Kolumni

Akaan kieltolaki

Alkoholin täyskielto kuului sos.dem. puolueen ohjelmaan. Kun se pääsi yksikamariseen eduskuntaan vuonna 1907, sen ensimmäisiä päätöksiä oli kieltolain hyväksyminen seisaalleen nousten. Ansiota tästä ei haluttu antaa vain vasemmistolle. Suuri osa oikeistoakin äänesti lain puolesta, vaikka edustajat menivätkin äänestyksen jälkeen kadun yli nauttimaan sitä, minkä olivat juuri Suomen kansalta kieltäneet. Eduskunta äänesti kieltolaista neljä kertaa, viimeksi…

Saako viivalle astua?

Kun olin lapsi, leikeissä oli paljon sääntöjä. Mentiin kirkkistä, hippaa, kymmentä lastua laudalla ja niin edelleen. Siihen aikaan ihan arkipuheessa oli myös joitain vanhoja taikauskoisia sääntöjä: sylkäise olan yli, jos näet mustan kissan ylittävän tietä, ja vastaavia. Omasta halusta tai toisten yllytyksestä saattoi laittaa itselleen säännöksi, ettei astu katulaattojen viivoille ollenkaan. Koululaisen kävely saattoi näyttää…

Haavoittunut enkeli

Yksi suomalaisten rakkaimmista taidemaalauksista lienee Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli vuodelta 1903. Sykähdyttävä kuva kahdesta synkkäkasvoisesta pojasta, jotka kantavat paareilla nuorta loukkaantunutta enkelityttöä, on piirtynyt vahvasti mieliimme. Taideteos löytyy sekä Ateneumin taidemuseosta että freskona Tampereen tuomiokirkosta. Maalauksen on ajateltu muun muassa symboloivan Simbergin vakavaa sairastumista, kansakuntamme synkkää mielenmaisemaa tai Tampereen sisällissodan tapahtumia vuodelta 1918. Taiteilija ei…

Eduskuntavaalit suunnan näyttäjänä

Venäjän väliaikainen hallitus oli hajottanut eduskunnan ja määrännyt uudet vaalit järjestettäväksi 1.–2. lokakuuta 1917. SDP piti päätöksiä laittomina mutta päätti osallistua vaaleihin uskoen vielä voittavansa ne edistyksellisimpänä puolueena. Vaaleissa maan kahtiajako kärjistyi edelleen. Porvaripuolue korosti tietenkin turvallisuutta. Nimimerkki J.L. eli kirkkoherra Juho Lehto tunsi maan tilanteen: Pois sellaiset harhaluulot, ettei muka sellaiset asiat (vaalit) kuulu…

Mitä Akaan kirkko minulle merkitsee?

”Kun kristityn on nimi mulla, tee siksi minut todella, suo sanan tekijäksi tulla, myös nuhteitasi totella, seurassa ystäviesi sinulle elää, Herrani.” VK 409:3 Nämä virren sanat kuuluivat Akaan kirkossa, kun ensimmäisen kerran 5.4.1981 astuin Akaan kirkon saarnatuoliin.  Tämän virren teologia kutsuu jatkuvaan itsetutkisteluun, nöyryyteen Jumalan edessä ja seurakuntayhteyteen.  Näiden vuosikymmenten jälkeen ajattelen edelleen samalla tavalla. …

Nälkäpalkkaiset opettajat

Kun kansakouluja alettiin 1860-luvulla perustaa, pidettiin tärkeänä, että opettajilla olisi läheiset suhteet kansaan. Suurilla palkoilla ei saanut tehdä herroja vaan heille annettiin sellainen palkka, että he säästäväisesti ilman elantohuolia voisivat hoitaa tärkeää tehtäväänsä. Rahapalkan maksoi valtio, kun kunta järjesti asunnon ja polttopuut, laitumen ja talvirehun yhdelle lehmälle sekä 2–3 tynnyrinalaa viljeltyä maata. Myöhemmin kunnan oli…

Terttu Vaittinen

Eläkeliiton Akaan yhdistys menetti ahkeran toimijan Terttu Vaittisen kuoleman myötä. Terttu Vaittinen kuoli 83-vuotiaana 25.6.2017. Hän syntyi 11.3.1934 Kalvolassa. Terttu ehti Eläkeliiton Toijalan ja Akaan yhdistyksissä hoitaa monia tehtäviä, olla sihteerinä, rahastonhoitajana, tiedottajana, matkavastaavana ja jäsenrekisteriasioiden hoitajana. Hän oli myös Eläkeliiton Etelä-Hämeen piirin piirihallituksen jäsen vuosina 2003–2008 ja Eläkeliiton liittovaltuuston varajäsen vuosina 2003–2006. Terttu oli luotettava,…