Kyläsuunnittelu alkaa asukkaiden tapaamisella

Aseman ja Heinäsuon asumista kehitetään hankerahalla

Akaan kaupunki teettää selvityksen asumisen suunnitelmallisesta kehittämisestä Kylmäkosken Aseman ja Viialan Heinäsuon kylissä. Selvitys on osa kaupungin aloittamaa hanketta AKAA – Akaan kaupunki aktiivisena asuinpaikkana. Selvityksen tekee projektipäällikkö Katariina Pahkasalo FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä, ja sille on saatu rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

Tarkoitus on, että kylien maankäytön suunnittelua tarkasteltaisiin pikemminkin yhteisöllisyyden suunnasta sen sijaan, että lähtökohtana on pelkästään esimerkiksi yhdyskuntataloudellinen tai maisemallinen näkökulma.

– Kyse on Akaassa uudentyyppisestä toimintatavasta, jossa osalliset – tässä tapauksessa kylien asukkaat ja kiinteistöjen omistajat – pyritään saamaan lain vaatimaa vähimmäismenettelyä enemmän osallistumaan kylänsä suunnitteluun, kertoo Katariina Pahkasalo.

Hankkeen tavoitteena on myös kylien itseymmärryksen lisääminen. Millaisia kyliä Akaassa on ja mitä niistä voidaan odottaa tulevaksi? Päätöksenteossa tällainen analyysi laajentaa perspektiiviä suhteessa kaavojen virallisiin selvityksiin.

– Tavoitteena on, että tämän työn tuloksia voidaan käyttää muun muassa poikkeamislupaharkinnan tukena. Suunnittelu on yleispiirteistä, ja siinä kartoitetaan rakentamiseen soveltuvia ja soveltumattomia alueita. Suunnittelun ei siis ole tarkoitus osoittaa yksittäisiä tontteja tai yksityiskohtaisesti ranta-alueiden maankäyttöä.

Maastokierroksia ja työpajoja

Työt kylähankkeessa alkavat asukkaiden ja muiden alueella toimivien tapaamisella. Heinäsuolla lähetään kyläläisten ja viranhaltijoiden sekä konsultin yhteiselle maastokierrokselle maanantaina 25.3. kello 15 ABC:n kylmäasemalta Hämeentien ja Lempääläntien risteyksestä. Kierroksella käydään kylän tärkeimmissä paikoissa pääosin kävellen ja katsotaan kylän ominaispiirteitä, vahvuuksia ja potentiaalisimpia rakennuspaikkoja sekä muita tärkeitä maastokohteita.

Kierroksen jälkeen pidetään Viialan kirjastolla Katariina Pahkasalon vetämät työpajat, joissa pohditaan muun muassa kylän kehittämisideoita.

Kylmäkosken Asemalla sama ohjelma vedetään läpi seuraavana päivänä, tiistaina 26.3. Maastokierrokselle lähdetään kello 15, ja työpajat pidetään koululla kello 17.30 alkaen.

Akaan kaupunki on valinnut hankkeeseen tietoisesti kaksi hyvin erilaista kylää. Kylmäkosken Asemalla on aktiivinen yhdistys, ja siellä on edelleen kyläkoulu ja vesiosuuskunta. Kylä sijaitsee syrjässä suhteessa taajamiin ja palveluihin, eikä merkittäviä rakentamispaineita ei ole.

Heinäsuon kylä ei puolestaan sinänsä helposti hahmotu kyläksi. Alue sijaitsee 4–6 kilometrin päässä Viialan taajaman palveluista. Kyläkoulu on lakkautettu vuonna 1978, eikä yhteisiä järjestelyjä, kuten vesiosuuskuntaa, ole. Uusia rakennuspaikkoja haetaan jonkin verran, ja ne on käsitelty suunnittelutarveratkaisuina. Alueella olisi kuitenkin tarvetta yksittäisiä kohteita laajemmalle suunnittelulle.

Niillä, jotka eivät pysty osallistumaan yhteissuunnittelupäivään, on mahdollisuus jättää huhtikuun alkuun mennessä palautetta kaupungille joko sähköpostilla tai kirjallisesti. Palautetta voi antaa sähköpostilla kaupungin uudelle kaavoituspäällikölle osoitteeseen jyri.sarkkinen@akaa.fi tai postitse Akaan kaupunki, maankäyttöpalvelut, PL 34, 37801 Akaa. Palautetta toivotaan perjantaihin 5.4. mennessä.

Heinäsuo on säilynyt yhtenäisenä

Markku Anttila toimii Akaan kylähankkeen yhteyshenkilönä Heinäsuolla. Anttila pitää synnyin- ja kotitilaansa osoitteessa Heinäsuontie 1, joskin tila kuuluu Riitiälään ja sijaitsee aivan Hannukan kupeessa. Varsinainen Heinäsuo ulottuu entisen ysitien ja Heinälahden välissä Lempäälän rajalle saakka ja Koskenkylän suuntaan Vesilahden rajalle saakka. Ennen Viialan kunnan perustamista vuonna 1932 alue kuului Vesilahteen.

Heinäsuo on Markku Anttilalle tuttua tienoota, sillä hän kävi aikanaan Heinäsuon koulua, joka lakkautettiin vuonna 1978.

– Koulupiirijako oli sellainen, vaikka meiltä oli Heinäsuolle matkaa 2,5 kilometriä ja Keskustan koululle 1,5 kilometriä.

Markku Anttilan mukaan Heinäsuo on säilynyt yhtenäisenä, ja niille paikoille joissa jo asutaan, voidaan suunnitella lisääkin rakentamista. Uusia rakennuksia on tullutkin sekä sukupolvenvaihdosten yhteydessä että muuten. Heinäsuon alue on esiintynyt viime vuosina Akaan Seudun sivuilla muun muassa kaupungin mailla sijaitsevien matonpesupaikan ja uimarannan sekä Akaan seurakunnan leirikeskuksen Kumpulan vuoksi. Kaikki nämä kärsivät Heinälahden mataluudesta, rehevöitymisestä ja loppukesän sinilevästä. Seurakunta on pohtinut talouskurimuksessaan Kumpulan myyntiä, mutta aktiivisesti sitä ei ole kaupattu.

– Seurakunnan kannttaisi nyt olla aktiivinen. Kumpulassa on mittavat rakennukset, mutta sen käyttö on jäänyt vähälle ja tieyhteyden pito on vähän huonoa. Aluetta kannttaisi miettiä muutenkin, koska kaupungin alue on vieressä, toteaa Markku Anttila.

Vaikka komealla rantamaisemalla voisi olla kysyntää, Anttila ei usko, että Akaan kaupunki on halukas ostamaan Kumpulaa. Akaa päätti juuri vetäytyä Heinälahdenkin vedenlaadun parantamiseen tähtäävästä hankkeesta, kunnes hankkeen kasvaneista kuluista saadaan tarkempaa tietoa. Heinälahden Akaan puoleisella rannalla on myös paljon yksityisten ja järjestöjen mökkejä.

Kun siirrytään Heinäsuolla Vesilahden suuntaan, Koskenkyläntien turvallisuus on ykköspuheenaihe. Valtion omistamalla tiellä hidasteita on vuoroin lisätty, poistettu ja muutettu, mutta vauhtia pidetään edelleen sekä suorilla että mutkissa.

– Ei ole kiva, jos tiellä pelätään liikkua, toteaa Markku Anttila.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?