Sanni Nikali on taitellut ruotsalaisesta dekkarista telineen ja ommellut käsin Paavo-maskotin. Merja Elorannan pupu on virkkaamalla tehty amigurumi. Eläimiä tai muita pikkuhahmoja esittävät amigurumit ovat lähtöisin Japanista.
Kolmisenkymmentä käsityön ystävää kokoontui viime tiistaina Viialan kirjaston Viiala-saliin kirjastonhoitajien Merja Elorannan ja Sanni Nikalin järjestämään Yhden illan käsitöihin.
Illan aikana Eloranta ja Nikali esittelivät viime ja edellisvuonna ilmestyneitä käsityökirjauutuuksia, joihin kuuluu myös nimen tilaisuudelle antanut Elina Lampelan Yhden illan käsityöt -kirja. Osanottajat pääsivät myös itse tekemään pieniä käsitöitä.
Muotia on tehdä vanhasta uutta
Eloranta ja Nikali ovat järjestäneet Yhden illan käsityöt myös Toijalassa ja Kylmäkoskella. Kylmäkoskella osanotto oli vähäinen, mutta Toijalassa tilaisuus houkutteli kirjastoon Viialan tavoin kolmisenkymmentä harrastajaa. Iltojen suosio yllätti iloisesti järjestäjät, jotka itsekin ovat käsityöihmisiä.
– Käsityöt ovat nyt muotia, ja herkullisia käsityökirjoja ilmestyy muistakin kuin perinteisistä aiheista. Tällä hetkellä on pinnalla tehdä vanhasta uutta ja kierrättää. Yksi trendi ovat lifestyle-kirjat, joissa on yhdistetty käsitöitä ja leivontaa, Eloranta ja Nikali kuvailevat.
Elorannan mukaan myös langan kehrääminen kasvattaa suosiotaan, ja aihe on esillä varsinkin netissä.
– Kyse ei ole lampaanvillan kehräämisestä, vaan valmiiksi käsitellystä, esimerkiksi merinovillasta, tehdään omia väriyhdistelmiä.
Näperrystä ja käytännöllistä
Sanni Nikali kuvailee olevansa käsitöiden ja askartelujen tekijänä näpertäjä. Viimeksi hän teki poistokirjoihin päätyneestä ruotsalaisesta dekkarista paperitelineen, jossa kaikki 200 sivua on taitettu kaksinkerroin. Mieleisiä käsitöitä ovat myös pienet virkkaukset, kudotut huivit, sukat ja lapaset. Monelle käsityöharrastajalle tuttua ongelmaa, kesken jääneitä käsitöitä, ei Nikali tunnista omakseen.
– Harkitsen ensin, mitä alan tehdä, jaksanko tehdä ja onko sille käyttöä.
Merja Eloranta suosii käytännöllisiä käsitöitä. Hän kutoo sekä ompelee.
– Ompelu on kauhean käytännöllistä. Samalla se on vastaveto sille, että ostaa vaatteen halvalla tietämättä, missä ja miten se on tuotettu.
Uusia ideoita ja innokkaita tekijöitä
Heta Iinattiniemi ja Anna–Liisa Huovinen tulivat kirjastolle hakemaan uusia ideoita ja vinkkejä tekemiseen.
– Olen kiinnostunut vähän kaikenlaisesta, kutomisesta, virkkaamisesta ja askartelusta, mutta en ole kovin vaikean ystävä. Viimeksi olen kutonut villapaitoja ja sitä ennen tehnyt ystävänpäiväkortteja, Heta Iinattiniemi kertoo.
Anna-Liisa Huovinen kutoo kangaspuilla. Parhaillaan hän aloittelee uutta mattoa Akaan Opiston kudonnassa.
– En ole kauhean hyvä missään muussa, mutta kova halu on tehdä. Kun taitoa ei ole niin paljon kuin haluja, täytyy tulla hakemaan vähän juttuja ja ideoita, jotka eivät vaadi kuukausikaupalla valmisteluaikaa, Anna-Liisa Huovinen nauraa.
Anneli Kaukonen, Tuula Virtanen ja Anja Salminen tulivat porukalla Toijalasta.
– Täällä näkee kaikenlaista, mitä ei tule ajatelleeksi, ja innokkaita ihmisiä, mikä on hienoa, Anja Salminen sanoo.
Nivelrikon takia hän on joutunut vähentämään käsitöitä, mutta parhaimmillaan tekeillä on ollut kolme työtä yhtä aikaa, virkkaus ja neule sekä tummana että vaaleana.
– Kyllä aina joku sukka on tekeillä. Viime vuonna teimme martoissa paljon isoäidin neliöitä, Salminen kertoo.
Merja ja Sanni suosittelevat
Maria Malmström: Nukkekoti Väinölän tapaan. Tee se itse -nukkekodin huonekaluja ja pikkuesineitä.
A. Cookie: Sukkia. Rakkaudella. Hienouksia sukankutomiseen.
Elina Lampela: Yhden illan käsityöt. Virkkaa, kirjo, neulo ja huovuta.
Tone Finnanger: Tildan ateljeessa. Pastellinvärisiä, pieniä ompelutöitä ja askarteluja.
Viimeisimmät kommentit