Valmistelu tarkoitushakuista, epäkohdat pistemäisiä väitteitä

Aki Viitasaaren mielestä hänet on irtisanottu lainvastaisesti

Akaan valtuuston 31. toukokuuta yksimielisesti kaupunginjohtajan virasta erottama Aki Viitasaari vaatii Hämeenlinnan hallinto-oikeutta kumoamaan erottamispäätöksen, koska se on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja on muutenkin lainvastainen.

Mikäli hallinto-oikeus ei Viitasaaren lakimiehensä John-Henrik Spåren avustuksella 7. heinäkuuta päivätyn valitusasiakirjelmän perusteluiden perusteella jo katso asian ratkeavan, vaatii Viitasaari, että hallinto-oikeus järjestää asiasta suullisen käsittelyn asian selvittämiseksi ja hänen oikeusturvansa takaamiseksi.

Aki Viitasaari on valittanut Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle irtisanomisestaan. Irtisanomisen takana oli 31. toukokuuta myös valtuuston puheenjohtaja Saila Kallioinen. Nyt Saila Kallioinen johtaa elinvoimalautakuntaa.

Virkaa hoidettu normaalisti

Tapahtumat kaupunginjohtajan erottamiseksi käynnistyivät Aki Viitasaaren mielestä 2. helmikuuta, kun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Rytkönen ja valtuutettu Juhani Salin sekä Viitasaari tapasivat. Viitasaari luuli, että puheenjohtaja Rytkösen pyytämä tapaaminen olisi normaali viranhoitoon liittyvä, mutta hänen yllätyksekseen paikalle saapui myös Juhani Salin. Tässä tapaamisessa Viitasaarelle annettiin viikko aikaa miettiä vapaaehtoista irtisanoutumista tai muussa tapauksessa hänet tultaisiin varmuudella irtisanomaan.

Asianajaja Spåren laatimassa valituskirjelmässä väitetään, että ennen helmikuista tapaamista Viitasaaren lähes yhdeksän vuoden viranhoito on kulkenut normaalin käytännön mukaan eikä kaupunginjohtajan menettelyä kohtaan ole esitetty tavanomaisesta poikkeavaa kritiikkiä. Viitasaaren tiedossa ei ollut ennen tuota tapaamista, että luottamus häneen olisi horjunut. Helmikuun tapaamisessa hän ei myöskään edes kysyessään saanut selvitystä siihen, mistä syystä luottamus olisi Jouko Rytkösen väittämällä tavalla horjunut saati yhtäkkiä menetetty.

Kun Viitasaari ei valituskirjelmän mukaan suostunut irtisanoutumaan, alkoi irtisanomisprosessi. Valtuusto asetti 22. helmikuuta tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kaupunginjohtajan irtisanomista tai siirtämistä toisiin tehtäviin.

Aki Viitasaari jäi sairauslomalle 17. helmikuuta. Sairausloman aikana tilapäinen valiokunta ei saanut häneen toivomaansa yhteyttä.

Erottaminen vietiin väkisin päätökseen

Valiokunnan työ oli valituskirjelmän mukaan tarkoitushakuista ja selvästi puutteellista. Yksi valiokunnan jäsenistä, Marita Markkula (ps), jopa erosi, koska koki, ettei valiokunnan työssä otettu huomioon Viitasaarta tukevaa selvitystä.

Tilapäisen valiokunnan selvityksestä laadittiin valituskirjelmän mukaan 18-sivuinen 23. maaliskuuta päivätty muistio, jota Viitasaari pitää liitteineen varsin sekavana. Viitasaari antoi vastineensa muistioon 22. toukokuuta. Tämän lisäksi hän pyysi suullista kuulemista, jotta voisi asianmukaisesti vastata muistiossa nostettuihin kysymyksiin. Hän pyysi oikeutta saada lausua mielipiteensä lisäselvitysten tekemisen jälkeenkin ja joka tapauksessa ennen kuin asia menee valtuuston päätettäväksi. Näihin pyyntöihin valiokunta ei suostunut.

Asia vietiin väkisin valtuustoon

Tilapäinen valiokunta vetosi valituskirjelmän mukaan loppulausunnossaan 26. toukokuuta myös sellaisiin uusiin seikkoihin, joista Viitasaarta ei kuultu. Viitasaaren mukaan valtuuston päätettäväksi saatettiin puutteellisesti valmisteltu sekä yksipuolisesti ja siten lainvastaisesti valmisteltu asia. Valituskirjelmän mukaan asia vietiin väkisin valtuuston toimikauden viimeisen kokoukseen 31. toukokuuta.

