Vaikuttava Osuuspankin 90-vuotisjuhla monitoimihallilla

”Muutos tulee tuskin koskaan enää olemaan niin hidasta kuin nyt”

Akaan Seudun Osuuspankin 90-vuotisjuhla Toijalan monitoimihallissa oli lämminhenkinen tuttavien tapaaminen, puheensorina täytekakkukahvilla sen kertoi. Pankin historia on olennainen osa Akaan historiaa. Se kerrottiin kuvin ja sanoin. Maistiaiset lokakuussa ensi-iltansa saavasta Akaa 100 –kansanmusikaalista täydensivät  juhlavasti kokonaisuutta. Pankki on voimissaan, sen näki kaikesta.

Minna Kankaan ohjaama Akaa 100-kansanmusikaali saa ensi-iltansa marraskuussa. Maistiaisia musikaalista kuultiin Akaan Seudun Osuuspankin juhlassa.

Juhlavassa illassa leijaili kuitenkin muutos. Sanoiksi sen puki OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen, jonka mukaan viimeisten sadan vuoden aikana Suomi ja osuuspankit ovat luoneet nahkansa moneen kertaan.

– Suomi on kehittynyt yhdeksi maailman edistyneimmistä, vauraimmista ja turvallisimmista yhteiskunnista. Osuuspankit ovat samanaikaisesti kasvaneet maan suurimmaksi finanssiryhmäksi. Muutos on pysyvää, ja nimenomaan nyt tuo muutos etenee poikkeuksellisen kiihtyvällä vauhdilla. Toisin sanoen: muutos tulee tuskin koskaan enää olemaan niin hidasta kuin nyt, sanoi Karhinen.

Pankki mahtuu kännykkään

Esimerkiksi muutoksesta ihan tavallisen ihmisen arjessa pääjohtaja Karhinen nosti valokuvan ottamisen. Kuka enää kuvaa kameralla? Kameraa käyttävät alan vannoutuneimmat harrastajat ja ehkä toimittajat.

– Nyt meillä lähes kaikilla on jatkuvasti mukana kamera – eli siis kännykkä. Vaikka kamerat ovat siirtyneet syrjään, niin valokuvaamisen määrä maailmassa on moninkertaistunut samaan aikaan. Miksi puhun valokuvaamisesta? Siihen on luonnollinen syy. Siinä missä valokuvaaminen on siirtynyt älypuhelimiin, on kovaa vauhtia käymässä samoin myös pankkiasioinnille. Jo nyt OP-mobiili on noussut kaikkein suosituimmaksi asiointikanavaksemme, ja muutos on vasta alussa.

OP Ryhmän pääjohtajan Reijo Karhisen mielestä muutos ei enää koskaan olen niin hidasta kuin nyt.

Kännykät korvaavat pankkikonttorit hitaammin, mutta suunta on pääjohtaja Karhisen mielestä selvä.

– Tämäkin siirtymä lähtee asiakaskäyttäytymisen muutoksesta. Tässä muuttuvassa maailmassa asiakkaan ääni kuuluukin aiempaa voimakkaampana – kiitos uuden teknologian.

Murroksesta huolimatta OP Ryhmä kuuntelee asiakkaitaan herkällä korvalla.

– Asiakkaat vaativat yhä parempaa asiakaskokemusta ja kokonaisvaltaisempia palveluita, jotka ovat saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. Asiakas onkin tämän murroksen ehdoton voittaja. Lopputuloksena hän saa sekä paremman asiakaskokemuksen että halvemmat hinnat, sanoi Karhinen.

Ketterät yritykset menestyvät

Pääjohtaja Karhinen muistutti, että rajustikin muuttuvassa maailmassa toimialojen rajat menettävät vähitellen merkityksensä.

– Tuotteet ja palvelut muotoutuvat uudelleen asiakkaiden tarpeiden ympärille asiakkaan ehdoilla. Tällöin menestyvät sellaiset yritykset, jotka tarjoavat asiakkaan arkea helpottavia palvelukokonaisuuksia. Se onnistuu yhä harvemmin yksittäisen toimialan saati yksittäisen tuotteen varassa. Kilpailussa pärjäävät ne, joilla on kyky uudistua ennakoivasti ja ennakkoluulottomasti.

Tähän muutokseen on OP Ryhmä Reijo Karhisen mukaan valmis aivan uudenlaisella strategialla. Sen vahvin viesti on muuntautuminen puhtaasta finanssitoimijasta asteittain kohti kokonaisvaltaisia palvelukokonaisuuksia.

– Päätös merkitsee luontevaa jatkoa OP Ryhmän tarinalle – me seuraamme asiakkaitamme, emme kilpailijaa. Kun finanssituotteet muuttuvat osiksi laajempia palvelukokonaisuuksia, jää valittavaksemme kaksi vaihtoehtoa: jättäytyminen taustaprosessien tuottajaksi tai kulkeminen entistä lähempänä asiakasta. Olemme valinneet vaihtoehdoista jälkimmäisen. Asiakasomisteisena yrityksenä emme voisi toimia toisin, sanoi Karhinen.

