Kolumni

Raikeita aikoja 1917-1918: Renkien ja piikojen vaatimukset

Venäjän vallankumous oli palauttanut Suomeen laillisuuden ja se riitti porvaristolle. Työväki vaati sen lisäksi oikeudenmukaisuutta ja uusi vapauden aalto mahdollisti etujen vaatimisen – enää ei pyydetty. Vaatimus 8 tunnin työpäivästä meni helposti läpi teollisuudessa, vaikka siitä tehtiin poliittinen kiistanaihe. Jopa Toijalan Sanomat, joka ei yleensä puuttunut politiikkaan, kannatti sitä: Vaikka tämä uudistus tapahtuukin poikkeuksellisissa oloissa,…

Hyvää matkaa, ystäväni

Vietin syntymäpäiviäni vähän aika sitten. Facebookiin tulvi ihania onnitteluja, joista iloitsin. Iltapäivällä puhelin piippasi tekstiviestin merkiksi. Katsoin lähettäjän nimeä ja ilahduin: vanha ystäväni Wienin ajoilta muistaa syntymäpäiväni, oli ensimmäinen ajatukseni. Nopeasti ajatukseni lennähtivät vuosien taakse, jolloin vietimme syntymäpäivääni yhdessä sinun kanssasi keväisessä Wienissä. Istuimme auringossa Cafe Mozartin ulkoterassilla. Lahjankin olit  hankkinut, Swarovskin ristikaulakorun. Avasin tekstiviestin…

Martti Favorin – Säilyttäkää järjestys!

Näin kehotti Hämeen Voima 20.3.1917 kuten muutkin lehdet. Sotatila oli kumottu. Pitkästä aikaa voitiin kokoontua, kirjoittaa vapaasti lehtiin ja lakkoilla. Näin myös ahkerasti tehtiin. Myös muu levottomuus, häiriköinti ja rikollisuus levisi nopeasti. Maaseudulla oli poliisiviranomaisia kovin niukasti. Sen johdosta laki edellytti, että kunnallislautakunnan jäsenet valittiin piireittäin tehtävänään ”estää vallattomuutta”. Maailmansodan puhjettua 1914 tätä ei pidetty…

Luottamushenkilönä Akaassa, osa 17

Vaalit olivat ja tulos tiedetään. Uusi valtuusto aloittaa työnsä kesäkuussa. Olin vaalipäivänä vaalivirkailijana Toijalan yhteiskoululla – pitkä 14 tuntinen työpäivä, mutta mielenkiintoinen. Korvaus on 132 euroa, siis alle kympin tunti.  Aloitimme tutustumisen tehtäviin klo 8.00, vaalihuoneiston ovet avattiin yhdeksältä ja suljettiin kahdeksalta illalla. Opastin ja löin leimoja, söin hyvin ja join kahvia – lämmin kiitos…

Patterityöt

Hämeen lääninhallitukseen tuli keväällä 1917 pyyntö: Selma Sipilä ym. Toijalasta anovat, ettei heidän tarvitsisi lähettää miehiä ja hevosia sotilasvarustelutöihin. Tämä on ainoa merkintä siitä suuresta rasituksesta, jonka aiheuttivat Venäjän armeijan kenttävarustelutyöt, joita yleisesti kutsuttiin patteritöiksi. Sensuuri piti huolen, ettei armeijan toimista julkaistu mitään. Oheinen kartta osoittaa viivoina patterityöt, joita tehtiin hyvin laajalla alueella ja myös…

Uskallatko?

Viime vuosina kun olen kävellyt kaupungilla, ollut ostoksilla tai lukenut  lehtiä, olen kiinnittänyt huomioni merkilliseen asiaan.  Kaikki erilaiset juhlapyhämme ovat ikään kuin sulautuneet toisiinsa. Kaupoissa tuntuu olevan lähes yhtä aikaa myynnissä laskiaispullat, Runebergin tortut, mämmit, suklaamunat ja vappusimat. Heti kun koti on riisuttu edellisestä sisustuksesta jo alkavat kaupat ja media rummuttaa seuraavaa. Mutta millä kustannuksella?…

Ecce homo

Palmusunnuntain iloiset Hoosianna-huudot ovat vaienneet, opetuslasten joukko on lyöty hajalle ja mieliä kalvaa epätietoisuus ja pelko. Tässäkö tämä oli? Mitä seuraavaksi? Miten Jeesuksen käy? Miten minun käy? Hiljaisen viikon kirkkohetkissä seurataan Jeesuksen kärsimystietä. Perinteisissä ahtiteksteissä jokaiselle päivälle on oma aktinsa eli näytöksensä. Maanantaina näyttämönä on Getsemane, missä Jeesus rukoilee ennen vangitsemistaan, myös Pietari saa tärkeän…

Raskaita aikoja 1917-1918: Hevosten asevelvollisuus

Kun suomalaiset miehet kieltäytyivät tottelemasta venäjänkielisiä sotilaskomentoja, Venäjä lakkautti Suomen oman armeijan vuonna 1905. Se uskoi kuitenkin suomalaisten hevosten tottelevan venäjän kieltä ja yritti parikin kertaa saada aikaan lain hevosten ”asevelvollisuudesta” eli määräämisestä Venäjän armeijaan sota-aikana. Tämäkään ei onnistunut, mutta sitten hevosia pakko-ostettiin Venäjän sotalakien perusteella. Kylmäkosken kunnallislautakunta päätti 27.8.1916, että asetetaan komissioni, joka valitsee…

Punaisen maton huumaa – Yhdessä punaisella matolla

Ostokäyttäytymiselläni määrittelen Suomen tulevaisuutta. Asiaa on nostettu lähivuosina esille useilla eri tavoilla. Esimerkiksi Sinivalkoinen jalanjälki oli kampanja suomalaisen työn puolesta. Siinä vedottiin suomalaisiin viestillä ”Jos jokainen suomalainen ostaisi kymmenellä eurolla lisää suomalaisia tuotteita ja palveluita, syntyisi 10 000 vuosityöpaikkaa”. Kampanja konkretisoi ainakin itselleni kuluttajana toimieni mahdolliset vaikutukset. Itsestään selvä asia, joka oli sitten nuoruusvuosieni päässyt jossain…