Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) eduskunnalle viime viikon torstaina antama ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä merkitsee kuntaliitosselvityksien käynnistymistä Etelä-Pirkanmaalla. Akaa on liian pieni järjestämään yksin minkäänlaisia palveluja ja jatkossa ei riitä edes yhteistoiminta-alue Urjalan kanssa, vaan perusterveydenhuollon järjestämisoikeuden saisi vain 20 000 asukkaan kunta. Ainakin kuntaliitos Urjalan kanssa olisi siis edessä.
– Akaan kaupungin strategian päivitystyö on alkamassa. Nyt siellä todetaan, että Akaa ei pyri aktiivisesti kuntaliitoksiin, mutta suhtautuu vakavasti muiden esityksiin. Tämä varmasti jää uuteenkin strategiaan eli odotamme muiden reaktiota, sanoo valtuutettu ja pitkään Akaan ja Toijalan kaupunginhallituksen puheenjohtajana toiminut Juhani Salin (sd), joka vei läpi puheenjohtajakausillaan läpi kaksi kuntaliitostakin.
Kylmäkosken, Toijalan ja Viialan liittäminen Akaan kaupungiksi oli Juhani Salinin mielestä ”sittenkin aika helppo juttu”, mutta seuraavat mahdolliset liitokset eivät sitä ole.
– En minä sitä kiellä, etteikö meillä olisi kuntaliitosväsymystäkin ja Akaan rakennustyö on pahasti kesken. Se on vain fakta, että yhteistoiminta-alue ei jatkossa perusterveyspalveluja järjestä, joten liitosneuvottelut käynnistyvät. Meidän on selvitettävä naapuriemme – tai kaukaistenkin naapurien – kanssa ainakin, mihin sote-alueeseen kuulumme, sanoo Salin.
Pääministerin ilmoituksessa ei puhuta kuntaliitoksista mitään. Se kierretään sanomalla vahvan peruskunnan minimikoko, 20 000 asukasta. Edelleen on Juhani Salinin mielestä ilmassa, miten tähän pyritään. Pääministerin ilmoituksessa kuitenkin sanotaan, että kuntarakennelakia ja sote-uudistusta kannattaa viedä yhdessä eteenpäin.
– Jotakin keppiäkin on tultava, koska eihän tämä nykyisellään johda mihinkään, sanoo Salin.
Aluesairaalaa jouduttu puolustamaan
Valkeakosken kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen (sd) ehätti viime viikolla Valkeakosken Sanomissa vaatimaan kuntaliitosselvitystyön käynnistämistä koko Etelä-Pirkanmaalla ja laajemminkin, jotta saataisiin pääministerin ilmoituksessa vaadittava 50 000 asukkaan kuntakoko erikoissairaanhoidon järjestämiseksi. Valkeakoskella on huoli juuri peruskorjatun ja laajennetun aluesairaalan tulevaisuudesta.
– Meillähän on täällä vakavasti keskusteltu jopa perusterveydenhuollon järjestämisestä Valkeakosken aluesairaalan ympärille. Se olisi aika luonnollinen vaihtoehto, koska sairaala on lähellä, sitä käytetään nyt jo paljon ja siellä on jo meidän päivystyksemmekin. Tämä keskustelu ei ole edennyt monestakin syytä. Osaksi siinä on muutosvastarintaa ja osaksi tämä valtakunnallinenkin tilanne vaikeuttaa ratkaisujen tekemistä.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on Juhani Salinin mielestä toiminut eri suuntaan kuin maan hallitus. Valkeakosken aluesairaalasta oltiin tekemässä liikelaitosta.
– Sairaanhoitopiirin toimet eivät ole millään tavalla edesauttaneet Etelä-Pirkanmaan omia kuvioita. Tässä on koko ajan tapeltu sairaalan olemassaolosta – lähinnä Kaivannosta – mutta kyllä myös pitkään aluesairaalan tulevaisuudesta. Nyt uskon aluesairaalan säilymiseen ainakin jonkinlaisena sairaalana. Siihen on sen verran paljon rahaa lyöty.
Laaja sote-kuvio jo virittymässä
Juhani Salin tekisi Etelä-Pirkanmaalle yhden sote-alueen Valkeakosken aluesairaalan ympärille.
– Se olisi minun mielestäni luontevin ratkaisu. Kuvio on kuitenkin vielä valtakunnallisesti sekaisin, koska aluesairaaloiden kohtaloa ei ole määritelty. Pirkanmaalla tilanne on akuutti Sastamalassa, Valkeakoskella ja Mänttä-Vilppulassa. Vähän kauempana Forssassa tilanne on vielä hankalampi.
Uudistus etenee nyt niin, että marraskuun loppuun mennessä kuntien on ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle omat ajatuksensa sote-alueeksi.
