"Kannattaako Suomeen investoida?"

Keskusta haluaa Suomen liikkeelle

Viime lauantaina Akaassa Keskustan Pirkanmaan piirin syyskokouksessa puhunut puoluesihteeri Timo Laaninen puki sanoiksi Suomen tämänhetkisen tilan: apatia.

– Kun käy keskusteluja yritysmaailman kanssa, niin kyllä sieltä kuulee usein kysymyksen, kannattaako Suomeen enää investoida. On tietty apatian ja toivottomuuden ilmapiiri ja sen muuttaminen on alkavan vaalikeskustelun ja tulevan hallituskauden tärkein tehtävä. Maa pitää saada uudelleen liikkeelle, sanoo Laaninen.

Timo Laanisen mielestä Suomen liikkeelle saamiseen tarvitaan kunnon jysäys, ja se jysäys olisi Keskustan vaalivoitto, joka gallupkannatuksen mukaan on tulossa.

– Kun itse on saanut olla muutaman kerran sihteerinä hallitusta rakentamassa, niin ymmärtää sen, minkälaista vastuuta tässä ollaan hakemassa. Olemme valmistautuneet huolellisesti siihen, että mahdollisesti vastuuta joudumme kantamaan. Erilaisia ohjelmalinjauksia on tehty puolentoista vuoden aikana useita. Talousohjelman laatiminen on nyt se kaikkein vaativin tehtävä.

Vaaliohjelmansa Keskusta julkistaa helmikuussa.

Suomi tarvitsee 200 000 uutta työpaikkaa

Keskustan talousohjelman keskeisiä elementtejä ovat työ, talous ja turvallisuus. Puoluesihteeri Laaninen muistuttaa, että mitä vahvempaa kasvua saadaan aikaan, sen helpompaa on julkisen talouden tasapainottaminen. Toisaalta, mitä heikompaa kasvu on, sitä raaempia julkisen talouden leikkaukset ovat. Valtio velkaantuu nyt 7–8 miljardia euroa vuodessa ja näin ei voida jatkaa.

– Työllisyyden kohentaminen on tulevan hallituksen tärkein tehtävä. Suomi tarvitsee lähimmän kymmenen vuoden aikana 200 000 uutta työpaikkaa. Iso urakka, mutta muuta hyvää keinoa julkisen talouden tasapainottamiseen ei ole. Tarvitsemme lisää ihmisiä töihin ansaitsemaan ja maksamaan veroja, miettii Laaninen.

Uusia työpaikkoja, uutta kasvua, haetaan muun muassa biotaloudesta, metsien ja peltojen paremmasta hyödyntämisestä. Keskusta perustaisi myös kasvurahastoja uuden yritystoiminnan rahoittamiseksi. Rahat tähän otettaisiin järjestelemällä valtion omaisuutta tuottavammaksi.

Viime kesänä Keskusta esitteli 101 turhaa normia, jotka joutaisi purkaa. Vaalityön edetessä puolue lupaa 200 ehdotusta lisää.

– Kesällä liikkeellä oli eduskuntaryhmä, nyt kysymme kansalaisilta ja yhteisöiltä. Viime viikolla järjestimme Helsingissä Työn päivän, jossa päivän ajan pohdittiin, mistä 200 000 yksityisen sektorin työpaikkaa voitaisiin luoda. Tämä päivä oli yksi esimerkki siitä, millä otteella haluamme toimia. Haluamme koota hyvin laajasti sellaista yhteistyötä, joilla avainkysymyksiin päästään kiinni, sanoo Laaninen.

Iskuja tulee oikeasta ja vasemmalta

Vaalien lähetessä ja vaalikuumeen noustessa, myös puheet kovenevat. Keskusta mielletään pääkilpailijaksi niin oikealla kuin vasemmallakin. Varsinkin puheenjohtaja Juha Sipilää koetellaan puoluesihteeri Timo Laanisen mukaan seuraavat kuukaudet.

– Vanhana toimittajana minunkin olisi mukava lähteä innolla mukaan tähän mätkimiseen, lyödä takaisin niin että tuntuu, mutta tämä ei ole se tapa, jolla vaaleihin käymme. Jos yritystermejä käyttäen tämän sanoisi, niin markkinajohtaja ei vilkuile sivulle, vaan keskittyy omaan tekemiseen. Meidän pitää joka päivä toimia niin, että luottamus Keskustaan vahvistuu.

Gallupkannatus ei ole vaalivoitto

Puoluesihteeri Timo Laaninen muistutti kokousväkeä myös siitä, että gallupkannatus ei ole vaalivoitto. Kysyessään tunnetulta mediavaikuttajalta, kuinka puolueen nykyisen suosion voisi pilata, tämä vastasi: jos hanskat tippuvat.

