Hirvialhon koulun ulkoseinien eristeet ovat homeessa

Raimo Lajunen, Hirvialhon koulu, mikrobinäytteet

Raimo Lajusen mukaan Hirvialhon koulun ulkoseinien eristeitä ei kannata purkaa.

Hirvialhon koulun ulkoseinien eristetiloista elokuun alussa otettujen rakennusmateriaalinäytteiden mukaan neljässä kuudesta näytteestä on selvää mikrobikasvua. Näytteet on otettu sattumanvaraisesti kaikilta seiniltä rakennuksen eri kerroksista. Hirvialhon koululta näytteet ottaneen rakennusterveysasiantuntija Raimo Lajusen mukaan mikrobilöydökset ovat eristevillassa.

Mikrobikasvua löytyi luokkien 162, 230, 225 ja 218 ulkoseinien eristetiloista otetuista näytteistä. Kolmesta näytteestä löytyi paljon homeita ja jokaisesta indikaattorimikrobeja. Opettajainhuoneen ulkoseinän eristetilasta löytyi vain vähän homeita ja bakteereja, mutta myös indikaattorimikrobeja. Tilan 158 näytteistä löytyi vähän homeita ja bakteereja ja vain yksittäiset pesäkkeet indikaattorimikrobeja.

Indikaattorimikrobit ovat kosteusvaurioon viittaavia mikrobilajistoja. Hirvialhon koulun näytteistä löytyneitä indikaattorimikrobeja ovat muun muassa aspergillus sydowii ja sädesieni. Sädesientä löytyi runsaasti neljästä näytteestä. Aspergillus sydowii ei ole toksinen laji, mutta sädesieni tuottaa sienimyrkkyjä ja on terveydelle haitallinen.

Raimo Lajunen, Hirvialhon koulu, mikrobinäytteet

Raimo Lajunen on kuvannut lämpökamerallaan muun muassa Rasin koulun vuotoilmareittejä.

Raimo Lajunen ei ole yllättynyt 1960-luvulla rakennetun koulun näytteiden tuloksista.

– Seinärakenteissa on hometta, ja se johtuu pääosin sen aikaisesta rakentamistavasta. Siihen aikaan ei laitettu seinärakenteeseen tuulilevyä väliin, eli seinä ei tuuletu, Raimo Lajunen toteaa.

Lajunen ei purkaisi eristevilloja

Lajusen mukaan ulkoseinien homeiset eristeet eivät automaattisesti aiheuta sisäilmaongelmaa.

– Mikrobien aineenvaihduntatuotteiden pitäisi päästä sisäilmaan. Jos verrataan näin rajuja tuloksia ja sitä mikä terveysongelma on tällä hetkellä, eivät ne korreloi keskenään. Jos tällaiset määrät mikrobeja pääsisi sisälle, kaikki oppilaat olisivat sairaina ja koulu olisi tyhjennetty jo ajat sitten. Rakenteessa saa olla mikrobeja, mutta ne eivät saa tulla sisälle.

Lajusen mukaan tiili, betoni ja tiivis maalipinta estävät mikrobien kulkeutumisen sisään.

– Ongelmallisimpia voivat olla ikkunoiden ja ovien liittymät. Niiden tilannetta voidaan selvittää erillisillä menetelmillä. Sisätiloista ei mikrobeja kuitenkaan ole löytynyt, Lajunen sanoo.

Lajusen mukaan löydökset edellyttävät silti toimenpiteitä; eristevillan kostuminen pitää estää, jotta mikrobit kuolevat. Kostumista voidaan estää esimerkiksi käsittelemällä koulun tiiliseinä julkisivusuojalla, joka toimii goretexin tapaan: pinta hengittää mutta pitää vettä. Lajusella on patentti kyseiseen menetelmään.

Lajunen kertoo, että tiiliseinä imee vettä 24 litraa per neliömetri, ja seinä on aina jonkin verran märkä. Vaikka tiilen pinta ehtii kuivua, on kosteus syvemmällä.

