Jukka Lindberg ja Anne Laatikainen toivottivat kyläläiset tervetulleiksi asukasiltaan.
SPR:n Hämeen piiri avasi Iittalan lasitehtaan vanhaan konttoriin vastaanottokeskuksen viime keskiviikkona. Tällä hetkellä vastaanottokeskukseen on majoittunut 100 turvapaikanhakijaa.
Iittalan vastaanottokeskuksen asukkaista 70 prosenttia on perheitä ja keskuksessa asuu noin 30 lasta. Lapsista 17 on kouluikäisiä, joten Hämeenlinnan kaupungin on järjestettävä heidän valmistava opetuksensa ja sen jälkeen perusopetuksensa. Keskukseen majoittuneet turvapaikanhakijat ovat pääosin saapuneet Irakista, mutta joukossa on myös somalialaisia, afganistanilaisia ja syyrialaisia. Iittalan keskus on Lammin vastaanottokeskuksen alainen yksikkö.
Iittalan vastaanottokeskus on ruokapalvelukeskus, jossa kokki valmistaa keskuksessa tarjottavat ateriat, tosin käytössä on myös yksi yhteiskeittiö. Turvapaikanhakijat nukkuvat yönsä lattialle levitetyillä patjoilla.
Vastaanottorahaa 90 euroa kuukaudessa
Iittalan asukkaille järjestettiin tiistaina tiedotustilaisuus maahanmuuttotilanteesta Iittalan yhtenäiskoululla. Paikalla tilanteesta kertomassa olivat muun muassa Lammin vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Aija Jantunen, Iittalan vastaanottokeskuksen vastaava ohjaaja Anneli Salakari, Hämeenlinnan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon tilaajajohtaja Jukka Lindberg, tilaajapäällikkö Antti Karrimaa kaupungin opetuspalveluista ja Iittalan yhtenäiskoulun rehtori
Yleisö sai esittää SPR:n ja Hämeenlinnan kaupungin edustajille kysymyksiä tilaisuuden loppupuolella.
Anne Laatikainen. Tilaisuuden lopuksi Iittalan asukkailla oli mahdollisuus keskustella kaupungin ja SPR:n edustajien kanssa.
SPR:n edustajilla Salakarilla ja Jantusella ei ollut tietoa siitä miten pitkäaikainen järjestely Iittalan vastaanottokeskus on. Lähtökohta on se, että keskuksen asukkaat viipyvät paikkakunnalla niin pitkään kuin tarve vaatii.
– Osalla turvapaikkahakemuksen käsittely voi kestää pari kuukautta, mutta toisten kohdalla päätös saattaa viipyä viisikin vuotta, Aija Jantunen kertoi.
Vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijalle järjestetään majoitus ja välttämättömät tarvikkeet, tulkkipalvelut virallisten asioiden hoitamiseen sekä tarvittaessa oikeusapu palveluiden saannin varmistamiseen. Heille tehdään myös terveystarkastus. Lisäksi he ovat oikeutettuja sosiaalityöntekijän palveluihin sekä vastaanottorahaan.
– Iittalan vastaanottokeskuksen asiakkailla vastaanottoraha on suuruudeltaan noin 90 euroa kuukaudessa, mutta jos asiakkaalla on itsellään rahaa, on hänen käytettävä ensin omat varansa ennen kuin vastaanottorahaa voidaan myöntää, Anneli Salakari totesi.
Työ- ja opintotoiminta on vastaanottokeskuksen asiakkaille velvollisuus. Työtoiminta voi olla esimerkiksi vastaanottokeskuksen siivousta, kunnostusta tai pihatöitä. Opintotoiminnalla tarkoitetaan esimerkiksi suomen kielen tai suomalaisen yhteiskunnan toiminnan opiskelua.
Aija Jantunen kertoi, että Iittalan vastaanottokeskuksessa on tällä hetkellä 100 asiakasta.
– Saamme muutaman viikon kuluttua Iittalaan opettajan, joka alkaa opettaa turvapaikanhakijoille suomea. Tämä on lakisääteinen asia, joten heillä on velvollisuus olla paikalla oppitunneilla. He ovat kyllä hyvin motivoituneita oppimaan suomen kieltä, Anneli Salakari kertoi.
Siimat viuhuivat sillalla
Iittalan asukkaiden keskuudessa vastaanottokeskuksen tiimoilta huolta aiheuttavat muun muassa lasten ja nuorten mahdollinen valokuvaaminen, turvapaikanhakijoiden taustat ja heidän terveydentilansa, innokkuutensa työskentelyyn sekä kalastamiseen liittyvät ongelmat.
– Kalastus kuuluu harrastuksiini, ja niin se näkyy kuuluvan monen muunkin tänne tulleen harrastuksiin. Tänään siimat viuhuivat Kutilan sillalla niin, että juuri ja juuri siitä välistä pääsi autolla, totesi Heikki Paavola, joka toimii Vanajanselän alueen kalastuksenvalvojana.
Anneli Salakari kertoi käyneensä Iittalan keskuksen asiakkaiden kanssa tulkin välityksellä läpi kalastusasiaa ja sitä, että se on Suomessa luvanvaraista. Hän toivoi kuitenkin, että sekä kalastamiseen, valokuvaamiseen että muihin ongelmatilanteisiin liittyvissä asioissa vastaanottokeskuksen henkilökuntaan otettaisiin yhteyttä, jotta asia voidaan selvittää.
Esko Nyyssönen kysyi saavatko turvapaikanhakijat tehdä töitä, ja kiinnostaako heitä tehdä töitä.
Aija Jantusen mukaan Iittalan vastaanottokeskus toimii niin pitkään kuin tarve vaatii.
– Sellaiset turvapaikanhakijat, joilla on henkilöllisyyspaperit saavat tehdä töitä kolmen kuukauden kuluttua maahan saapumisesta. Ilman henkilöpapereita saapuneet saavat työskennellä kuuden kuukauden kuluttua. Turvapaikanhakijat tosin saavat tehdä talkootyötä, joten tervetuloa kyselemään heitä talkoisiin. He ovat innokkaita tekemään töitä, Anneli Salakari vastasi.
Osittain Iittalassa ja osittain Helsingissä asuva Seppo Salisma halusi tietää onko yksin saapuneiden turvapaikanhakijoiden taustoja selvitetty ja onko heillä perheitä lähtömaissaan. Häntä kiinnosti myös onko omaa käytöstä syytä muuttaa jollakin tavalla uuden tilanteen takia.
– Emme ole tarkistaneet heidän perhetaustojaan. Tällä hetkellä tärkeintä on tarjota heille katto pään päälle. Omaa käytöstämme voisimme muuttaa siten, että kaikki hymyilisimme enemmän, Anneli Salakari totesi.
Anneli Salakari (oik.) kertoi, että vastaanottorahan suuruus on 90 euroa.
Esko Nyyssönen halusi tietää saavatko turvapaikanhakijat tehdä töitä ja kiinnostaako se heitä.
Heikki Paavola (oik.) esitti Jukka Lindbergille toiveen, että turvapaikanhakijoille tehtäisiin kalastamisen pelisäännöt selviksi.
Viimeisimmät kommentit