Kokoomus ei missään tapauksessa halua pidentää oppivelvollisuusikää

Hallituksen rakennepaketissa sovittu oppivelvollisuuden nosto vuodella 17:sta ikävuoteen hiertää hallituksessa nimenomaan kokoomusta. Viime viikolla kokoomuksen Pirkanmaan piirin syyskokouksessa puhunut puolueen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Lenita Toivakka sanoi oppivelvollisuusiän noston kirjatun pakettiin tulkinnanvaraisesti.

Rakennepaketissa lukee Lenita Toivakankin mielestä, että oppivelvollisuuden pidentäminen koskisi kaikkia, mutta käytännössä se koskee niitä, jotka ovat sellaisessa tilanteessa, että eivät pääse toisen asteen opintoihin ja vaarassa jäädä syrjään.

– Se kohdentuu nimenomaan tiettyihin nuoriin, jotka ovat vaarassa pudota koulun tai työelämän ulkopuolelle.

– Kokoomus ei missään nimessä tahdo pidentää oppivelvollisuusikää. Meillä on paljon nuoria, jotka tekevät paljon muuta kuin ovat vielä 16-vuotiaina perusopetuksessa. He opiskelevat joko lukiossa tai ammattioppilaitoksessa tai tekevät jotakin ihan muuta – lähtevät ulkomaille opiskelemaan. Se, että varmistamme nuorisotakuun toteutumista tietyille nuorille, on hyvä asia. Tähän on varattu rahaa vain 15 miljoonaa euroa. Jokainen voi tästä päätellä, että tämä ei todellakaan koske koko ikäluokkaa. Asian valmistelu on vielä kesken, mutta opetusministeriä ohjaa kyllä tämä euromäärä jolla linjaus on tehty, sanoo Toivakka.

Yrittäminen kunniaan

Hallituksen rakennepakettia piirikokoukselle esitellyt kansanedustaja Lenita Toivakka pitää paketin tärkeimpänä saavutuksena keinoja yrittäjyyden edistämiseksi, uusien yritysten synnyttämiseksi, uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Tärkein keino tässä on jo aikaisemmin sovittu aikaisemmin sovittu yritysverouudistus.

– Vaikutukset eivät näy heti, mutta se kannustaa joka tapauksessa yrityksiä investoimaan ja luomaan sitä kautta uutta työtä Suomeen. On tehty myös muita hyvin kokoomuslaisia päätöksiä, joilla halutaan kannustaa uutta yritystoimintaa, investointeja, tutkimusta ja kehitystä.

Kansanedustajat kentälle kuuntelemaan

Lenita Toivakan mielestä kokoomuksen huoli yrittäjyydestä ei ole saanut hallituskumppaneilta täyttä tukea, eikä mediassa näkyvyyttä.

– Haluamme vahvasti tuoda kentälle sitä viestiä, että kokoomus on aidosti yrittäjän asialla edelleen. Kokoomus järjestääkin nyt yrittäjyyskiertueen, joka aikaa joulukuussa ja kestää helmikuuhun. Kansanedustajat jalkautuvat ja yhteistilaisuuksia järjestetään Suomen Yrittäjien ja paikallisten yrittäjäyhdistyksien kanssa. Kuuntelemme, mitä tulisi tehdä, jotta Suomessa olisi järkevämpää ja kannustavampaa yrittää.

Kaiken kaikkiaan kokoomuksessa ollaan kansanedustaja Lenita Toivakan mielestä hallituksen rakennepakettiin tyytyväisiä. Päätöksien vieressä on valtiovarainministeriön laskurit, jotka kuulemma varmistavat, että ne toteutuvat sovitun mukaisesti.

– Päätöksiin on kirjattu myös perälaudat, jos näyttää siltä, että kunnissa tai muualla lipustaan. Keväällä viimeistään tehdään uusia päätöksiä, niin, että tavoitteena ollut 9 miljardin euron kestävyysvaje kurotaan umpeen, sanoo edustaryhmän varapuheenjohtaja Lenita Toivakka.

– Tärkeätä tässä on myös se, että koko hallituksessa on herätty rakennemuutoksen välttämättömyyteen. Tähän asti muutos on ollut kokoomuksen hartella.

Suurinta keskustelua julkisuudessa herättänyt rakennepaketin päätös vanhusten laitoshoidon 300 miljoonan euron säästöistä tarkoittaa Lenita Toivakan mielestä yksinkertaisesti sitä, että nyt kunnat velvoitetaan toteuttamaan vanhuspalvelulakia.

Kokoomus mietti kuntien tehtävät uusiksi Pirkanmaalla

Hallituksen toimet kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ovat aiheuttaneet kansalaisten keskuuteen epätietoisuuden, mitä on tapahtumassa. Kokoomuksen Pirkanmaan piiri tarttui hetkeen, ja kokosi piirin jäsenyhdistyksistä työryhmän miettimään, mitä tarvittavat uudistukset voisivat olla ja päästäänkö niistä maakunnassa jopa yksimielisyyteen, jolloin ne voitaisiin toteuttaa. Akaan kokoomusta työryhmässä edusti valtuuston varapuheenjohtaja Jaakko Leinonen ja työryhmää veti kansanedustaja Harri Jaskari.

