Kylmäkoski-Seuran Erkki Salon ja Marja-Leena Seppälän välissä on Urho Aksentjeffin moottorisahalla tekemä vaivaisukko, jonka tarina löytyy myös Elettiinpä sitä ennenkin Kylmäkoskella -kirjasta. Vaivaisukko seisoo Aseman seurakuntakodin kuistilla.
Kylmäkoski-Seuran tuore julkaisu Elettiinpä ennenkin Kylmäkoskella jatkaa seuran perinnekirjojen sarjaa, johon kuuluvat myös Se oli sitä aikaa, Entisen ajan aarteita ja Lämmin tervehdys Kylmäkoskelta.
Elettiinpä ennenkin Kylmäkoskella kertoo kirjoituksin ja valokuvin Kylmäkosken kylistä ja kyläläisistä sekä työtavoista ja elinkeinoista. Kirjassa kuvataan elämää muun muassa Kiviojalla, Mellolassa, Taipaleella, Pläsinkylässä, Maunulankulmalla, Asemalla, Kuusjoella, Alpilassa ja Sotkialla.
– Olemme yrittäneet saada teokseen kirjoituksia eri puolilta pitäjää ja eri aikakausilta sekä ajankuvaa. Kirja kertoo tavallaan siitä, miten tähän päivään on tultu, kertovat Kylmäkoski-Seuran Marja-Leena Seppälä ja Erkki Salo.
Seppälä ja Salo ovat muodostaneet kirjatoimikunnan yhdessä Kaija Rupposen, Lauri Seppälän ja Kaija Syrjäsen kanssa.
Satojen valokuvien urakka
Alun perin Akaan Seudun Sukututkijoiden tarkoituksena oli julkaista teos nykyisen Akaan kylistä, mutta suunnitelma kaatui kirjoitusten vähyyteen. Kylmäkoski-Seura sai käyttöönsä tuohon tarkoitukseen hankitut Kylmäkosken kylistä kertovat kirjoitukset. Kirjassa on myös aikanaan kansalaisopiston alaisuudessa toimineen perinnepiirin satoa.
Elettiinpä ennenkin Kylmäkoskella -kirjan kirjoittajia ovat Pentti Rahkila, Sakari Seppälä, Jaakko Seppälä, Sirkku Mero, Olavi Peltola, Tuomo Sintonen, Erkki Salo, Kaija Syrjänen, Eeva Vallin, Sakari Puhakka, Marja-Leena Seppälä, Risto Puhakka, Kaija Rupponen ja Juha Kosonen. Nimen kirjalle on antanut Pentti Rahkilan runoon Elettiinpä ennenkin.
Valokuvat ovat kirjoittajilta, kotiseutukokoelmasta, Pauli Välimäen kokoelmista sekä Akaan Seudusta. Marja-Leena Seppälä ja Erkki Salo kertovat, että teosta varten käytiin läpi satoja valokuvia.
–Menimme läpi ison kasan kuvia ja poimimme niistä ne, jotka tunsimme. Kirjaan ei valittu yhtään tuntematonta kuvaa.
Työ vie mukanaan
Kirjan painatuskuluja seura on kattanut juhlarahastosta, jonka Kylmäkosken kunta ennen kuntaliitosta luovutti seuralle käytettäväksi kulttuuritarkoituksiin.
–Kun saamme kirjaa myytyä, laitamme rahat takaisin tilille. Kymmenestä tuhannesta eurosta on jäljellä vielä 9000 euroa, kun ollaan oltu kauhean nuukia, Marja-Leena Seppälä nauraa.
Seppälän ja Salon mukaan kotiseutumateriaalia olisi yllin kyllin seuraavaakin kirjaa varten. He eivät kuitenkaan aio siihen enää ryhtyä, mutta lupaavat olla apuna.
–Se on sellaista työtä, joka vie mukanaan hyvin äkkiä. Jos et pidä varaasi, olet siinä korviasi myöten, Marja-Leena Seppälä varoittaa.
Kylmäkoski-Seuran jäsenet iloitsevat, että kotiseutumateriaali saa vuosien etsimisen jälkeen säilytystilat Akaan pääkirjaston alakerrasta ja Aseman seurakuntakodilta. Tähän asti Marja-Leena Seppälä on säilyttänyt materiaalia kotonaan.
Elettiinpä ennenkin Kylmäkoskella -kirjaa voi tiedustella Erkki Salolta, Marja-Leena Seppälältä ja Akaan Seudusta.
1930-luvulla arkkujen väri oli lähes aina musta, lasten valkoinen. Kuva on 1935 kuolleen Iida Maria Salmisen (o.s. Sugander) hautajaisista.
Huonekalujen valmistusta Kylmäkoski Oy:ssä 1950-luvulla.
Taipaleen torvisoittokunta: Aukusti Joela (takana vas.), Matti Ruokola, Alfred Moukola ja Juho Simola. Istumassa A. Markkula (vas.), soittokunnan johtaja Kustaa Niemi ja Emil Torkko.
Kylmäkoski-Seuran Erkki Salon ja Marja-Leena Seppälän välissä on Urho Aksentjeffin moottorisahalla tekemä vaivaisukko, josta löytyy kirjoitus myös Elettiinpä ennenkin Kylmäkoskella -kirjasta.
Marja-Leena Seppälä ja Erkki Salo ovat olleet tekemässä Kylmäkoski-Seuran neljättä perinnekirjaa.
Viimeisimmät kommentit