Kesäkuun 1. päivänä aloitti työnsä uusi valtuusto. Valituskirjelmässä tähdennetään, että tämä valtuusto koostuu niistä luottamushenkilöistä, joiden kanssa kaupunginjohtaja seuraavan vaalikauden ajan tekee töitä. ”Suuri osa vanhasta valtuustosta ei enää päässyt taikka halunnut seuraavalle toimikaudelle.”

Viitasaaren mielestä valtuuston olisi erottamisen sijasta pitänyt palauttaa asia takaisin valmisteluun. Valituskirjelmän mukaan pelkkä luottamuksen menettäminen ei ole riittävä peruste kaupunginjohtajan irtisanomiselle, vaan irtisanomisen pitää perustua asiallisiin ja riittäviin syihin.

Valituskirjelmän mukaan irtisanominen olisi pitänyt päättää oikean ja riittävän tiedon perusteella ja Aki Viitasaarelle olisi pitänyt antaa tilaisuus tulla kuulluksi lain ja hallinto-oikeudellisten periaatteiden edellyttämällä tavalla.

Hallintolaki vai kuntalaki

Asianajaja John-Erik Spåre nostaa valituskirjelmässä vahvasti esiin sen, että Viitasaaren irtisanomisasiaa ei ole valmisteltu ja selvitetty lain edellyttämällä tavalla. Hallintolain 31.1 pykälän mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Valituskirjelmässä pyritään osoittamaan myös, että Viitasaarelle ei ole kuntalain 43 pykälän edellyttämällä tavalla ilmoitettu kaikkia niitä seikkoja, joihin luottamuksen menetys perustuu, eikä varattu tilaisuutta antaa selvitystä kaikista niistä selvityksistä, jotka ovat hallintolain 34.1. pykälässä tarkoitetulla tavalla saattaneet vaikuttaa asian ratkaisuun

Valtuusto asetti tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kaupunginjohtajan irtisanomista kuntalain 43 pykälän mukaisesti. Valiokunta lähtee muistiossaan siitä, että valiokunnan asettaminen ei lain mukaan edellytä, että kaupunginjohtajaa olisi etukäteen kuultu asiasta tai hän olisi saanut erimerkiksi kaupunginhallitukselta kirjallisen varoituksen.

Tilapäisen valiokunnan loppulausunnossa korostetaan, että valiokunnan tehtävänä on varmistaa, että kaupunginjohtajan luottamuspula on objektiivisesti todennettavissa ja kaupunginjohtajan erottaminen kaupungin kannalta välttämätöntä. Valiokunnan mielestä Aki Viitasaaren ja useamman luottamushenkilön välillä ei ole toimivia henkilösuhteita. Valiokunta toteaa, että tilapäisen valiokunnan kannalla olivat muun muassa valtuuston puheenjohtaja Saila Kallioinen (sd) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Rytkönen (kok) sekä yhtä lukuun ottamatta kaikkien lautakuntien puheenjohtajat. Vahva poliittinen luottamuspula oli siis olemassa.

Puutteellinen valmistelu

Valituskirjelmässä lähdetään siitä, että päätöksenteon perusteena oleva tilapäisen valiokunnan selvitys ei ole ollut riittävää, koska valiokunnan muistio sisältää pääosin todentamattomia väitteitä, joista ei ole esitetty tapahtuma-aikaisia kirjallisia asiakirjoja, eikä Viitasaaren vaatimia ratkaisun kannalta keskeisiä kuulemisia ole suoritettu. Kaupungilla on valituskirjelmän mukaan kaiken lisäksi korostettu selvitysvelvollisuus asiassa.

Valituskirjelmän mukaan tilapäinen valiokunta väittää loppulausunnossaan totuuden vastaisesti, ja valtuuston kokouksessa ilmeni myös, että vain yksi kaupungin johtoryhmän jäsen olisi suostunut kuultavaksi. Tämä ei valituskirjelmän mukaan pidä paikkaansa, vaan seitsemän nykyisen ja entisen johtoryhmän jäsentä on ilmoittanut, että valiokunta ei ole edes yrittänyt kuulla heitä.

Toisaalta tilapäisen valiokunnan loppulausunnossa ei missään kohdassa yksiselitteisesti väitetä, että johtoryhmän jäsenet eivät olisi suostuneet kuultaviksi. Kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkista on kuultu. Myös rakennustarkastaja Henri Salonen, joka ei ole johtoryhmän jäsen, on ilmaissut valiokunnalle kantanaan, että johtoryhmän kaupunginjohtajaa kohtaan tuntema pelko ajaa ”toisinaan tekemään tyhmiä ratkaisuja”.