– Hirvialhon seinä on ulkopuolelta umpeen muurattu, sisäpuolella on betoniseinä ja villa on välissä. Tässä rakenteessa ei ole tuuletusreikiä, eikä niitä saa siihen tehdä. Jos seinässä olisi tuuletusreiät, menettäisi seinä lämmöneristyskykynsä.

Eristevillojakaan Lajunen ei lähtisi purkamaan.

– Villojen pois ottaminen olisi sulaa hulluutta. Laskin karkeasti, että se maksaisi noin kolme miljoonaa euroa. Ulkoverhous jouduttaisiin purkamaan ja vaihtamaan villat. Se ei kylläkään riittäisi, sillä silloin kun kajotaan rakenteeseen, astuvat voimaan energiamääräykset. Se tarkoittaa sitä, että ulkoverhous pitäisi rakentaa tämän päivän normien mukaan, Lajunen kertoo.

Syysflunssa sekoittaa pakkaa

Rakennusterveysasiantuntijan mielestä Hirvialhon koulun sisäilman kannalta ratkaisevaa on ollut ryömintätilan puhdistaminen sinne jätetystä rakennusjätteestä. Ryömintätila on alipaineinen, tilaa kuivataan koneellisesti ja sinne on tehty salaojitus. Kosteuden nousua maaperästä on hidastettu salaojitusuran päällä olevalla murskeella ja rei’itetyllä muovilla.

– Siellä tuoksuu nyt tosi raikkaalta, ei ole minkäänlaisia hajuja. Ennen puhdistusta tilassa oli autokuormittain lahoa ja mädäntyvää puuta ja suorat ilmavuotoreitit kouluun sisälle, Lajunen sanoo.

Hirvialhon koulun rehtori Saija Montosen mukaan oppilaille on tehty oirekyselyjä sekä Hirvialhon koulussa että parakissa opiskeleville.

– Oireilijoita ilmoittautuu terveydenhoitajalle, ja pari on sellaista, jotka eivät voi käydä koulua, Montonen toteaa.

Montosen mukaan oppilaiden oireiden aiheuttajia on vaikea tulkita, sillä pakkaa sekoittaa muun muassa syysflunssa, joka täpötäydessä koulussa leviää helposti.

Sähköpostitse myös asiatonta palautetta

Raimo Lajusen mukaan Akaassa sisäilmaongelmien ympärillä käyty keskustelu on poikkeuksellista. Lajunen kertoo saaneensa sähköpostitse asian tiimoilta myös asiatonta palautetta.

– Olen tehnyt vastaavia töitä ympäri maata, ja täällä käyty keskustelu on täysi farssi. Ei tällaista keskustelua käydä missään muualla. Ihan kuin täällä olisi klikki, jolla ei ole muuta tekemistä kuin tonkia tätä asiaa ja yrittää kaataa kaikki. Minusta kuntalaisten ja poliitikkojen pitäisi pyrkiä hyvään ja myös taloudellisesti järkevään ratkaisuun, vaikka terveysasioita ei voida unohtaa, Lajunen sanoo.

Hirvialhon koulun korjausrakennustyöt ovat tällä hetkellä pysähdyksissä Akaan kaupungin vastaavan rakennustarkastajan Henri Salosen keskeytettyä työt elokuun alussa lainvoimaisen rakennusluvan puuttumisen takia. Salonen kertoi torstaina, että rakennuslupa-asia ei ole edennyt mihinkään keskeytyspäätöksen jälkeen, koska pyydetyt selvitykset rakenteiden kuntoon, suunnittelijoihin ja suunnitelmiin liittyen puuttuvat edelleen.

