Martti Luther on sanonut: ”Usko on uuttera, toimelias, voimallinen asia; sen vuoksi on mahdotonta, ettei se lakkaamatta tahtoisi vaikuttaa hyvää.” Miten tämä uskon vaikuttava hyvä näkyy elämässämme?
Olen koko seurakuntatyöhistoriani nähnyt keskeiseksi kutsumukseksi olla kuuntelija, sielunhoitajana. Jotta voi kuunnella lähimmäistä, pitää hetkeksi hiljentyä ja pysähtyä, olla kunnioittavalla tavalla läsnä. Usein ihminen viestittää suuria hengellisiä asioita hiljaa puhuen ja rauhallisesti.
Hengellisiä opastajiani ovat olleet ikäihmiset, jotka ovat kulkeneet pitkän, usein vaikean elämäntaipaleen. He ovat olleet uskollisia omassa tehtävässään ja kutsumuksessaan, ja he ovat rukouksen ihmisiä. Hyvin koskettavaa on saada kuulla, että seurakuntalaiset kertovat rukoilevansa minun, perheeni ja jopa meidän pienen Ellin puolesta. Nöyrä, kaunis kiitos uskollisille esirukoilijoille.
Ei tarvitse ihmetellä, miksi minulle palvelu Akaan seurakunnassa on vuosikymmenten ajan ollut juhlaa. Tiedän, että seurakunnassa on paljon näitä uskollisia esirukoilijoita, jotka kantavat seurakuntaa ja työntekijöitä rukouksessa Herran eteen. Jonka sydän on täynnä rakkautta, hän on alati rukoileva ihminen. Rakkaus on kaikkein suloisinta ja jalointa, sillä se on Jumalasta. Rukous on silta sydämestä sydämeen. Tällaisia elämänmatkakumppaneita olen saanut tavata ja kohdata.
Muistan eräänkin ystävän, vuosia sitten jo edesmenneen, jonka kanssa keskustelimme siitä, ketkä ovat olleet elämässämme hengellisiä opastajia, ohjaajia. Hän kertoi, että sai lapsena nukkua isän vieressä, ja isä opetti hänelle Herran siunauksen ja hän sanoi sen joka ilta lukeneensa. Hänkin eli yli 90-vuotiaaksi. Näin siunaus kantaa ihmistä läpi elämän ja sukupolvesta toiseen.
Siunaus ei koskaan tyhjänä palaja.
Toinen suuri opetus, mistä hiljattain sain taas muistutuksen eräältä iäkkäältä ystävältä, oli kun hän sanoi, että elämässä tulee antaa anteeksi. Hän antaa anteeksi.
Minäkin aina ja jatkuvasti puhun anteeksiantamuksen tärkeydestä, muun muassa jokaisessa vihkipuheessa, mutta elänkö sitä todeksi? Kautta ihmiskunnan historian ihmisten välisiä ristiriitoja on ratkottu ja ratkotaan oikeussaleissa ja oikeusistuimissa. Monia ihmisten keskinäisiä asioita voitaisiin sopia neuvotteluteitse. Roomalaiskirjeessä sanotaan: ”Olkaa keskenänne yksimielisiä. Älkää pitäkö itseänne muita parempina, vaan asettukaa vähäosaisten rinnalle. Älkää olko omasta mielestänne viisaita. Älkää maksako kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien silmissä.
Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa.” Room. 12: 16 – 18. Tämä koko roomalaiskirjeen 12. luku meidän tulisi lukea vaikka joka päivä. Elämän todellisuus on siitä aika kaukana.
Hengellisiä opastajia ovat olleet ne, jotka ovat tehneet uskon vaikuttavia rakkauden tekoja, tehneet hyvää. Tämän päivän voimansa tunnossa olevat ihmiset, eivät voi koskaan tehdä tyhjäksi vanhempien, jo edesmenneidenkin sukupolvien rakkauden työtä. Saamme tänään iloita ja kiittää työn hedelmistä kaikilla elämän aloilla.
Niin paljon kuin sinä uskot, niin paljon sinä rakastat, ja päinvastoin.
Mari Pakkanen
Kirjoittaja on Akaan seurakunnan seurakuntapastori
Viimeisimmät kommentit