Raskaita aikoja: Kesän jälkeen

Yhteiskunnallinen tilanne oli kesän jälkeen aivan toinen kuin keväällä. Monet seikat jakoivat suomalaisen yhteiskunnan kahtia. Joukkokoukset, poliisien vaihtaminen miliiseihin, maatalouslakkojen aikana varsinkin Satakunnassa tapahtuneet väkivaltaisuudet, elintarviketilanteen kiristyminen edelleen ja linnoitustöiden loppumisesta lisääntyneet työttömien joukot kiristivät voimakkaasti poliittista ilmapiiriä. Työttömyydestä ja ruokapulasta johtuvat mielenosoitukset ja levottomuudet alkoivat jo heinäkuussa lisääntyä.

Ammattiyhdistysjohtaja Oskari Tokoin astuminen hallituksen johtoon rauhoitti maata muutaman kuukauden ajan.

Maassa oleskelevan venäläisen sotaväen mielivaltaisuudet herättivät pelkoa ja monesta alkoi näyttää siltä, että maa oli luisumassa anarkiaan ja kaaokseen. Sanomalehdistä 9.8.–20.10.1917 kerätty aineisto kertoo 150 rikoksesta, joiden joukossa oli neljä tappoa, 59 ryöstöä tai varkautta ja 41 pahoinpitelyä ja raiskausyritystä. Kaksi kolmasosaa oli tehty kaupungeissa ja yksi kolmasosa maaseudulla, Hämeen maaseudulla vain muutama.

Kaksi tapahtumaa katkaisi yhteiskunnan lopullisesti kahtia. Kun eduskunta käsitteli ehdotusta Suomen ja Venäjän uusista suhteista, laki sai muodon, jossa Suomen eduskunta olisi saanut kaiken vallan ja Venäjän hallitukselle olisivat jääneet vain ulkopolitiikka ja sotilasasiat. Tämän niin sanotun valtalain eduskunta hyväksyi 18.7.1917 sosialistien, maalaisliiton ja itsenäisyysmiesten äänin 136–55

Valtakunnan osa, jolla ei ollut minkäänlaista armeijaa, oli kaapannut itselleen vallan! Venäjän hallituksen johtaja Kerenski, joka oli juuri torjunut Leninin kaappausyrityksen, oli raivoissaan. Hän uhkasi julistaa Suomen sotatilaan ja lähettää kasakat palauttamaan maan järjestykseen.

Venäjän hallitus hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit lokakuun alkuun. Hallituksen päätös tuli voimaan, jos kotimainen senaatti julkaisi sen. Sosialistinen enemmistöhallitus ei olisi tätä tietenkään tehnyt, mutta hallitukseen kuului myös kenraalikuvernööri, Venäjän korkein edustaja Suomessa. Hän oli poikkeuksellisesti istunnossa ja hänen äänellään Venäjän hallituksen päätös julkaistiin. Sosiaalidemokraattiset senaattorit lähtivät heti hallituksesta.

Valtalain kaatuminen ja eduskunnan hajotus jakoivat maan kahteen vihamieliseen leiriin sotaan saakka. Äänenpainot olivat sen mukaiset:

Pääministeri Oskari Tokoin mukaan päätös katkaisi lopullisesti sen yhdistävän siteen, joka oli pitänyt koolla eri ryhmiä hallituksessa ja eduskunnassa ja ajoi ne toimiaan vastaan.

K.J. Ståhlberg: Siinä siis tulos suurisuupolitiikasta sen sijaan mitä näillä valtiopäivillä olisi voitu saada.

Carl Enckell, Suomen edustaja Pietarissa, piti valtalakia bolševikkien yllytyksen tuloksena ja pelkäsi, että Suomeen pystytettäisiin sosiaalidemokraattinen senaatti, joka puolestaan johtaisi venäläisten vastatoimiin ja välien lopulliseen rikkoutumiseen.

Kaikki olivat omasta näkökulmastaan oikeassa.

Martti Favorin

Raskaita aikoja -sarjaa kirjoittaa historioitsija Martti Favorin.

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>