– Aika puhutteleva esimerkki. Emme ole voittaneet vielä yhtään mitään. Gallupien realisointi vaatii todella kovaa vaalikampanjaa, ahkeraa työtä, nöyrää otetta ja hyviä ehdokkaita, sanoo puoluesihteeri Timo Laaninen.

Vaaleihin on menossa maltillinen ja rakentava sekä omia vaihtoehtojaan esittelevä oppositiopuolue, joka pitää tärkeimpänä kilpailijanaan Suomen ongelmia. Kysymys vaalikentillä kuuluu, mitä pitäisi tehdä, että Suomi saataisiin uudelleen nousuun.

47kepu-1 47kepu-2 47kepu-3 47kepu-4 47kepu-5 47kepu-6 47kepu-7

Kainalo 1:

Valtionosuudet pienevät, tehtäviä ei karista

Akaan kaupungin tervehdyksen piirikokoukseen tuonut kaupunginjohtaja Aki Viitasaari muistutti kokousväkeä kuntien ahdingosta. Vuodesta 2011 tähän päivään ovat Akaankin valtionosuudet pienentyneet 7,2 miljoonaa euroa.

– Ja tämä näkyy. Kuntapuolella kyllä ymmärretään, että valtionosuuksia tällaisessa taloustilanteessa leikataan, mutta miksi kuntien tehtävien vähentäminen ja normien purkaminen on tällainen savolainen projekti, aloittamista vaille valmis.

Helppo tehtävä kuntien tehtävien purkaminen ei Aki Viitasaarenkaan mielestä ole. Toisaalta tehtäväpaljouden kanssa kipuilevat kunnat ovat kohta tilanteessa, jossa osa velvoitteista jää tekemättä.

– Tämä on vaarallista puhetta, mutta tosiasia. Toivonkin, että uuden hallituksen ensimmäisiä tehtäviä olisi valtionosuusjärjestelmän uudistus. Viimeisin uudistus ei tosin ole vielä edes voimassa. Pari viimeistä uudistusta ovat epäonnistuneet, sillä muun muassa kiinteistöveron poisto tasausjärjestelmästä oli virhe. Myös se, että palkitaan työpaikkaomavaraisuudesta maakuntakeskuksia, kun niissä on myös valtion ja kuntayhtymien työpaikkoja, sanoo Viitasaari.

Kainalo 2:

Vanhustenhoidon asiantuntija Keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi

Keskustan Pirkanmaan piiri asetti syyskokouksessaan Akaassa lauantaina kansanedustaja Laila Koskelan eduskuntavaaliehdokkaakseen ensi kevään vaaleihin. Aiemmin tällä viikolla Koskela siirtyi eduskunnassakin Keskustan eduskuntaryhmän jäseneksi Perussuomalaisista. Valinta oli yksimielinen ja Keskustan lista on nyt Pirkanmaalla täysi ja ehdokkaita on 19.

Tunteikkaan kiitospuheenvuoron kokoukselle pitänyt Laila Koskela kertoi, ettei ole koko eduskuntatyönsä aikana päässyt keskustelemaan itselleen tärkeistä asioista Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin kanssa. Keskustaan hänet on sen sijaan otettu vastaan iloisesti. Piirikokouksessa entinen kansanedustaja Markku Vuorensola muistutti, että Koskelaa ei saa jättää yksin eikä tuomita, sillä puolueloikka ei ole koskaan tehty kepein perustein.

Laila Koskela tunnetaan inhimillisen vanhustenhoidon puolestapuhujana ja tämä linja näkyi piirin vuosikokouksen puheenvuorossa.

– Nyt on vallalla käsitys, että meillä on tässä maassa vanhuksia niin paljon, että Suomi ajautuu konkurssiin väistämättä. Näinhän ei ole. Useimmat vanhuksemme hoitavat omaisiaan, lapasenlapsiaan ja työllistävät yhteiskunnassa monta sektoria, mutta samalla maksavat myös veronsa.

Vanhuksien ikäkertymäkään ei enää kasva. Yhdysvalloissa ikäkertymä on jo pysähtynyt, Ruotsissa se pysähtyy vuonna 2015 ja Suomessa heti tämän jälkeen.

– Vanhukset eivät ole laitoshoidossa niin kauan kuin nyt annetaan ymmärtää. Laitoksissa olo vaihtelee keskimäärin neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen. Nykyaikainen ikäihminen hoitaa itsensä ja hakea palvelujakin. Myös terveydenhuoltomme on kehittynyt, sanoo kansanedustaja Koskela.

Tänään muodissa oleva vanhusten kotihoitokin pitää Koskelan mielestä olla arvokasta. Kotiin tarvittavat hoitovälineet vaippoja myöten on löydyttävä ja ulkopuolisten yrittäjien tuottamien palvelujen valvonta on saatava kuntoon.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?