Pankki on johtajansa näköinen

Akaan Seudun Osuuspankin ja sen edeltäjien toimitusjohtajat ovat olleet aina merkittäviä vaikuttajia Akaassa. Pääjohtaja Reijo Karhinen totesikin  osuuspankin olleen Akaassa johtajansa näköinen.

– Nyt se on muovautumassa Tuomo Småttin näköiseksi. Tuomon edeltäjä Heikki Teräväinen jätti pitkällä urallaan vahvan jäljen pankin olemukseen. Eikä vain paikallistasolla, vaan myös koko ryhmässä ja erityisesti ylimmässä ryhmätason hallintoelimessämme – hallintoneuvostossa ja sen työvaliokunnassa. Ja edelleen haluan sanoa, että Heikki oli vahva ja mieluisa sparrari myös minulle. Keskusteluissamme oli aina ryhmämme arvot vahvasti läsnä.

Varatuomari Tuomo Smått on johtanut Akaan Seudun Osuuspankkia kolme vuotta.

Myös Erkki Laineen 35-vuotinen ansiokas ura toimitusjohtajana sai pääjohtajan huomion.

Puheensa lopuksi pääjohtaja Reijo Karhinen jakoi OP Ryhmän kultaisen ansiomerkin hallintoneuvoston puheenjohtaja Olli Lehtimäelle ja hopeaisen ansiomerkin hallintoneuvoston jäsen Hannu Kantalalle.

Sokerina pohjalla imitaattori Jarkko Tamminen marssitti lavalle Suomen eturivin kuuluisuudet Paula Koivuniemestä Martti Ahtisaareen ja Cheekiin.

”Kuka pelkää Paulaa….” Imitaattori Jarkko Tamminen vauhdissa.

 

 

 

OP Ryhmän pääjohtajalle esiteltiin dynaaminen pikkukaupunki

OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen ja Akaan Seudun Osuuspankin johto tapasivat maanantaina Akaan kaupungin luottamus- ja viranhaltijajohtoa lounaan merkeissä kaupungintalolla. Kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkisen esitys asemoi Akaan vieraille paikalleen. Kaupunki työstää parasta aikaa strategiaansa ja elinvoimaohjelmaa. Suurista investoinneista liikkeellä ovat hyvinvointikeskus ja puunkuormausterminaalin siirto kaupungin keskustasta Akaa Pointin teollisuusalueelle.

– Moottoritien risteyksessä Akaanportissa on toteutettu kuusi hallihanketta kahden vuoden sisällä. Ja muutama hanke on vielä toteutumatta. Nyt on tarkoitus asemakaavalla laajentaa aluetta Satamatien toiselle puolelle.  Myös rautatieaseman seutu on uudelleen tarkastelussa. ”Omakotimaton” kaavoittaminen ei yksin riitä. Akaaseen tarvitaan myös lisää kerrostaloja, sanoi Jyri Sarkkinen.

Tänä vuonna Akaassa on myyty kymmenen omakotitonttia ja yritystonttejakin menee taas kaupaksi.

Jäähalli Akaaseen?

Valtuuston puheenjohtaja Jaakko Leinonen (kok) kiitti Akaan Seudun Osuuspankin panosta kaupunkikehityksessä. Lähes kaikki Akaassa viime vuosina rakennetut kerrostalot ovat Osuuspankin alulle pistämiä. Leinonen toivoi tämän linjan jatkuvan.

– Ovatko nämä niitä pehmeitä vetovoimatekijöitä, en tiedä, mutta matka- ja kauppakeskushanketta viedään eteenpäin. Hyvinvointikeskuksesta on tarkoitus tehdä Suomen tehokkain. Voisiko siellä tulevaisuudessa olla Pohjola Sairaala, en tiedä. Olemme myös tänä aamuna keskustelleet täällä jäähallihankkeesta. Arviolta 2,8 miljoonan hankkeeseen on saatavissa 750 000 euroa AVI:n rahaa. Tämä asia selvitetään, sanoi Leinonen.

Jäähallin hinta-arvio tulee Nokialle rakennetusta hallista.

Jo 2009 alkoi Sampolantielle rakennettavan kerrostalon suunnittelu. Tämä hanke on merkittävästä ennakkomarkkinoinnista huolimatta edelleen toteutumatta. Voimassa oleva kaava mahdollistaa kaksi kerrostaloa.

Kaupungistuminen jatkuu

Pääjohtaja Reijo Karhinen lohdutti Akaan johtoa toteamalla, että Suomessa on paljon kaupunkeja ja kuntia, joilla on paljon suurempia ongelmia kuin Akaalla.

– Keskeiset rahoituslaitokset ovat lopettaneet investointien rahoittamisen paljon suuremmissa kaupungeissa kuin Akaa. Kysyvät meiltä, jäähän sinne kuitenkin Osuuspankki. Mekään emme mahda isoille trendeille mitään, kaupungistuminen jatkuu, mietti Karhinen.

