Poliittinen vasemmisto aloitti Akaassa vapun vieton kunniakäynnein vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkeillä. Kylmäkosken työväenyhdistyksen ydinjoukko vei kukat vuonna 2007 pystytetylle muistomerkille
– Tämä muistomerkki on meille tavattoman tärkeä. Sitä puuhattiin 60 vuotta. Se on rosoinen, mutta rosoinen on ollut Suomen historiakin, sanoi Aarre Numminen.
Akaan vappujuhla kokosi Toijalan torille ärhäköille puheille hyvä kuulijakunnan. Juhlan alkua tahditti Viialan Pyrin soittokunta, jonka musiikin tahdissa torille tuotiin paikallisten työväenyhdistyksien, työväen urheiluseurojen ja ammattiosastojen liput.
Työläiset muuttuneet palkansaajiksi
Palvelualojen ammattiliitto Pamin Tampereen aluepäällikkö Niina Koivuniemi ihmetteli vappujuhla tervehdyspuheessaan, miksi työläisistä ja työväestä, vaan palkansaajista.
– Palkansaaja kuulostaakin siltä, että työntekijä ottaa vastaan ihan mitä vain palkkaa. Saaja vastaanottaa palkan, ei oikeastaan vaadi mitään ja tyytyy jopa laittomaan alipalkkaankin, eikä uskalla vaatia itselleen edes työehtosopimuksen mukaisia minimiehtoja.
Mitä työpaikoilla tänään tapahtuu? Työnantajien mustaa listaa Koivuniemi ei lupauksistaan huolimatta kertonut, mutta otti esimerkiksi Stockmannin tavaratalokonsernin.
– Toissa viikolla Tampereen Stockmannin väki marssi ulos. Työntekijöiden huono kohtelu ja tieto tulevista lomautuksista oli viimeinen pisara. Ajatelkaa, pörssiyhtiö Stockmann jakoi viime vuonna 43 miljoonaa euroa osinkoa osakkeenomistajilleen. Nyt muun muassa lomautuksilla Stockmann tavoittelee 7 miljoonan euron säästöä, jonka se repii työntekijöiden ansioista.
Niina Koivuniemi olisi ottanut säästöt osingoista. Myös Akaan kaupungin tapa kohdella perhepäivähoitajia kismitti Vasemmistoliiton valtuutettunakin Akaassa toimivaa Koivuniemeä.
– Viime vuoden syksyllä saimme kuukausipalkan perhepäivähoitajille. Viime viikolla kuulin, ettei kuukausipalkka olekaan toteutunut kaikilta osin. Jos lapsia ei ole väliaikaisesti hoidossa neljää, ei saa kuukausipalkkaa. Kuka muu työntekijäryhmä menettää ilman varoaikaa tuosta noin vain osan palkastaan, kysyy aluepäällikkö Niina Koivuniemi.
Tupo kaatui, mutta työnantaja sai omansa
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton Tampereen aluepäällikkö Nina Heikkilä haikaili vielä alkukeväästä kariutuneiden työmarkkinaneuvottelujen perään. Kokoava työmarkkinaratkaisu olisi ollut Heikkilän mukaan omiaan vakauttamaan taloustilannetta ja vankentamaan talouskasvun pohjaa.
– Kolmen viikon tiivis neuvottelurupeama kaatui jo lähtökohdiltaan kaukaisiin tavoitteisiin ja todellisen sopimishalun puutteeseen. Työnantajat saivat hallitukselta 4,5 prosentin yhteisöveroalennuksen lahjaksi kehysriihestä joka tapauksessa.
Puheet syksyllä liittokierroksella tavoiteltavista nollaratkaisuista Nina Heikkilä lopettaisi.
– Työnantajan vahva viesti on nollalinja. Toivottavasti äskettäin neuvotellut Ruotsin ja Norjan 3 prosentin korotukset lopettaisivat meillä nämä nollalinjapuheet ja syksyn liittokierrokselle mentäisiin samanlaisin ajatuksin.
Ruotsin metalliteollisuudessa palkat nousevat seuraavan kolmen vuoden aikana yli kaksi prosenttia vuodessa. Suomessa sama taso merkitsisi Heikkilän mukaan yli kolmen prosentin korotuksia. Norjassa on päästy sopuun pitkään jatkuneissa palkkaneuvotteluissa. Sovun myötä vältettiin myös maanlaajuinen lakko, joka olisi käytännössä sulkenut koko elinkeinoelämän. Ammattiliitot sopivat 3,4 prosentin palkankorotuksista tälle vuodelle.
Kuntauudistus ei toimi
Suomessa on yritetty määrätietoisesti uudistaa julkisia palveluita keväästä 2005 lähtien, kun Matti Vanhasen (kesk) ensimmäinen hallitus käynnisti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS).
– Tähän mennessä uudistusten tuloksina on joukko kuntaliitoksia, paljon erityyppisiä kokeiluja palvelutuotannon rakennemalleilla mutta vain vähän merkittäviä onnistuneita uudistuksia julkisissa palveluissa. Kuntatalouden menojen kasvu on jatkanut entisellä urallaan. Näyttöä siitä, että palveluiden saatavuudessa tai laadussa olisi otettu juuri kuntauudistusten ansiosta selkeitä harppauksia parempaan, on vaikea löytää.
Eri hallitukset ovat olleet kuitenkin yksimielisiä siitä, että julkisille palveluille on keskeistä niiden laatu ja saavutettavuus. Jyrki Kataisen (kok) hallitus on antanut kuntarakennelakiesityksen eduskunnalle ja se velvoittaa kuntia selvittämään yhdistymisestä jos palveluiden edellyttämä väestöpohja, tai työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne tai kunnan taloudellinen tilanne osoittaa selvityksen tarvetta.
– Kuntarakennelain mukaisessa vaaravyöhykkeessä on Urjala. Taloustilanne näyttää sellaiselta, että palveluiden järjestäminen ja tuottaminen on hyvin haasteellista, miettii aluepäällikkö Heikkilä.
Viimeisimmät kommentit