Sivistysjohtaja Jukka Oksa näkisi mielellään Viialassa nykyaikaisen yhtenäiskoulun

Elokuun alussa Akaan sivistysjohtajan virassa aloittaneella Jukka Oksalla on vielä koulujen alkaessa toinen jalka tukevasti koulumaailmassa. Kolme vuotta Toijalan Yhteiskoulun rehtorina saivat Oksan tuntemaan lukkarinrakkautta työpaikkaansa kohtaan, mutta haikeutta mies ei ole työkiireidenkään vuoksi ehtinyt tuntea.

– Koululla on varmaan suurempi hätä kuin minulla kunnes sinne saadaan uusi rehtori, Jukka Oksa sanoo.

Tällä hetkellä Yhteiskoulun rehtorin työt on jaettu Akaan lukion rehtori Tuovi Ronkaisen sekä vararehtori Vesa Ratalan kesken.

Sivistysjohtaja Jukka Oksan katse suuntaa ennemminkin pitkälle tulevaan, etenkin kun kokonaisuudessaan remontoitu Yhteiskoulu on hänen mukaansa ainoita Akaan koulurakennuksia, joista voi varmuudella sanoa, ettei siellä ole tai ettei sinne ole lähivuosina kehittymässä home- tai sisäilmaongelmaa.

– Kouluverkko kytkeytyy nyt tiiviisti rakennusten kuntoon. Meillä onkin teknisen johtajan Antti Kemin kanssa tehdä ihan pian selvitystä siitä, missä Akaassa mennään 10, 20 tai 30 vuoden kuluttua.

Akaan lukion yksiköiden yhdistyminen saman katon alle on Jukka Oksan mukaan ehdottoman hyvä juttu, ja samoin perustein kiitosta saavat myös Keskustan koulun oppilaille rakentuneet parakit.

– Siistit ja toimivat parakit ovat viimekeväistä hajasijoitusmallia parempi vaihtoehto. Jo Toijalan Yhteiskoulun remontin aikana huomasi, miten yhteistyö hajoaa hyvin helposti, kun ollaan toisista erillään. On aina kaikkien etu, jos henkilökunta toimii samoissa tiloissa.

Kiitosta kesän kouluremonteista

Perjantaiaamuna Jukka Oksa on käväissyt seuraamassa lopputarkastusta Kirkonkylän koululla, jossa koululaiset pääsivät aloittamaan koulutyönsä suunnitelman mukaan.

– Paljon siellä oli vielä tekemistä, ja esimerkiksi kulku kouluun tapahtuu väliaikaista ramppia pitkin. Mutta sanoin aamulla Parviaisen Jaakolle, että kiitos. Koululla on tehty valtava työ, ja luotan siihen, että asiat korjaantuivat kuntoon, Oksa sanoo.

Muutenkin Jukka Oksa toteaa Akaan asenneilmapiirin muuttuneen viimeisten vuosien aikana.

– Sisäilmaongelmat otetaan täällä vakavasti ja nyt on selvästi tekemisen meininki. Jos joskus on ollutkin toisenlaista, niin asioita tehdään nyt varman päälle, Jukka Oksa uskoo.

Nahkialan koulun korjaustöihin ryhdyttiin kesäkuussa sen vuoksi, että haluttiin varmistaa, etteivät Keskustan tai Kirkonkylän koululla havaitut ongelmat toistuisi sielläkin.

– Muutenhan Nahkialan koulu olisi kokonaan peruskorjauksen tarpeessa. Koulun rehtori Markku Putkinen sanoikin, että jos Nahkialan koulu olisi auto, niin myynti-ilmoituksessa sanottaisiin, että myydään alkuperäisessä kunnossa.

Koulun koko ei ratkaise palvelun tasoa

Akaan tänään tiistaina kokoontuva kaupunginhallitus esittää Viialan Keskustan koulun peruskorjausta, mutta Jukka Oksa soisi Viialassa olevan tulevaisuudessa nykyaikaisen yhtenäiskoulun, joka rakentuisi nykyisen Hirvialhon koulun yhteyteen. Tällöin koulu täyttäisi nykyajan vaatimukset myös tiloiltaan ja pedagogisilta edellytyksiltään, ja se palvelisi hänen mukaansa kaikkia Viialan lapsia.

– Päättäjäthän sen lopulta ratkaisevat, mutta nyt laskelmat näyttävät, että uuden koulun rakentaminen tulisi kalliimmaksi. Mutta kyllä peruskorjauksessa epäilyksen siemen jää, kun tietää, missä kunnossa koulu on ollut, Oksa pohtii.

