Akaan kirkko maalataan ensi vuonna

Akaan kirkko maalattiin 1960-luvulla vihreäksi. Vuoden 1983 maalauksen yhteydessä palattiin aiemmin käytössä olleeseen vaaleaan väriin. Kuva: Akaan seurakunta.

Akaan kirkko maalattiin 1960-luvulla vihreäksi. Vuoden 1983 maalauksen yhteydessä palattiin aiemmin käytössä olleeseen vaaleaan väriin. Kuva: Akaan seurakunta.

Akaan seurakunnan ensi vuoden suurin investointi on 200 vuotta täyttävän Akaan kirkon ulkomaalaus, jonka alustava kustannusarvio on 330 000 euroa. Edellisestä maalauksesta on aikaa 17 vuotta. Akaan seurakunnan talouspäällikön Arja Tarelan mukaan maalausurakan kilpailutus käynnistetään välittömästi, kun valtuusto on hyväksynyt talousarvion.

– Maalausurakka on tarkoitus toteuttaa heti, kun säät sen sallivat, jotta työt valmistuisivat kesäksi. Samalla tehdään kirkon ikkunoiden korjauksia ja huoltomaalauksia, Tarela kertoo.

Talouspäällikön mukaan on mahdollista, että maalaustöiden aikana kirkko on pois käytöstä.

Kirkko on ollut 200 vuoden aikana ainakin punamullan värinen, vaaleanvihreä ja vaaleanruskea. Vuonna 1966 kirkko maalattiin vaaleanvihreäksi, joka vuonna 1983 vaihtui nykyiseen vaaleaan väriin. Sama väri on ollut käytössä myös 1895.

Kirkon väri pysyy ennallaan, ja sen kannalla on myös Museovirasto. Värin vaihtaminen olisi vaatinut perusteellisempien pohjatöiden lisäksi jokaisen värikerroksen analysointia.

Vuonna 1983 Akaan kirkko palautettiin nykyiseen vaaleaan värisävyyn.

Akaan kirkon ulkomaalaus vuonna 1983.

– Värin vaihtaminen olisi maksanut 100 000 euroa enemmän, talouspäällikkö Tarela kertoo.

Defibrillaattori joka kirkkoon

Kiinteistötraktorin hankintaan on talousarviossa varattu 70 000 euroa. Pienempinä hankkeina seurakunta korjaa kivisakastin oven, uusii Viialan hautausmaan sähköistyksen, teettää Toijalan seurakuntataloon kuntotutkimuksen sekä hankkii kaikkiin kirkkoihin ja Toijalan siunauskappeliin defibrillaattorin.

Talouspäällikkö toivoo, että kirkon maalauksen jälkeen seurakunta saisi hengähdystauon isoista korjausprojekteista, joita on riittänyt joka vuodelle vuodesta 2007 lähtien. Kymmenen vuoden aikana seurakunta on remontoinut Kylmäkoskella seurakuntataloa ja kirkon, Viialassa päiväkerhosiiven ja kirkon kellotornin sekä viimeksi Toijalassa siunauskappelin.

– Toistaiseksi meillä rahat vielä riittävät. Olemme siitä onnellisessa asemassa, että olemme saaneet Kirkkohallitukselta aika mukavasti tukea. Lisäksi Akaan ja Viialan seurakunnilla oli yhdistymisen aikaan aika hyvin sijoitusvarallisuutta. Vaikka välillä on ollut huonompiakin vuosia, olemme onnistuneet saamaan kulurakenteen kuriin, talouspäällikkö Arja Tarela luettelee talouden vahvuuksia.

Seurakunnan viime vuoden tilinpäätös oli 91 000 euroa ylijäämäinen. Talouspäällikön mukaan myös kuluvasta vuodesta on tulossa ylijäämäinen.

– Näin pitää ollakin, jotta saamme katettua isoja investointeja, Tarela muistuttaa.

Akaan seurakunnalla on sijoitusvarallisuutta tällä hetkellä noin 950 000 euroa, kun vuosi sitten sitä oli noin 1,5 miljoonaa euroa ja Akaan, Kylmäkosken ja Viialan seurakuntien yhdistyessä 2007 lähes kaksi miljoonaa euroa.

Talouspäällikön mukaan kiinteistöt ovat seurakunnalle rasite ja arvaamaton aikapommi. Kiinteistöjen myyntiä selvitettiin vuonna 2014, mutta selvitys ei johtanut toimenpiteisiin. Talouspäällikkö ei usko, että kiinteistöjen myyntiin palattaisiin kuluvalla valtuustokaudella.

Eläköitymisiä seuraavan kymmenen vuoden aikana

Talousarvioesityksen mukaan Akaan seurakunnan toimintamenot ovat ensi vuonna 3,5 miljoonaa euroa. Suurin menoerä on 1,8 miljoonaan euron henkilöstökulut. Ne ovat noin 60 prosenttia arvioiduista verotuloista.

Seurakunnan palkkalistoilla on 38 henkilöä, joista 18 on jäämässä seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle. Talouspäällikön mukaan samalla päättäjien on syytä miettiä seurakunnan toiminnan laajuutta. Hänen mukaansa nykyisellä toiminnalla henkilökuntaa ei voida vähentää.

– Väki on jo nyt minimissä, jos toiminta säilytetään tällaisena. Tilanne on sama kaikilla työaloilla, Tarela arvioi.

Kirkosta eronneita ja kirkkoon liittyneitä yhtä paljon

Talouspäällikön mukaan talouden epävarmuustekijöitä ovat verotulot, joiden arvioimista vaikeuttavat julkisten alojen lomarahaleikkaukset sekä verohelpotukset. Verotuloihin vaikuttavat myös työttömyystilanne sekä seurakunnan jäsenmäärä.

Viime vuoden lopulla seurakunnan jäsenmäärä painui alle 13 000:n. Syyskuun lopussa seurakuntaan kuului 12 865 akaalaista. Tänä vuonna seurakunnasta eronneita ja siihen liittyneitä on ollut yhtä paljon, mutta seurakunta on menettänyt jäseniä muuttotappion takia. Myös kuolleita on ollut enemmän kuin kastettuja.

Akaan kirkkovaltuusto päättää seurakunnan ensi vuoden talousarviosta kokouksessaan 10. marraskuuta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?