Lahdenmäen sisarukset kasvattavat vanerifirmaansa

Pekka Lahdenmäki (vas.) on edelleen perheyrityksen toimitusjohtaja. Sisarukset Aleksi, Tinja ja Antti Lahdenmäki vastaavat yrittäjinä kukin omasta sektoristaan. Cnc-koneella vanerista voidaa sorvata esimerkiksi voimistelurenkaita.

Vaneriliike Lahdenmäki on Viialassa 1979 toimintansa aloittanut harvinaisuus. Yrityksen perustajan, toimitusjohtaja Pekka Lahdenmäen kaikki kolme lasta ovat perhefirmassa yrittäjinä ja kaikki myös asuvat Viialassa.

Toiminimellä aloittanut yritys oli vuodesta 1984 eteenpäin kommandiittiyhtiö, ja vuodesta 2015 nimen perässä on lukenut Oy.

Nuoremman polven edustajista Antti Lahdenmäki astui vakituisesti remmiin vuonna 1999 lukion ja armeijan jälkeen. Hän vastaa muun muassa tarjouksista, cnc-koneen ohjelmoinnista ja jyrsinnöistä sekä osallistuu myyntiin.

Tinja Lahdenmäki oli lukion jälkeen pari vuotta muissa töissä ja suunnitteli opettajan uraa. Tie vei kuitenkin ammattikorkeakouluun, josta Tinja valmistui tradenomiksi vuonna 2015 ja aloitti sen jälkeen työt isän ja veljien rinnalla. Hän vastaa muun muassa kirjanpidosta ja laskutuksesta

Aleksi Lahdenmäki opiskeli yläasteen jälkeen autonasentajaksi mutta havaitsi jo kesken ammattikoulun, että veri on öljyä sakeampaa.

– Toisena vuonna huomasin, että ei se ole minun alani. Että tänne sitä tulee, Aleksi kertoo Ruususentiellä.

Perheyrityksessä paikkaajakin löytyy omista riveistä, sillä Tinjan ollessa vielä tovin aikaa hoitovapaalla häntä tuuraa äiti Tuula Järvinen.

Suomessa riittää vaneritehtaita

Viiala oli näkyvästi vaneripaikkakunta vuoden 2004 loppuun, jolloin UPM sulki tehtaansa. Myös Pekka Lahdenmäki osti ensimmäiset vanerinsa Vakkistenniemestä, mutta muuten kytkös tehtaan ja liikkeen välillä on ollut löyhä.

– Viialan tehtaalta tuli tosi vähän meille. Prosenttimäärä oli mitätön, Antti kertoo.

Vaikka tehtaita on suljettu muuallakin Suomessa, ei vihreän kullan maasta vaneri lopu. Lahdenmäen liikkeeseen tulee pieniä määriä tuotteita myös Venäjältä ja Latviasta.

– Kyllä tehtaita on Suomessa vielä aika paljon, ja pääosa vanerista myydään ulkomaille. Meille tulee vaneria Jyväskylän ja Savonlinnan suunnalta, ja myymme sitä Helsinki–Rovaniemi-välille. Se näkyy meillä, että Tampere on lähellä, ja siellä on isoja asiakkaita, Aleksi sanoo.

Rakennusbuumin myötä käyrät ovat koholla myös Lahdenmäkien asiakkaana Helsingissä toimivalla jälleenmyyjällä.

Lahdenmäkien yrityksen yhtenä varastotilana toimii tuhannen neliön pressuhalli. Ensi vuonna tontille on tarkoitus rakentaa uusi samankokoinen tuotantohalli.

– Muutenkin tavara on liikkunut paremmin kuin parina edellisvuotena, Aleksi sanoo.

Lahdenmäkien yritys sekä myy suoraan eteenpäin tehtailta tulevaa vaneria että jalostaa sitä asiakkaiden tarpeisiin. Kaikki tavara jää kotimaahan.

– Sahataan, työstetään cnc-koneella, pontataan ja hiotaan. Määrällisesti eniten menee pakkausteollisuuteen, ja välillä teemme myös valmiita kaappeja ja laatikoita, veljekset luettelevat vuorotahdilla.

Pakkausteollisuuden lisäksi vaneria menee muun muassa rakentajille, pakettiautojen verhoomoille, teollisuuden tasoiksi ja kuljetusfirmoille kuorma-autojen pohjiin ja peräkärryihin. Akaalaisista asiakkaista esimerkiksi Pirkanmaan Kattajat ostaa pontattua havuvaneria huopakattojen alle.

Uusiakin suunnitelmia Lahdenmäen perheyrityksellä on, ja kokeiluja löytyy myös toimistokäytävän seinältä.

– Sisustuslevyt ovat mielenkiintoisia, mutta niitä varten tarvitsemme uuden sahan, että työstä saisi jouhevaa, Tinja kertoo.

Kaavamuutos tekeillä uutta hallia varten

Ruususentien alueella on parhaillaan vireillä asemakaavan muutos. Akaan kaupunkikehitystoimi on yhtä mieltä muutosaloitteen tehneen Lahdenmäki Oy:n kanssa siitä, että voimassa oleva asemakaava asettaa tarpeettomia rajoituksia toiminnan kehittämiseen lähinnä matalan rakentamistehokkuuden vuoksi.

Jos lokakuun alkupuolelle saakka nähtävillä ollut asemakaavaehdotus vahvistetaan, Lahdenmäet laajentavat tuotantotilojaan rakennuttamalla noin 1000 neliön hallin tontin takakulmaan.

Uuteen halliin on tulossa uusi saha, jolla saadaan työstettyä entistä suurempia, jopa maksimipituisia eli kuuden metrin vanerilevyjä. Samalla saadaan nopeammin ja monipuolisemmin materiaalia jatkojalostukseen.

– Ne tukevat toisiaan. Vanha saha on hidas, joten uusi vaikuttaa siihen, mitä töitä pystymme ottamaan ja minkälaisia aihioita saamme cnc-koneelle, Antti kertoo.

Tinjan mukaan uusi halli ja uusi saha on tarkoitus saada käyttöön ensi vuonna.

Akaan kaupungin kaavaselostuksesta lainattuun kuvaan piirretyn punaisen rinkulan kohdalle on tarkoitus rakentaa tuhannen neliön tuotantotila.

– Homma pyörii näissä ahtaissa tiloissa aika täysillä. Jatkojalostuksen puolelle on tarkoitus suunnata entistä enemmän, mutta nyt tänne ei mahdu ottamaan mitään uutta.

Tällä hetkellä yritys työllistää kaksi työntekijää, ja jos tuotantoa saadaan lisää, voidaan palkata yksi tai kaksi uutta ihmistä. Kasvu on kaikkien sisarusten yhteinen tahto ja tavoite, ja muutenkin kolmikko kertoo saavansa hyvin keskusteltua asioista.

–  Jokaisella on oma tonttinsa, mutta kaikki ovat sitä mieltä, että haluamme kehittyä ja uskomme tähän asiaan, Aleksi tiivistää.

Tinja kehuu joustavien ja ymmärtäväisten veljiensä lisäksi myös Akaan kaupunkia.

– Pakko on antaa kiitosta esimerkiksi rahoitusneuvoja Piritta Forsténille. Myös elinkeinopäällikkö Jari Jokista selvästi kiinnostavat yritysten asiat.

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>