OP Ryhmällä on kaksi miljoonaa omistaja-asiakasta. Ryhmä ei aio pääjohtaja Karhisen mukaa tumput suorana seurata sivusta maailman kehitystä.

– Meidän tehtävämme on edistää asiakkaidemme taloudellista menestystä. Sen me teemme ja olemme voimakkaasti kiinni tässä ajassa. Huomautan, että kännykällä on valtaa ja asiakas on vallan kahvassa.

Akaan päättäjiä Reijo Karhinen patisti pohtimaan, missä kaupunki on 5–10 vuoden päästä.

– Maailma on nyt monessa asiassa taitekohdassa. Taaksepäin katsominen ei auta. On tehtävä rohkeita ratkaisuja, mutta haavekuville ei pidä rakentaa. Perinteisiä pankkeja ei kohta enää ole. Miten käy kuntien? Mitkä ovat tämän 17 000 asukkaan yhteisön haasteet.? Osa varmasti on samoja vuodesta toiseen, mutta on uusiakin, mutta on mahdollisuuksiakin.

Osuuspankit ovat menestyneet yhteiskunnan murrosaikoina. Ryhmä oli rahoittamassa muun muassa karjalaisten asuttamista ja mukana auttamassa myös 1990-luvulla laman kurimuksessa painivia. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Rämö (sd) työskenteli lama-aikana Toijalassa sosiaalityöntekijänä, eikä muista asiakkainaan olleen juuri osuuspankin asiakkaita.

– Tänä päivän olemme joutuneet pohtimaan pakolaisten ja maahanmuuttajien asioita. Lähtökohta on se, että autamme jos se muuten on laillista. Vaikea asia, mutta jotenkin tämäkin asia on hoidettava, sanoi pääjohtaja Reijo Karhinen.

Elecster valvoo toimittamiensa laitteiden kuntoa Suomesta

Vuonna 1966 Kylmäkoskella perustettu Elecster Oyj (ent. Tuomo Halonen Oy) on tänään 310 henkeä työllistävä pörssiyhtiö, joka Suomessa toimii Akaan lisäksi Reisjärvellä. Pääjohtaja Reijo Karhiselle seurueineen esiteltiin maanantaina muun muassa uusi datamanager-seurantajärjestelmä, joka kertoo Elecsterin asentamien koneiden toiminnat reaaliaikaisesti. Vieraille näytettiin yhteyden koneisiin Keniassa ja Kolumbiassa.

– Tarkoituksena on parantaa koneiden huoltoa ja kunnossapitoa. Voimme myös ennakoida tulevia huoltoja järjestelmästä saatavan tiedon pohjalta. Voimme myös parantaa koneiden tehokkuutta, koska näemme koneiden käytön. Prosessin hoitaja ei pääse enää piiloon väittämään, että on ajanut konetta suunnitellusti, vaikka näin ei olisi, kertoi automaatio-osaston päällikkö Kari Koski.

Järjestelmä kerää tietoa koneen toiminnasta niin, että mahdollisten häiriöiden ja vikojen syihin päästään nopeasti kiinni.  Kenian Merun meijerissä olevalla koneella on ajettu tuotantoa maanantaiyönä kolmeen asti, jonka jälkeen kone pestiin. Tauon jälkeen tuotanto käynnistyi uudelleen maanantaina kello 9.

– Operaattori ei todellakaan pääse enää piiloon, esimerkiksi väittäen, että kone on pesty, vaikka todellisuudessa näin ei ole tehty. Pesut ovat erittäin tärkeä osa meidän koneiden toimintaa. Ja tällä kaikella tiedolla pyrimme parempaan tuotantoon, sanoo Koski.

Kun koneita on todistettavasti käytetty oikein, tyytyväisiä ovat sekä asiakas että laitteen toimittaja. Vieraille esitellyllä Merun meijerin koneella oli ajettu maitoa viimeisen 30 päivän aikana keskimäärin 18 000 litraa.

– Meruun on toimitettu jo viisi konetta, ensimmäinen 1983. Silloin meijerin alueelta kerättiin maitoa 1000 litraa päivässä. Tänä päivänä tämä meijeri prosessoi päivittäin 150 000 litraa. Meijerin ympärillä on aika pieni kyläyhteisö, jolle tämä tuo rahaa. Olin siellä maitopäivässä, jossa olalle tultiin taputtelemaan, että heistä on tullut kunniallisia kansalaisia, koska he pystyvät ostamaan lapsilleen kaikkea mahdollista meijerin tuotolla, sanoi Elecsterin toimitusjohtajan tehtävät helmikuussa jättänyt Jarmo Halonen.

Pörssiyhtiö Elecster  toimii Akaan Sontulassa, jossa tehdään maidonpakkausjrjstelmien suunnittelua, markkinointia ja tuotantolinjojen kokoonpanoa. Yhtiö vie tuotteitaan yli 80 maahan.

”Kuka pelkää Paulaa….” Imitaattori Jarkko Tamminen vauhdissa.

Varatuomari Tuomo Smått on johtanut Akaan Seudun Osuuspankkia kolme vuotta.

 

.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?