– Täällä kuntien käytävä neuvotteluja siitä, minkälainen kompus aluesairaalan ympärille saadaan. Nämä neuvottelut ovat itse asiassa alkaneet jo viime vuoden puolella, jolloin Valkeakoski kutsui neuvotteluun Kangasalan, Lempäälän, Vesilahden, Urjalan, Pälkäneen ja Akaan kuntajohtajat ja hallituksien puheenjohtajat neuvotteluun. Silloin oli pääosassa liikelaitoskuvio, mutta soteakin sivuttiin. Perustettiin jopa virkamiestyöryhmä sote-aluetta miettimään. Työryhmä on olemassa ja sillä on toimeksianto, joten ei muuta kuin liikkeelle, sanoo Salin.
Akaa jatkossakin vahvoilla
Pääministerin ilmoitus etenee aikanaan laeiksi sosiaali- ja terveysuudistuksesta sekä kuntarakenteesta. Valmisteilla on myös kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistava laki. Akaan tulevaisuuden Juhani Salin näkee valoisana.
– Tällä hetkellä en usko kuntaliitoksiin.
– Päivitämme strategiamme ja odotamme. Ongelmallisin kohta tässä on tämä 50 000 asukkaan vaatimus erikoissairaanhoidon järjestämiseksi ja Valkeakoski ei tätä kriteeriä yksin täytä. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin edelleen kunnilla on mahdollisuus esittää omia perusteltuja ratkaisuehdotuksiaan tähän ongelmaan. Täällähän ratkaisun avaimet ovat Kangasalalla ja Lempäälällä, jotka ovat kiinni Tampereessa. Voivatko he olla kahdessa erikoissairaanhoitojärjestelyssä mukana, miettii Salin.
– Kangasalallehan tämä on varmasti kynnyskysymys. Kaivanto loppuu automaattisesti, jos yhteistyötä tai kuntaliitoksia ei muiden kuntien kanssa synny, hän jatkaa.
Pääministerin ilmoituksen mukaan perustasonkin ”järjestämisoikeuden saavat kunnat voivat olla vain nykyisin yli 20 000 asukaan kuntia ja niihin perustuvia uusia kuntia.”
– Tarkoittaako tämä Akaatakin vai vain suurten kaupunkinen kehyskuntia, ei ole ihan selvää.
Tehdäänkö Pirkanmaan portti?
Etelä-Pirkanmaan kaupungin perustaminen on pitkän henkisenkin työn päässä, vaikka Juhani Salin näkisi kuntaliitoksissa suuria mahdollisuuksiakin.
– Olishan se jotakin, jos tänne saataisiin syntymään Pirkanmaan portti. Silloin olisimme valtakunnallisestikin todella merkittävä alue.
Kuntaliitoksia tekevät ihmiset ja Juhani Salin tietää kipuilua olevan ilmassa nykyisissäkin yhteistyökuvioissa.
– Miten toimisi yhteen Valkeakosken hallinnollinen keskus ja Akaan liikenteellinen keskus. Ja mitä ovat ne lähipalvelut, joita näin suurissa kunnissa on järjestettävä. Kiertääkö täällä tulevaisuudessa terveysbussit, miettii Salin.
Urjalassa haikaillaan yhteistyöhön Forssan suuntaan ja halutaan olla itsenäisiä eikä yhteistoiminta-alue Akaan kanssa toimi toivotulla tavalla.
– Ongelmia on. Yhteistoiminta-alueen palvelut ovat liian hajallaan. Emme ole houkutteleva, lääkäripula on akuutti. Nyt pidetään kynsin hampain kiinni rakenteista, eikä mietitä palveluja ollenkaan, ajattelee Salin.
Keskenään riidelleiden peruspalveluministerin Maria Guzenina-Richardsonin (sd) ja sosiaali- ja terveysministerin Paula Risikon (kok) jälkeen sote-uudistus vietiin eduskuntaryhmien puheenjohtajille, joita veti Petteri Orpo (kok). Tulokseksi saatiin kompromissien kompromissi, josta muokattiin pääministerin ilmoitus. Nyt näyttää siltä, että uudistus etenee, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Esimerkiksi vihreiden Osmo Soininvaaran mielestä nyt etenevän uudistuksen rakenne on niin huono, että vihreiden pitäisi jättää hallitus, jos muutoksia ei tehdä.
Kuntaliitos ja SOTE-alue on kaksi eri asiaa. Akaan tulevaisuus on Tampere-Hämeenlinna-Helsinki akselilla, kaikki syrjähypyt ovat siirtymiä taantumaa ja alueelliseen näivettymiseen.
Kuntaliitos Akaa-Lempäälä-Vesilahti-Urjala olisi tulevaisuutta noin 50 000 asukkaan kuntana jolla on suunta. Tämä kunta voisi muodostaa yhteisen SOTE-alueen Valkeakosken kanssa, ei vasallina vaan isäntänä. Aluesairaalan omistajina oisi siteen koossa vanhoista kaikki muut paitsi Kangasala ja Pälkäne.
Seuraavan kuntaliitoksen soisi tuovan jotakin etua jo kuntalaisellekkin. Ei mitään palveluka ja veroprosenttina 21, ei ole oikein kehuttava.