei voi määrätä sitä, vaan hän voi omalla toiminnallaan tukea ja rajata. Edustan sellaista näkemystä, että pyhä henki on seurakunnan varsinainen johtaja. Kirkkoherran tehtävä on varmistaa, että Pyhän hengen työ onnistuu esteettä.

Rajattua vapautta

Markku Antola sanoo kirkkoherrana sallivansa erilaisia hengellisyyden muotoja. Jumalanpalveluksien ja erilaisten toimituksien kaavat ovat olemassa, mutta ne eivät saa kahlita. Kirkon piirissä toimii tänäänkin hyvin paljon hengellisiä liikkeitä, joiden elinvoima on aika ratkaiseva kirkon tulevaisuuden kannalta.

– Meidän on tuettava ja mahdollistettava erilaisten hengellisten liikkeiden toimintaa, kuitenkin kirkkomme lakien mukaan. Rajaamaakin varmaan joudutaan. Seurakunnan toimintaa ohjaa kirkkolaki, joka sanoo, että seurakunnan toiminta perustuu Jumalan sanaan, joka on ilmaistu uuden ja vanhan testamentin kirjoituksissa sekä tunnustuskirjoissa. Myös seurakunnan traditiot ohjaavat toimintaa merkittävästi.

– Silloin kun mennään opillisesti tai toiminnallisesti sellaiselle alueelle, että se herättää kysymyksiä tai aiheuttaa vaikkapa mielenterveydellisiä ongelmia tai muita lieveilmiöitä, on puututtava – ja selkeästi, sanoo Antola.

Markku Antola haluaa, että kaikessa seurakunnan harjoittamassa hengellisessä toiminnassa on myös seurakunnan työntekijöitä. Tämä ei tarkoita ollenkaan sitä, että toiminta olisi aina työntekijävetoista.

– Meidän on pysyttävä kärryillä, mitä seurakunnassa tapahtuu. Seurakuntalaisten on myös aina koettava, että he ovat olennainen osa toimintaa.

Seurakunnan johtajaksi on pyrittävä

Evankelisluterilaisen seurakunnan kirkkoherraksi ei tulla sattumalta, ellei sitten ole kyseessä niin pieni seurakunta, että sen johtajuus työmäärineen ei kiinnosta kuin yhtä. Sääksmäen seurakunnan vaali on Markku Antolan kahdeksas koitos. Nyt tärppäsi.

– Minulla on nuoresta asti ollut kutsu Jumalan palvelustyöhön ja se on saanut työurallani monia ilmenemismuotoja: muusikko/evankelistan, lähetystyöntekijän, kirkon byrokraatin, teologisen tutkijan, seurakuntapapin. Olen työurallani siinä vaiheessa, että haluaisin antaa tehtävistäni kertyneen tietotaidon seurakunnan käyttöön.

– Koen vielä olevani aika energinen ihminen. Seurakunnan johtaminen on mukavaa, mutta myös rasittavaa ja haastavaa. Siinä joutuu ottamaan vastaan kielteistä palautetta, omakohtaista kritiikkiäkin. Tässä vaiheessa papin uraa, tämä on oikein mukava tehtävä, sanoo Antola.

Tampereen piispa Matti Repo avustajineen asetti Markku Antolan Sääksmäen seurakunnan kirkkoherran virkaan Jumalanpalveluksessa viime sunnuntaina. Seurakunta toimii Valkeakosken kaupungin alueella.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?