Sivistysjohtajan mukaan kouluasioissa tulisi ennen kaikkea keskittyä ajattelemaan sitä, miten opetus tai esimerkiksi oppilashuoltotyö olisi mahdollisimman laadukasta ja kaikkien saatavilla. Esimerkiksi koulukuraattorin työaikaa on suotta hukattu siihen, kun hän kiertää kouluta toiselle.

– Ihanne olisi, että kaikkien työaika käytettäisiin tehokkaasti ja tarkasti varsinaiseen oppilastyöhön.

Koulun tai oppilasryhmän koko ei sekään ole Oksan mukaan hyvä ohjenuora. Hänen mukaansa maksimioppilaslukujen asettaminen kääntyy herkästi itseään vastaan.

– Myöskään koulun koko ei ratkaise koulun palvelun tasoa, oman koulutaipaleensa taipalsaarelaisessa kyläkoulussa aloittanut Oksa toteaa.

– Ennen koulun sulkemista meidän koulussa oli kaksi opettajaa ja seitsemän oppilasta. Eihän siinä saanut välitunnilla mitään peliä aikaiseksi.  Kyllä siinä pikku-Jukan silmät avautuivat, kun koulumme lakkautettiin ja siirryin kirkonkylän koululle 32 oppilaan ryhmään.

Opettajien lomautus viimeinen keino

Sivistysjohtaja näkisi yllä mainituin perustein myös Kylmäkosken kouluverkon keskittyvän 150–160 oppilaan ja kuuden opettajan kouluksi.

– Toisaalta Aseman koulun sulkeminen säästäisi lähinnä kiinteistömenoja tai mahdollisesti rakennuksen myymisestä voisi saada vähän rahaa. Mutta toivon, että kaikkialla Akaassa maltettaisiin katsoa kokonaisuutta ja olla realisteja: on haihattelua kuvitella, että kaikki säilyy ennallaan.

Myös Aseman koulun puolustaminen kuljetuskustannuksiin vetoamalla ontuu Oksan mielestä pahasti.

– Tälläkin hetkellä Aseman koulun oppilaita kuljetetaan kouluun, kirkonkylälle mentäessä vaihtuisi oikeastaan vain suunta.

Sen sijaan talouden tasapainottamistyöryhmän esitystä koko Akaan kaupungin henkilöstön lomauttamisesta viikoksi Jukka Oksa pitää liian heppoisena keinona. Lomautukset näkyisivät Oksan mukaan palveluissa paljon lomautusjaksoja pidempään.

– Olisi helppo laskea, että jos viikon lomauttaminen tuo miljoonan euron säästöt, kahden viikon lomauttaminen toisi kahden miljoonan euron säästöt. Lomautusten toteuttaminen esimerkiksi kouluilla niin, että lain kirjain toteutuu, on todella hankalaa. Mieluummin yhdistäisin kouluja kuin lomauttaisin opettajia joka vuosi kahdeksi viikoksi, Jukka Oksa painottaa.

Joukkoliikennettä kehitettävä

Kylmäkoskelta ajaa autolla Toijalan keskustaan noin viidessätoista minuutissa. Se on Kuusamossa ja Koillismaalla asuneelle Jukka Oksalle pieni siivu.

– Pohjoisessa välimatkat olivat vähän toista luokkaa. Jos halusimme lähteä ostamaan esimerkiksi lapsille kenkiä, niin seuraavaan suurimpaan kaupunkiin eli Ouluun tuli matkaa 215 kilometriä suuntaansa. Ostosreissu oli sellainen kokopäiväretki, Oksa vertaa.

Välimatkojen sijaan Akaan ongelmana on Oksan mukaan olematon joukkoliikenne, jota on hänen mukaansa pakko kehittää. Tällöin kylmäkoskelaiset pääsisivät asioimaan esimerkiksi Akaan kaupunginkirjastossa, vaikka heillä ei olisikaan omaa autoa.

– Kylmäkosken kirjasto voisi toimia kirkonkylän koululla sivukirjastona, joka olisi tiettyinä päivinä auki. Se on ollut erityisesti koululaisille tärkeä paikka. Jos kirjasto toimisi valtuuston päätöksen mukaisesti Kylmäkoski-talossa, olisi se koululaisten kannalta jo liian kaukana sekin.

Kuljetusasioiden hoitaminen tuli Oksalle tutuksi rehtorin virkaa edeltäneessä pestissä Urjalan sivistystoimenjohtajana.