– Jos me saamme yhtenäisen esityksen, miten palveluja tuotetaan ihmisille – ja kenties minkälaisella kuntarakenteella – olemme aika vahvoilla. Nyt ovat olennaisempia kuitenkin ne palvelut, sanoo Jaskari.

Työryhmä katsoi kuntien tehtäviä sekä niiden organisointia ja määrittelyä uudestaan. Jo hallituskin edellyttää, että kuntien tehtäviä vähennetään miljardin euron edestä. Myös tehtävien organisoimista uudelleen ja niiden rahoittamista työryhmässä mietittiin.

Tehdään toisin

Hallituksen rakennepaketin tuomat leikkaukset ovat julkisuudessa. Kokoomuksen työryhmä lisäsi tähän maakunnan toivelistan.

1) Henkilöstömitoitukset vanhustenhuollossa pitäisi olla väljemmät.

– Toisessa paikassa sanovat vanhukset, että heillä ei ole mitään hätää, kunhan saavat vähän turvaa. Ja sitten on paikkoja, joissa tarvitaan ympärivuorokautista hoitoa. Ei tässä voi olla mitään kaikkia samalla tavalla säätelevää normia, perustelee Jaskari.

2) Päivähoidon henkilömitoitus väljemmäksi.

3) Koulukuljetusten kilometriraja.

– Mitä vaikuttaisi, jos nykyisen viiden kilometrin raja olisikin kuusi kilometriä, mietti työryhmä.

4) Mikä on oikea luokkakoko.

– Mikä on oikea luokkakoko, kysyy Jaskari

5) Koulujen tuntikehykset.

– Tämä koulupuoli on kaikkinensa sellainen alue, jossa meillä on tulevaisuudessa paljon mietittävää. Ei pitäisi hakea niinkään säästöjä, vaan paljon nykyistä järkevämpää toimintaa.

6) Lasten yöhoito.

– Poisto, ei ehkä yksinhuoltajaäideiltä tai kolmivuorotyössä olevilta, mutta keskustella tästä voida täytyy

7) Sisäinen yrittäjyys myös julkiselle sektorille.

– Nyt esimerkiksi Tampereen Koukkuniemessa on jo paljon sisäistä yrittäjyyttä.

8) Uusia avauksia kilpailuttamalla.

9) Palveluja lisää nettiin.

– Onko kunnissa aidosti mietitty, mitkä palvelut voisi laittaa heti nettiin tai muuten helpommin saatavaksi. Ja mihin ohjataan ne, joilla ei ole mahdollista nettiä käyttää. Vai ohjataanko todellisuudessa nyt ketään mihinkään, kysyy Jaskari.

10) Palvelusetelit ja kuntalaisten valinnanvapauden lisääminen.

Kansanedustaja Harri Jaskarin johtama työryhmä esittää säästölistaa, joka ei hänen mielestään välttämättä heikennä palveluja.

11) Sähköiset järjestelmät tehokkaampaan käyttöön.

12) Ennaltaehkäisevä toiminta tehokkaammaksi.

– Nyt kunnissa kaikki raha menee siihen, että hoidetaan sairastuneita ihmisiä. Rahaa ei ole yhtään ennaltaehkäisevään työhön.

13) Yksilön oman vastuun lisääminen.

14) Tasalaatuisen palvelun tarjoaminen kaikissa Pirkanmaan kunnissa.

15) Kuntapalvelut tulevaisuudessa.

– Pitäisikö meillä olla enemmän kehitysyhtiöitä, joilla olisi myös maakysymyksiä, rakentamisen ja kaavoituksen yhteenliittymiä, aluekaavoitusta. Nyt jokainen alue kaavoitetaan erikseen hirvittävän kalliilla byrokratialla, mietti Jastari.

– Keskeisin huomio työryhmältä oli, että kuntapalvelujen hintaa ei tiedetä. Miten voimme verrata hintaa saati laatua, jos emme tiedä, mitä kuntapalvelut maksavat. Mitä maksaa johtajuus, rakentamisen tasot ovat kunnissa hyvin erilaiset, samoin vuokratasot. Mitä maksaa perusopetus oppilasta kohden, tai mitkä ovat terveydenhuollon menot asukasta kohti. Tätä ei tiedetä, mutta sitä kyllä huudetaan, että yksityisten yritysten tuottamat palvelut ovat kalliita ja huonoja.

Kansanedustaja Harri Jaskari muistuttaa, että kokoomus ai tässä vaiheessa pohtinut, tuottaako palvelun julkisyhteisö vai yksityinen. Nyt kiinnosti julkisen palvelun hinta, jota joissakin kunnissa ei edes suostuta miettimään.

– Onko meillä todella tällaiseen leväperäisyyteen varaa, kysyy Jaskari.