"Mitä Toijala olisi ilman rautateitä?"

Veturimuseo esittelee dieselerikoisuuksia

Akaa on ollut rautatiepaikkakunta vuodesta 1876. Tuolloin 22. kesäkuuta järjestettiin Toijalan rautatieasemalla radan vihkiäisjuhla, jollaista ei ole paikkakunnalla nähty sittemmin. Kolmen radan risteymää juhli 160 henkeä, muun muassa kenraalikuvernööri Adlerberg, senaatin jäseniä, arkkipiispa, Turun hovioikeuden presidentti, Helsingin yliopiston rehtori sekä Hämeen ja Turun läänien kuvernöörit. Juhlijoiden joukossa oli myös maan tunnetuimmat teollisuusvaikuttajat, joiden ansiosta rata Tampereen seuduille saatiin.

– Jos 2016 juhlallisuudet pidettäisiin samantasoisina, niin täällä olisivat ainakin tasavallan presidentti ja maan hallitus sekä rataa hyödyntävien yritysten korkein johto. Voidaan hyvin kysyä, mitä Akaa ja Toijala olisivat ilman rautateitä? Niin, eivät paljon mitään. Loppu on ollut meistä itsestämme kiinni. Puhutaanko tässä nyt sitten kuulusta hämäläisestä hitaudesta vai saamattomuudesta, pohtii Veturimuseon uusi vetäjä Pasi Kylmälä.

Veturimuseo ei ole Toijalaa rautatiepaikkakuntana esittelevä kotiseutumuseo, vaan pääasiassa museoitua dieselkalustoa esittelevä erikoismuseo. Radan ja rautatieliikenteen historia käydään toki läpi Hyvinkäällä toimivalta Suomen Rautatiemuseolta saatavan materiaaliyhteistyön turvin ja muutama höyryjunakin Toijalasta löytyy.

– Rautatiemuseon ja Akaan kaupungin välisen sopimuksen turvin saamme tänne vaihtuvia näyttelyjä, jopa esineitä ja kalustoa, joten meidän lähes olemattomat resurssit voidaan keskittää museon esittelyyn. Täällä olevat veturit taas ovat Museoveturiseuran tai seuran jäsenten omistuksessa. Täällä tehdään uskomattomia talkootunteja vuodessa vetureita kunnostaen, kertoo Kylmälä.

Veturimuseo avattiin vuonna 1986. Vuotta aikaisemmin oli Toijalan kaupunki vuokrannut museolle tyhjilleen jääneen veturitallin ja solminut yhteystyösopimuksen Museoveturiseuran kanssa.

– Meillä on 2016 monta syytä juhlia. Tässä on jo pieni kiire, koska museo ei ole ollenkaan siinä kunnossa, jollaisen minä siitä haluan. Myös museon tunnetuksi tekemisessä suuren yleisön keskuudessa on paljon tehtävää. Alan harrastajat tänne kyllä löytävät tiensä, kertoo Kylmälä, jolle vanhat veturit tulivat tutuiksi Haapamäen veturipuiston ohjelmajohtajan pestissä.

22veturi-1 22veturi-2 22veturi-3 22veturi-4 22veturi-5 22veturi-6 22veturi-7

Kesän retken viileä kohde

Veturimuseo sijaitsee 1874 valmistuneessa tallissa, joka jo sinänsä henkii historiaa. Tallin seiniä ei ole valkaistu ja osa yleisöltä piilossa olevien huoltotilojen välineistäkin on niillä sijoillaan, mihin varikon miehen ne 1970-luvulla jättivät. Yleisötiloissa on nähtävillä 12 veturia. Museosta löytyy tiettävästi maailman pienin leveraideveturikin.

– Lapset – ja usein aikuisetkin – kysyvät, mihin veturissa tarvitaan rattia, joka joissakin vetureissa on. Meillä on täällä näytteillä Sotamuseon omistuksessa oleva Pansiosta talteen otettu veturi, jossa on ruori. Veturit kiinnostavat aina lapsia ja meillä täällä raskaassa käytössä olleita pikkuvetureita, jotka sinänsä näyttävät ihan leluilta.

– Talli pysyy melko viileänä koko kesän ajan, joten tämä on monelle kesän retken viileä kohde, kertoo Kylmälä.

Pasi Kylmälältä museon esittely sujuu. Karjalaispoika ei sanattomaksi jää ja tiedon ajan tasalla pitämisessä miestä auttavat Veturimuseoseuran aktiivit, joita joka päivä talleilla piipahtaa.

– Olen ymmärtänyt, että tämä on pojille niin tärkeä harrastus, että moni muu asia jää. Ja kun katselee lopputulosta – kunnostettuja vetureita – ei voi kuin ihailla. Ja tietomäärä, mikä seuran jäsenillä on, on korvaamatonta.

– Meillä käy koululuokkia ja päiväkotiryhmiä Akaasta ja muualtakin, mutta enemmänkin saisi lähiseutu olla tästä paikasta kiinnostunut, sanoo Kylmälä.

Kahvila, kirjasto ja saunakin

Veturimuseo on avoinna 1.6.–31.8. päivittäin kello 10–16. Pieteetillä kunnostettujen vetureiden ja Suomen Rautatiemuseon kokoelmien lisäksi esillä on museon omat kokoelmat, joihin kuuluu harvinaisuuksia kuten Aki Sirkesalon leikkijuna.

– Suomen teollisuuden kuuluisat nimet Tampella ja Valmet löytyvät täältä. Ja sekin on mielenkiintoinen asia, että Suomessa on ollut yksityisiäkin rautatietä, varsinkin teollisuudella. Tästäkin asiasta saa meillä käsityksen. Matkustajavaunussa on kahvila ja matkamuistoja myynnissä.

Alan harrastajille museosta löytyy erittäin kattava kirjasto, joka on Museoveturiseuran jäsenten kokoama. Kirjasto siirretään kesän aikana museossa uusiin tiloihin ja on näin paremmin avattavissa. Museon uumenista löytyy myös sauna, joka saa Pasi Kylmälän ideoimaan Veturimuseon tulevaisuutta.

– Sauna ei hyvässä kunnossa, mutta työmaasaunaksi tehty. Siitä on saatavissa yrityksille myytäväksi erikoinen saunahetki – miljööhän on ainutlaatuinen, sanoo museon hoitaja Pasi Kylmälä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?