– Urjalassa minua huvitti, että viiden kilometrin säteellä toimistostani oli kolme koulua, mutta siellä tiet ovat paljon mutkaisempia ja 70 prosenttia koululaisista oli kuljetusten piirissä. Akaassa kuljetusoppilaita on niin vähän, ettei se ole mikään ongelma. Jos lukioikäinen ei jaksa kulkea Hirsikankaan yli Viialasta Toijalaan, niin se on ihan turhaa kitinää, Oksa napauttaa.

Mainettaan parempi nuoriso

Vaikka vielä keväällä näytti siltä, että 20–30 peruskoulusta päästötodistuksen saanutta akaalaista nuorta olisi jäämässä ilman jatko-opintopaikkaa, oli viime viikolla rannalle jäämässä vain kaksi. Heillekin saattaa Oksan mukaan vielä löytyä paikka ammattiopistosta, kunhan oppilaitosten aloittajien määrä vakiintuu.

– Saattovaihe peruskoulusta eteenpäin saisi olla tanakampi. Tässä olennaisessa osassa on Akaan Ykspaja, jonka vetäjien voisi sanoa hoitaneen oman osuutensa nuorisotakuun toteutumisessa, Oksa kiittelee.

Akaan nuorisoa sivistysjohtaja kehuu mainettaan paremmaksi ja toteaa Akaan olevan ihan tavallinen suomalainen kaupunki, jossa on pääosin ihan tavallinen nuoriso.

– Me vain elämme hyvin pitkälti 1960–70–80-lukujen systeemissä, jossa vallitsevat sellaiset kristilliset arvot tyyliin ”otsa hiessä sinun on leipäsi ansaitseman.” 2010-luvulla voitaisiin jo katsoa maailmaa toisin silmin. Harva 15–16-vuotias nuori ihan oikeasti tietää, mikä hänestä pitäisi isona tulla, ja koulujärjestelmämmekin on sellainen hidasliikkeinen laiva.

Vakaus voi olla Oksan mukaan toisaalta hyväksi nykypäivän haasteiden edessä.

– On hyväkin, ettei koulussa ole lähdetty ihan joka kotkotuksen kelkkaan.

Koulujärjestelmää enemmän Jukka Oksa on huolissaan perheiden hyvinvoinnista.

– Siitä saisi olla enemmän huolissaan koko Suomessa. Koteihin pitäisi saada jonkinlaista matalamman kynnyksen kotiapua. Systeemi on jotenkin liian kankea, jos apua annetaan vasta siinä vaiheessa, kun aletaan ottaa huostaan tai sijoittaa lapsia.

Kauneudesta ja ihmisistä

Sääksmäen kulttuurimaisemissa asuva Jukka Oksa toteaa ennen kaikkea olevansa musiikkimies, mutta kertoo katselevansa mielellään kaikkea kaunista kuvataiteista ja valokuvataiteesta lähtien.

– Ihminen ei elä pelkästä leivästä. Lisäksi meillä pitää olla jotakin ulospäin näytettävää, kuten nyt esillä oleva Näkymän korkeatasoinen näyttely.

Perjantain haastattelusta Jukka Oksa kiiruhti Kangassaaren saunalla vietettäviin Akaan liikuntasihteeri Timo Toivosen läksiäisjuhliin. Oksan mukaan Timo Toivosen lähtö ja hänen töidensä jakaminen teknisen toimen harteille tulee näkymään kaupunkilaisille eniten.

– Tekninen toimi tulee varmaan olemaan tosi purjeissa kaikkien sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen hoitamisessa.

Sivistysjohtaja ei ymmärrä myöskään työryhmän esitystä uimahallikuljetuksista luopumisesta.

– Jos noin pienellä rahalla kuin 2 000 eurolla vuodessa on saatu järjestymään jotakin, niin voi olla, että monille elintärkeän palvelun poisjääminen näkyy hyvin pian kasvuna sosiaali- ja terveysmenoissa, Oksa linjaa.

Matemaattisesta taustastaan huolimatta Jukka Oksa korostaa, ettei hänestä saa millään tiukkaa talousmiestä, vaikka rahakirstun vartijana osaltaan istuukin.

– Näen enemmän olevani humanisti, ja inhimillinen toiminta on kaikkein tärkeintä. En ole niinkään kiinnostunut pikkunippeleistä ja tässä työssä kysytään ennen kaikkea ihmissuhdetaitoja. Esimiehenä tärkeintä olisi saada ihmiset tekemään yhdessä töitä, sivistysjohtaja Jukka Oksa kiteyttää uuden virkansa haasteet.