Kari Immonen lupaa hyvää sisäilmaa

Mädät rakennusjätteet poistettiin Hirvialhon koulun alta

Kari Immonen kaivoi jätelavalta kappaleen Hirvialhon koulun ryömintätilasta poistettua lahoa lautaa. Tämä yksilö oli peräisin koulun rakentamisen ajoilta.

Hirvialhon koululla on kesän aikana tehty monenlaisia puhdistustöitä. Diplomi-insinööri Kari Immonen kertoi viime perjantaina Akaan Seudulle, että sisäilman epäpuhtauksien syyt on nyt poistettu.

– Ryömintätila on kokonaan putsattu. Sieltä poistettiin monta kuormallista orgaanista puu- ja lautajätettä ja kaikkea, mitä sinne voi rakennusaikana jäädä. Hyvä puoli oli, että ryömintätila on erittäin korkea. Se oli helppo korjata.

Myös kostea kevythiekka ja muu irtomateriaali on imuroitu pois maata vasten olevasta ryömintätilasta.

Kari Immosen mukaan sisäilmahaittoja aiheuttaneet homehtuneet rakennusmateriaalit olivat peräisin sekä koulun rakentamisen ajoilta että vuosien 2006–2007 peruskorjauksesta.

– Ne kun hitaasti mätänevät, sen arvaa, että päästöjä tulee, Immonen sanoo.

Ei otsonointia eikä desinfiointia

Puhdistusten jälkeen ryömintätilaan on asennettu salaojaputkistoa, jonka päälle levitetään sepelikerros estämään kosteuden nousua. Lopuksi sekä putkisto että koko ryömintätila alipaineistetaan.

Vielä kesäkuussa Hirvialhon koulun ryömintätilassa näkyi kasoittain puutavaraa, betonia ja muuta rakennusjätettä. Nyt ne ja kostea hiekka on imuroitu pois.

– Ilmavirrat ovat sen jälkeen aina luokista ryömintätilaan päin. Tässä koulussa on hyvä ilmanvaihtojärjestelmä, ja sen säädöt asetetaan nyt uuteen uskoon. Yliopiston vertailevat toksisuusmittaukset tehdään todennäköisesti koulutyön ensimmäisellä viikolla, Immonen kertoo.

Koulun kellarikerroksessa kulkevat betoniset tekniikkakanaalit on tehoimuroitu, ja käsittely toistetaan ennen koulujen alkua.

– Siellä mikrobeilla ei ollut paljon syötävää. Ne olivat syöneet pölyä, ja siellä oli kyllä rihmastoja, Immonen sanoo.

Rakennusta kiertävät sadevesisalaojat on myös kuvattu, ja muutamassa paikassa on huomattu painaumia, jotka voivat kerätä vettä.

Liikuntasalin alla oleva ja voimailutilanakin käytetty homeinen varasto on Immosen mukaan nyt täysin betonipuhdas. Siellä sisäpintoja tiivistetään vielä koulujen alettua.

– Jos se halutaan vielä varastotilaksi, sinne pitää tehdä pinnat ja lämmitys. Lämmitys ja sopiva ilmanvaihto pitävät sen kyllä kuivana, mutta henkilökäyttöön suunniteltua ilmanvaihtoa siellä ei ole.

Koko rakennus myös siivotaan huolellisesti, jotta kaikki pöly saadaan pois. Kari Immosen mukaan mitään tiloja ei otsonoida, eikä myöskään vanhemmissa huolta herättänyttä desinfiointia tarvita.

Käyttäjien neniin pitää luottaa

Kari Immosen mielestä sisäilmaongelmissa pitäisi aina luottaa tilojen käyttäjien havaintoihin.

– Ihmisten pitäisi luottaa omaan nenäänsä. Jostainhan se haju tulee. Rakennusta voi kyllä sellaisenaan tutkia kesällä, mutta ei se paljon auta, kun käyttäjät puuttuvat. Tämä on sisäilmaltaan täysin ok, kun koulut alkavat, Immonen lupaa Hirvialhon koulun pihalla.

Puhdistuksen jälkeen ryömintätilaan asennetaan salaojaputkisto ja sen päälle sepelikerros.

Sitä hän ei tiedä, miksi kaikki home ja laho löytyivät ihmisen mentävien ja avaimella aukeavien luukkujen takaa vasta nyt. Kellaritiloja on kierretty viime vuodet erilaisilla tarkastuksilla hajuhaittojen selvittämiseksi.

– Ovathan kurkistusluukut olleet olemassa ja hajuhaitan tuntee heti, mutta en tiedä onko siellä kukaan käynyt, Immonen sanoo.

Hirvialhon koulun ulkoseinien lämpöeristeistä otetaan vielä loppukesän aikana näytteitä lähinnä alakerroksesta niiltä kohdalta, missä seinä on maata vasten. Kari Immonen ei pidä todennäköisenä, että seinistä löytyy vakavia mikrobivaurioita.

– Tässä on leveät räystäät ja matalat seinät toisin kuin Keskustan koululla.

 

Asbestipurkua ilman rakennuslupaa

Hirvialhon koulun kellarikerroksessa olevan kotitalousluokan lattiasta on kesän aikana irrotettu muovimatot. Niiden alla oli yllätys.

– Siellä oli asbestijäämiä vuoden 2007 remontista, kertoo Akaan tekninen johtaja Antti Kemi.

Lattian muovimatot uusittiin kymmenen vuotta sitten, mutta sen alle jätettiin liima, jossa on asbestia. Betoni olisi Kemin mukaan joka tapauksessa jyrsitty puhtaaksi, mutta nyt työ pitää tehdä asbestipurkuna, joka vaatii oman lupansa ja toimenpiteensä.

– Asbestitöihin ei voida ilman ilmoituksia lähteä. Elokuun loppuun se saadaan kyllä kuntoon, mutta koulun alkuun on haastetta. Sitten täytyy ruuanlaittoa opiskella teoriamielessä muutama viikko. Tutustuminen suurkeittiöihin ja poimimaan sieniä ja muuta semmoista.

Kotitalousluokan purkutöillä ei ole niiden vaatimaa rakennuslupaa. Akaan kaupungin rakennusvalvonta tiedotti 30. kesäkuuta ennen lomalle jäämistään, että Viialan yhtenäiskoulun mahdollisiin korjauksiin liittyen on avattu kaksi rakennuslupahakemusta Lupapiste-palveluun, mutta ne ovat vajaat käsittelyä varten. Rakennusvalvonta ei voinut ottaa vajaita hakemuksia käsiteltäväksi, joten yhtenäiskoulun korjauksille ei voitu myöntää rakennuslupaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?