 

Kommentit (4)

  1. Janne Savolainen

    ” Ihan kuin täällä olisi klikki, jolla ei ole muuta tekemistä kuin tonkia tätä asiaa ja yrittää kaataa kaikki. Minusta kuntalaisten ja poliitikkojen pitäisi pyrkiä hyvään ja myös taloudellisesti järkevään ratkaisuun, vaikka terveysasioita ei voida unohtaa, Lajunen sanoo.” Kyllä varmasti onkin klikki, itseasiassa kaksikin. Toiset haluavat että korjataan kuntoon jollain rahalla ja korjataan sitten muutaman vuoden päästä uusiksi kun jotain muuta ilmenee. Helppoa ja halpaa. Paitsi sitten kun samaa koulua rempataa uusiksi 10v sisällä ja rahaa menee aika tavalla hukkaan.

    Sitten on se toinen klikki jota oikeasti kiinnostaa rakennusten kunto ja mietitään myös sitä kannattaako rakentaa uutta vai korjata vanhaa. Uusi kun tuppaa tulemaan sen verran aina kalliimmaksi mitä niitä vanhoja rempataan.

    Jokainen vetäköön omat johtopäätöksensä, mutta nuo löydöt koulussa joka on 2000 luvulla jo kertaalleen rempattu ei oikein hyvää lupaa nekään.

    Vastaa
  2. Janne Savolainen

    ” Ihan kuin täällä olisi klikki, jolla ei ole muuta tekemistä kuin tonkia tätä asiaa ja yrittää kaataa kaikki. Minusta kuntalaisten ja poliitikkojen pitäisi pyrkiä hyvään ja myös taloudellisesti järkevään ratkaisuun, vaikka terveysasioita ei voida unohtaa, Lajunen sanoo.” Kyllä varmasti onkin klikki, itseasiassa kaksikin. Toiset haluavat että korjataan kuntoon jollain rahalla ja korjataan sitten muutaman vuoden päästä uusiksi kun jotain muuta ilmenee. Helppoa ja halpaa. Paitsi sitten kun samaa koulua rempataa uusiksi 10v sisällä ja rahaa menee aika tavalla hukkaan.

    Sitten on se toinen klikki jota oikeasti kiinnostaa rakennusten kunto ja mietitään myös sitä kannattaako rakentaa uutta vai korjata vanhaa. Uusi kun tuppaa tulemaan sen verran aina kalliimmaksi mitä niitä vanhoja rempataan.

    Jokainen vetäköön omat johtopäätöksensä, mutta nuo löydöt koulussa joka on 2000 luvulla jo kertaalleen rempattu ei oikein hyvää lupaa nekään.

    Vastaa
  3. Ari Jalokinos

    Lajusella on, kuinkas ollakaan, patenttiratkaisu tarjolla: ”Lajusen mukaan löydökset edellyttävät silti toimenpiteitä; eristevillan kostuminen pitää estää, jotta mikrobit kuolevat. Kostumista voidaan estää esimerkiksi käsittelemällä koulun tiiliseinä julkisivusuojalla, joka toimii goretexin tapaan: pinta hengittää mutta pitää vettä. Lajusella on patentti kyseiseen menetelmään.”

    Minä tyhmä luulin että esim. sädesieni saa alkunsa siitä kun kosteus vähenee. Se muuttuu agressiiviseksi pysyäkseen elossa. Eli jos valmiiksi kosteita paikkoja, joissa on jo todettu mikrobikasvusto, aletaan kuivata, houkutellaan uusia ongelmia. Mutta en ole asiantuntija minäkään…

    Vastaa
  4. Juha Karisola

    Pukki kaalimaan vartijana? Scheissee löytyy joka paikasta, kun tarpeeksi tutkitaan. Itse kun tutkii ja analysoi niin apukin löytyy omasta patentista. Onko Goretex takista jo tarjous sisässä? Tuleeko veronmaksajille kovinkin kalliiksi? Onko Lajusella vastuuvakuutus kunnossa?

    Pitäisikö Akaassa jonkun ottaa näistä ongelmista koppi? Eikö teknisen toimen virkamiehillä omatunto kolkuta? Ihme touhua.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>