Pukupussiin komeron perälle työnnetyt kansallispuvut kannattaa kaivaa nyt esille, sillä maanantai-iltana 5.8. puvuille on käyttöä. Akaassa vietetään silloin valtakunnallista Kansallispukujen tuuletuspäivää. Mahdollisimman monen toivotaan saapuvan tuolloin Toijalan torille kansallispukuun pukeutuneena. Tervetulleita ovat myös kansanpuvut, karjalaiset feresit ja sarafaanit, muinaispuvut, vanhan ajan varusväen ja työväen univormut, saamenpuvut, romanipuvut sekä Suomessa asuvien muiden maiden kansojen puvut. 

– Kansallispuvuilla on ollut tärkeä tehtävä, koska niillä on luotu kansallista identiteettiä. Sen takia olisi hienoa, jos niitä käytettäisiin muulloinkin kuin Ritvalan helkajuhlissa. Sekin on toki hyvä paikka, mutta puvut voisivat olla vielä enemmän esillä, toteaa tapahtuman järjestävän Akaan Kalevalaisten puheenjohtaja Kaisu Mokkila.

Tapahtuman ajankohta juontaa juurensa vuoteen 1885. Tuolloin 5.8. keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna olivat vierailulla Lappeenrannassa. Suomen naisten lahjana keisarinnalle annettiin soutuvene, jonka souti paikalle kahdeksan kansallispukuihin pukeutunutta neitoa.

– Kansallispuvut olivat silloin ensimmäistä kertaa mukana virallisessa ohjelmassa, Mokkila kertoo.

Puvun osakin riittää

Akaassa päivää vietetään nyt ensimmäistä kertaa. Tapahtuma Toijalan torilla alkaa kello 18. Sateen sattuessa tilaisuus on Arvo Ylpön koululla.

Akaan Kalevalaisten puheenjohtaja korostaa, että tapahtuma on kaikille avoin ja siihen voi osallistua myös yksittäisellä puvun osalla.

– Esimerkiksi miesten pukuja näkee tosin vähän. Jos puku on tullut hommattua nuorena, eihän siihen enää vanhempana mahdu, mutta kunhan tulisi edes niiltä osin kuin mahtuu. Jos on housut tai paita, pistäisi edes ne. Pääasia on, että mahdollisimman moni puku tulisi käyttöön ja tuulettumaan. Tapahtumassa ei ole mitään tiukkapipoista koodistoa.

Kansallispukujen tuuletuspäivässä kuullaan myös hämäläisten kansallispukujen vaiheista. Niistä kertoo filosofian tohtori Leena Valkeapää Valkeakosken Ritvalasta.

– Toivotaan, että mahdollisimman moni hämäläinen kansallispuku ja niiden kaikki variaatiot tulisivat näytille. Paikalle on saatava ainakin Hämeen puku, Sääksmäen molemmat puvut ja Akaan puku, Mokkila suunnittelee.

Illan aikana esiintyvät myös PuhtiDuon kansanperinnetohtorit Lempi ja Impi sekä Toijalan pelimannit. Tapahtuma päättyy yleisökatrilliin, jota ohjaa tanssinopettaja Jutta Wrangén.

– Yleisökatrilli on kävelyä. Se, joka osaa kävellä, osaa myös tanssia, Kaisu Mokkila kertoo.

Hän toivoo, että tapahtumassa ihmiset rohkaistuvat tutustumaan toisensa pukuihin ja keskustelemaan niistä. Suunnitteilla on tuoda torille myös ilmoitustaulu, jossa voi tehdä kauppaa tarpeettomista tai puuttuvista pukutarvikkeista.

Akaan Kalevalaisten puheenjohtaja Kaisu Mokkila aikoo itse osallistua tapahtumaan pellavaisella karjalaisella kansanpuvulla, sarafaanilla. Hän on tehnyt sen vuonna 2008 Valamon luostarissa pidetyllä kansanpukukurssilla.

– Olen käyttänyt sitä arkivaatteena sekä häissä ja muissa juhlavammissa tilaisuuksissa. Sen luonne muuttuu sen mukaan, minkälaista essua tai paitaa sen kanssa käyttää ja laittaako hatun vai huivin.

Kansallispukua Mokkia ei vielä omista.

– Ne ovat aika arvokkaita. En edes tiedä, minkä puvun hankkisin, kun isä on karjalainen, äiti savolainen ja nyt asun Hämeessä, Mokkila nauraa.

Vuoden 1922 kihla-asusta syntyi tarkka kopio

Saara Virtanen aikoo osallistua Kansallispukujen tuuletuspäivään perinnepuvulla, jonka hänen tyttärensä, käsityöammatin opettaja Anne Ojalehto teki vuonna 1997. Puku on kopio Saara Virtasen äidin Linnea Saarisen kihla-asusta. Ajatus mahdollisimman tarkan kopion tekemisestä syntyi nuoren parin mustavalkoisesta kihlakuvasta.

Parkanossa syntynyt Linnea tuli joulukuussa 1919 palvelijaksi Käyrälän kylään. Samalla suunnalla asuneen torppari Frans Saarisen kanssa Linnea kihlautui 30.6.1922.

Kihla-asuun kuuluivat hame, pusero, liivi, sukat ja kengät.  Mahdollisimman tarkan kopion tekemisessä lähdeaineistona olivat muun muassa haastattelut, museot, Keski-Suomen kansallispukukeskuksen näyttely, Fredrika Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen tekstiilikokoelmat, kirjallisuus ja lehtileikkeet. Muistikuvia puvusta ja sen väreistä oli Esteri Tiuralla, joka oli tapahtuman aikoihin 7-vuotias.

Perheen perinnepuvun lisäksi Saara Virtasella on käytössään Hämeen puku, joka on hänen toisen tyttärensä Sirpa Vastamäen tekemä. Puvut eivät ole jääneet komeroon, vaan niillä on ollut käyttöä tanhuissa, häissä, syntymäpäivillä ja Akaan Kalevalaisten tilaisuuksissa.

Akaan Kalevalaisten Sinikka Leikkainen (vas.), Margit Vähävuori ja Kaisu Mokkila toivottavat muutkin tuulettamaan kansallispukujaan. Leikkainen pitelee Kurikan pukua, Vähävuori Munsalan pukua ja Mokkila Hämeen pukua.

Saara Virtasen Linnea-äidin kihla-asusta tehdyssä kopiossa hame- ja liivikangas on puuvillaloimeen villakuteella kudottua palttinaa ja pusero puuvillaa.