Suunnitelmia lastausalueen siirtämisestä ei ole

Toijalan ratapiha-alueen korkeaksi kasvaneita puupinoja aloitettiin lastamaan junavaunuhin keskiviikkona iltapäivällä.

Toijalan ratapiha-alueen korkeaksi kasvaneita puupinoja aloitettiin lastamaan junavaunuhin keskiviikkona iltapäivällä.

Akaan kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se tekisi Liikennevirastolle esityksen puutavaran kuormauksen siirtämisestä pois Toijalan keskustan rata-piha-alueelta ja raakapuuterminaalin rakentamisesta toisaalle. Lautakunnan mukaan varastointi ja lastaus vievät nykyisellä paikallaan liikaa tilaa ja lisäävät alueen raskasta liikennettä.

– Lähinnä tässä on ajateltu esimerkiksi Yritys-Konhon aluetta, vaikka kaikki riippuu tietenkin siitä, kuinka pikaisesti nykyisestä lastausalueesta päästäisiin eroon ja kuinka pian Konhon alue saataisiin käyttöön, asiaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellyt Akaan kaavoituspäällikkö Jyri Sarkkinen selvittää.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan mukaan elinkeinoelämän edustajien näkökulmasta ja tulevan kaupunkirakenteen kehittämisen ja liikenteellisten ratkaisujen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että keskustan rata-alueelta saataisiin poistettua kaikki sellaiset toiminnot, jotka eivät tue keskustan kaupallista ja asukasläheistä kehittämistä.

Alue liikenteen käyttöön

Lautakunnan mielestä pääradan itäpuoli ja Asema kakkoseksi kutsutun asemakaava-alueen kehittäminen kuuluvat olennaisesti Akaan Toijalan keskustan kehittämisen ykkösalueisiin. Nykyinen puutavaran lastausalue moottoritieltä Toijalan keskustaan johtavan sisääntuloväylän varrella ei kuitenkaan ulotu suunnitteilla olevaan Asema II – kaava-alueeseen saakka.

– Pitää miettiä tarkkaan, onko kaavaa järkevääkään laajentaa vai pitäisikö alue käsitellä ihan omanaan. Joka tapauksessa puutavaravuori kaupungin sisääntuloväylän vieressä ei ole mikään esteettinen näky, että sinänsä alueen tyhjentäminen olisi jo itseisarvo, Jyri Sarkkinen painottaa.

Alue pitäisi kaavoituspäällikön mukaan valjastaa liikenteen käyttöön, jolloin nykyiselle lastausalueelle johtava ratapohja voisi tulevaisuudessa olla joko ajoneuvoliikenteen tai kevyenliikenteen tienlinjauksien pohjana.

–  Tämän loistavan ajatuksen heitti yritysasiamies Risto Rantala, jonka mukaan alueen liikenneratkaisut vaikuttavat olennaisesti mahdollisia tulevia alueen käyttäjiä ja toimijoita. Joka tapauksessa kaikki muut vaihtoehdot palvelisivat aseman itäpuolisen alueen toimintoja paremmin kuin nykyiset raiteet, Sarkkinen toteaa.

Alueen liikennettä hallitsee tällä hetkellä vuosien ajan haasteelliseksi leimattu miljoonasilta.

–    Nykyiseen verrattuna esimerkiksi sillan alittamismahdollisuus olisi nykyistä parempi ratkaisu. Aseman itäpuolelle on ideoitu rakennettavaksi esimerkiksi matkakeskusta, jonkinlaista koulukeskusta, terveyskeskusta tai liiketiloja, joten alueen saavutettavuudella on iso merkitys.

Alueen suunnittelu etenee kuitenkin hitaasti, sillä se on kiinni muiden alueiden ja kiinteistöjen omistajien kuten valtion tai liikenneviraston ja VR:n suunnitelmista.

Toisaalta kaupunkisuunnittelulautakunta vetoaa valtion vuoden 2014 budjettiesitykseen, jossa on esitetty muun muassa raakapuuterminaalien rahoittamista 5 miljoonalla eurolla.

– Asia on siis hyvin ajankohtainen, mutta ensin pitää saada asiasta kaupungin virallinen kanta. Esimerkiksi Seinäjoki ja Mikkeli ajoivat puuterminaalin pois kaupungin keskustasta, Sarkkinen vertaa.

Konkreettisia suunnitelmia ei ole

Kuljetussuunnittelija Erkki Kettunen VR Transpointista kertoo, että kuormauspaikkaverkostoa kehitetään yhteistyössä VR:n, liikenneviraston sekä kolmen suurimman metsäyhtiön, Stora Enson, Metsä Groupin ja UPM:n kesken, mutta Toijalan lastauspaikan siirtämisestä ei ole hänen mukaansa olemassa mitään konkreettisia suunnitelmia.

–  Kuormauspaikka on ollut iät ja ajat siinä Toijalan keskellä, ja VR:n näkökulmasta paikka on kohtuuhyvien yhteyksien päässä. Myös tiet pelittävät siinä kohden sillain sopivasti, vaikka varastotilat siinä rajalliset ovatkin.

Kettunen myöntää, että lastauspaikka on kenties liiankin keskeisellä paikalla kylän keskellä, ja palautetta korkeista puukasoista on saatu myös viime viikkoina, kun puukasat ovat kohonneet kesän jäljiltä korkeiksi.

– Mutta toisaalta sijainti tuo mukanaan ympäristöön vähän toimeliaisuuttakin, ja metsänomistajat tykkäävät, että puun jatkokuljetusyhteydet ovat sujuvat.

Kettusen mukaan Toijala on lastausmääriltään maan keskitasoa, mikä tarkoittaa, että Toijalan keskustan alueella kuormataan vuodessa noin 50 000 kuutiota tukki- ja hakepuuta vuodessa, mikä tarkoittaa keskimäärin noin yhtä junallista viikossa.

–  Täysi junakuormaus eli 24 vaunun lastaaminen onnistuu Toijalassa nippa nappa, ja edellytys on, että sellainen mahdollisuus säilyisi jatkossakin edelleen. Toijalassa voidaan koota täysi junallinen myös niin, että kuorma kootaan parissa paikassa, Kettunen selvittää.

Toijalan keskustaa lähin toinen kuormauspaikka sijaitsee Metsäkansassa, jossa on reilummin tilaa puiden varastoimiseen kuin Hämeentien ja pääradan varteen jäävällä kaistaleella. Paikka on kuitenkin Toijalaa pienemmällä käytöllä, koska siellä ei pystytä lastaamaan kokonaista junaa.

Raakapuun lastausta tehdään Toijalassa pääosin yöaikaan, mikä johtuu sekä metsäyhtiöiden kuljetusten omista aikatauluista sekä siitä, ettei Toijalassa ole asetettu rajoituksia yöaikaiselle kuormaukselle.

–  Näillä autokuormauspaikoilla on yleensä noin 22 tunnin lastausaika, Kettunen sanoo.

70puutavaran lastaus1

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>