Vesihukka pienentynyt huomattavasti

Putkien uusinta etenee Toijalassa ja Viialassa

Jarno Hupanen (vas.) ja Jukka Sandelin esittelivät Akaan valtuustosalissa tämän vuoden putkisaneeraussuunnitelmia.

Jarno Hupanen (vas.) ja Jukka Sandelin esittelivät Akaan valtuustosalissa tämän vuoden putkisaneeraussuunnitelmia.

HS-Vesi uusii vesijohtoja ja viemäreitä tänäkin vuonna eri puolilla Akaata. Osa töistä tehdään sujuttamalla uutta putkea vanhan sisään ja osa perinteisemmin kaivamalla vanhat putket pois ja asentamalla uudet.

Yksi syy sujuttamiselle on se, että Akaan kaupungin rahat eivät riitä katujen saneeraamiseen samaa tahtia HS-Veden putkien kanssa. Kehittämispäällikkö Jukka Sandelinin mukaan sujuttamisessa on kuitenkin monia hyviä puolia.

– Emme me sujuta, jos se ei ole hyvä ratkaisu, mutta pienempi muovijohto vanhan betonin sisällä voi olla parempikin, koska virtaus paranee ja paine kasvaa.

Sujuttaessakin kaikkiin risteyskohtiin ja jokaisen kiinteistöliittymän kohdalle on tehtävä kaivanto.

Tällä hetkellä neljän hengen porukka tekee töitä Toijalan Lentilässä. Otsontien alkupää on jo sujutettu, ja tällä viikolla alitettiin Lentiläntie. HS-vesi maksaa työt runkojohtojen osalta, ja kiinteistönomistaja kustantaa tonttijohdon, joka Toijalassa on määritelty lähtemään heti runkojohdosta. Tonttijohdon saneeraustaksa tontin rajalle on kaikille sama, vaikka matkaa runkojohdolta saattaa olla joko metri tai 25 metriä.

Tonttijohdoissa vanhat putket ovat yleensä metallia tai betonia, mutta Lentilästä on löytynyt 1970-luvun muoviputkeakin.

– Jokainen kiinteistöliittymä tutkitaan, ja omistajan kanssa keskustellaan, onko tarvetta saneeraukselle. Vanhat muovijohdot voivat olla niin hyvässä kunnossa, ettei niitä tarvitse uusia, kertoo HS-veden putkimestari Jarno Hupanen.

Viialan puolella muoviputkiin on siirrytty myöhemmin, vasta 1980-luvulla. Kyse on paitsi materiaalien kehittymisestä myös kulttuurieroista.

– Jotkut eivät pitäneet muoviputkien laittamista maan sisään hyvänä, ja esimerkiksi Helsinki ja Tampere käyttävät edelleen vain metalliputkia, kertoo kehittämispäällikkö Jukka Sandelin.

Otsontien ja Lentiläntien kulmassa olevien rivitalojen tonttijohdot ovat 1970-luvun valurautaputkia, mutta rivitalojen isännöitsijät olivat sitä mieltä, että niitä ei tarvitse vielä uusia.

Viialassa asukkailla pienempi vastuu

Lentilän jälkeen työt jatkuvat Rapusaarentiellä, missä runkovesijohto ja -viemäri uusitaan sujuttamalla Hämeentien ja Ketunpesäntien väliltä. Vanha vesijohto betonoidaan sisältä, ja viemäri sukkasujutetaan lasikuidulla. Rapusaarentie halutaan saada kuntoon muun muassa siksi, että sen kohdalla uusi Hämeenlinnasta tuleva vesihuoltolinja liittyy ensi vuonna Akaan verkostoon. Tonttijohtoja ei nyt uusita kuin pakottavan tarpeen edessä.

Toijalassa saneerataan myös Sampolantie, missä katu avataan ja vanhat putket uusitaan.

Viialassa tämän vuoden projekteihin kuuluvat Rautatienkadun loppuosa Jutantiestä eteenpäin sujuttamalla ja Rantatien loppuosuus auki kaivamalla. Työt tehdään todennäköisesti loppukesällä ja syksyllä.

Rautatienkatu on ollut varsinainen murheenkryyni. Paikkaa on saatu laittaa paikan viereen.

– Se on melkoista reikäjuustoa, kuvailee Jukka Sandelin.

Oopakan aluetta kiertävällä Rantatiellä runkoviemäri on sujutettu jo vuonna 2000 Viialan kunnan aikana. Kun vesijohto nyt uusitaan, asukkaat voivat uusia myös tonttijohdon viemärin. Silloin he pääsevät eroon vanhoista sakokaivoista, koska uusi viemäri vetää mukanaan myös tymäkämmän tavaran.

– Vanhat betoniset tonttijohdot viemäreissä ovat kuin reikäritilää, kuuluu Sandelinin kuvaus.

Toisin kuin Toijalassa, Viialassa tonttijohdon uusiminen kuuluu vanhan sopimuksen mukaan vesihuoltolaitokselle tontin rajalle saakka. Niinpä Rantatiellä asukkaiden kustannukset alkavat vasta siitä.

Vuosikymmenten välinpitämättömyys

HS-Veden tämän vuoden saneerauksista pidetyssä tiedotustilaisuudessa nousi esiin Lentilän alueen juomavesi. Nyt tilanne alkaa olla kunnossa, mutta vanhojen putkien huuhtelu aiheutti haittoja kuukausien ajan.

Lentilän tannoinen käyttövesitilanne sai yleisöltä kitkerää palautetta.

Lentilän tannoinen käyttövesitilanne sai yleisöltä kitkerää palautetta.

– Täysin kusta juotiin puoli vuotta. Kyllä inhottavaa oli, kuuluivat isäntien terveiset.

HS-Veden kehittämispäällikkö Jukka Sandelin kertoi tuntevansa Lentilän vesijohdot ja arveli, että vaikka veden väri vaihteli huuhtelun aikana, se ei ollut käyttökelvotonta.

– Rautabakteerin käyttäytyminen oli poikkeuksellista, ja se on esteettisesti viheliäinen. Teimme kaiken mitä voimme, ja sitten päätimme hoitaa sen sujuttamalla.

Sandelinin mukaan nyt maksetaan menneiden aikojen syntejä.

– Asioita on jätetty tekemättä 1970-luvulta 2000-luvulle asti. Se on välinpitämättömyyttä ja huolimattomuutta, ja me pyrimme nyt tekemään asiat toisin. Siksi nyt jouduttiin tekemään sykeilmahuuhtelu.

Sandelin on tyytyväinen siihen, kuinka Akaan vesihuoltoverkostoa on saatu kunnostettua. Vuonna 2008 laskuttamaton eli hukkaan valunut vesimäärä oli 28 prosenttia ja vuonna 2012 enää 14 prosenttia. HS-Vesi on vastannut Akaan vesihuollosta vuoden 2012 alusta.

– Olemme pysyneet saneerauksissa samassa hyvässä tahdissa, mihin Akaassa päästiin. Jo silloin tekninen toimi priorisoi vesihuollon. HS-vedessä kaikkein positiivisin muutos on se, että yhtiöllä on erinomainen johtotietojärjestelmä. Tietokannassa on erittäin paljon materiaalia ja kaikki uudet tiedot lisätään sinne heti, kertoo Akaan kaupungilta putkiverkoston mukana HS-Veteen ostettu Sandelin.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?