Hannu Huuska antoi kaikkensa

Hannu Huuska

Hannu Huuskan kirja kertoo muun muassa hänen opinnoistaan Lontoossa.

Näyttelijä, lausuja, ohjaaja ja kouluttaja Hannu Huuskan muistelmateos Polttava tahto on kirja hyvän itsetunnon ja tahdonvoiman omaavasta miehestä, joka saavuttaa haluamansa.

Kirjassa hän tuo moneen kertaan esille mistä on kotoisin, pienestä hämäläiskaupungista nimeltä Toijala.

Huuska muistelee elämäänsä, kuten on näytellytkin – itseään säästämättä.

Omien muistikuviensa tukena hänellä on ollut käytettävissään laaja niin omaisten kuin ystävien kanssa käyty kirjeenvaihto sekä lehtileikkeet.

Huuska kertoo elävästi ja seikkaperäisesti jo lapsena syntyneestä haaveestaan tulla näyttelijäksi.

Ulospäin suuntautunut ja oma-aloitteinen Huuskan kauppiasperheen nuorimmainen perusti jo alle kouluikäisenä Matkustajakoti Kalevaan oman teatterin, jonka johtaja ja päänäyttelijä oli hän itse.

Koulussa tätä persoonallista nuorta miestä pidettiin erilaisena nuorena. Tyttöjen joukossa viihtynyt ja omaperäisesti pukeutunut Huuska ei kuitenkaan koe tulleensa koulukiusatuksi, vaikka tiesi häntä kutsuttavan Liisuksi.

Huuska kertoo olleensa myös jonkinlainen aikansa stand up –koomikko kuvatessaan iltaisin vanhemmilleen koulupäivän tapahtumia.

Huuska inhosi koulussa liikuntaa, silti baletista tuli myöhemmin osa hänen elämäänsä ja ammattiaan.

Ylioppilaskeväänään Huuska pyrki teatterikouluun, mutta ei tullut hyväksytyksi.

Sitkeä ja päättäväinen nuorimies päätti hakea oppia muualta ja pääsi ensimmäisenä suomalaisena Drama Center London -teatterikouluun. Hakijoita oli 900, sisään otettiin 30 ja 15 valmistui ammattiin. Hannu Huuska yhtenä heistä.

Kirjassaan Huuska kertoo perusteellisesti ja mukaansatempaavasti kokemuksiaan tuosta kolmen vuoden Lontoon ajasta, jolloin tutuiksi tulivat niin suuret ohjaajat kuin maailmankuulut näyttelijät ja balettitanssijat.

Kaikki ei aina ollut ruusuilla tanssimista Lontoossakaan, mutta Huuskan hyvä itsetunto huokuu tekstistä hänen tunnustaessaan omat puutteensa.

Rehellinen ja avoin on myös Hannu Huuskan tilitys seksuaalisesta suuntautuneisuudestaan. Hän kertoo avoimesti muun muassa suhteestaan baletin kuuluisuuteen Rudolf Nurejeviin.

”Englannissa oppinsa saanut koristeellinen toijalaispoika” (Kotiposti 1972) sai Suomeen palattuaan ensin vuoden kiinnityksen Suomen kansallisteatteriin ja myöhemmin viidentoista vuoden pestin MTV-teatteriin.

Hannu Huuska muistetaan tyylitietoisena ja osaansa täysillä heittäytyvänä, herkkäsieluisena näyttelijänä, joka sai haluamansa roolit.

Huumorintajuinen ja itseironinenkin Huuska ei jätä muistelmissaan kertomatta kommelluksiaan ja töppäilyjäänkään. Hän kuvailee teattereiden kulissien takaista elämää, niin hyviä kuin ikäviäkin hetkiä. Kirja on samalla osa suomalaisen teatterin ja näyttelijöiden historiaa.

Huuska ei pelkää kritisoida kollegoidensa tekoja ja sanomisia. Koulukiusaamista hän ei tunnustanut kokeneensa, työpaikkakiusaamista sitä enemmän. Halosta tuli päähän monta kertaa.

Huuska tosin tunnustaa käyneensä omine ideoineen joskus sekä kollegoiden että ohjaajiensa hermoille.

Kirjasta on kuitenkin luettavissa, että Huuska löysi teatteripiireistä myös tukijoita ja hyviä elinikäisiä ystäviä, joiden kanssa vapaa-ajalla paitsi sivuttiin työasioita, myös irroteltiin ja käytiin keskusteluja elämästä yleensä. Yhteydet Lontoon aikaisiin ystäviin ovat säilyneet vuosikymmeniä.

Huuskan peräänantamattomuutta osoittavat kahden hänen suuren unelmansa toteutumiset yli kahdenkymmenen vuoden sitkeyden jälkeen. Toinen niistä on Nijinsky- baletti legendaarisesta puolalaissyntyisestä balettitanssijasta Vaclav Nijinskystä (1990) ja toinen Mika Waltarin Akhmaton (1999).

Hannu Huuska tunnetaan myös lausuntailloistaan ja toiminnasta Kajaanin runoviikon taiteellisena johtajana. Hän on toiminut myös kesäteatteriohjaajana usealla paikkakunnalla ja näytellyt muun muassa elokuvissa Aleksis Kiven elämä, Hurmaava joukkoitsemurha ja televisiosarjoissa Tummien vesien tulkit ja Salatut elämät.

Kirjansa takakannessa Hannu Huuska sanoo Annoin kaikkeni.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?