Johtoryhmätyöskentelyn puutteita on noussut esiin myös kaikissa niissä kaupunginjohtajan kanssa käydyissä kehityskeskusteluissa, joista on olemassa asianmukaiset asiakirjat.

Kuinka Viitasaari käyttäytyy?

Asianajaja Spåren laatimassa valituskirjelmässä ei missään kohdassa kumota tilapäisen valiokunnan lausunnossaan esittämiä väitteitä Viitasaaren tylystä käytöksestä muun muassa Toijalan Yrittäjien puheenjohtaja Sirkka Koivuniemeä kohtaan. Myös Viitasaaren käytös johtoryhmässä jää vastineetta.

Valituskirjelmässä todetaan kuitenkin, että Viitasaari olisi halunnut, että henkilöstön valitsemia luottamushenkilöitä olisi kuultu siitä, kuinka kaupunginjohtaja suhtautuu henkilöstöön. Yhteistyökyvyttömyydestä valituskirjelmässä todetaan muun muassa, että irtisanomisen perusteena ei voi olla se, jos henkilösuhteet ovat heikot joihinkin yksittäisiin henkilöihin.

Kun mahdollisuutta suulliseen kuulemiseen ei annettu, jäi Viitasaarelta mahdollisuus tarkemmin käydä läpi väitteitä elinkeinopolitiikan huonosta hoidosta.

Valituskirjelmän mukaan kokoavasti voidaan todeta, että tilapäinen valiokunta on jättänyt jokaisen Viitasaaren perustellusti vaatiman lisäselvityksen tekemättä. Lisäselvityspyynnöt ovat koskeneet seikkoja, jotka on nostettu valiokunnan muistiossa olennaisiksi havainnoiksi mutta suurelta osin jääneet todistamatta.

Äänestystulos ei riitä

Kuntalain 43 pykälän mukaan valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt valtuuston luottamuksen. Tämän lisäksi edellytetään vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan, että luottamuksen menettäminen tulee perustua asiallisiin ja riittäviin syihin. Luottamuspula syyt on voitava objektiivisesti osoittaa sellaisiksi, että irtisanomista voidaan pitää oikeutettuna.

Valituskirjelmän mukaan Aki Viitasaaren irtisanominen ei ole voinut perustua asiallisiin ja riittäviin syihin, koska valmistelu on ollut puutteellista ja muutoinkin lainvastaista. Pelkkä luottamuspula ei ole lain ja vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan riittävä peruste irtisanomiselle. Asia ei ole asianajaja Spåren mielestä ratkaistavissa suoraan ja pelkästään valtuuston äänestystuloksen perusteella.

Tilapäisen valiokunnan 23. maaliskuuta päivätyssä muistiossa, jonka myös Aki Viitasaari haastemieheltä vihdoin sai, ei ole valituskirjelmän mukaan ensimmäistäkään asiaa, jossa tuotaisiin esiin Viitasaaren hyviä puolia. Sen sijaan se on täynnä pistemäisiä yleisen tason todentamattomia väitteitä, joilla pyritään ilman tapahtuma-aikaisia asiakirjoja jälkikäteen kasaamaan riittävästi väitteitä irtisanomisen perusteeksi.

Akaan valtuuston kaupunginjohtajan virasta yksimielisesti irtisanoma Aki Viitasaari on vakuuttunut siitä, että mikäli asia olisi valmisteltu asianmukaisesti ja valtuustolla olisi ollut oikeat ja riittävät tiedot käytössään, valtuusto olisi päätynyt toiseen lopputulokseen.

 

Tyrikö valtuusto asettaessaan tilapäisen valiokunnan?

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on saanut 6. heinäkuuta myös eläkkeellä olevan sopimustoimitsija Aarre Nordin kunnallisvalituksen koskien valtuuston 22. helmikuuta tekemää päätöstä tilapäisen valiokunnan perustamisesta ja valtuuston 31. toukokuuta tekemää päätöstä Aki Viitasaaren irtisanomisesta.

Aarre Nordin (oik.) mielestä valtuuston puheenjohtaja ei saa kävellä valtuuston kokouksen aikana valtuustosalissa ilman valtuuston lupaa.

Aarre Nordin mielestä valtuuston 22. helmikuuta tekemä päätös perustaa tilapäinen valiokunta on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja Akaan kaupungin työjärjestyksen vastaisesti.

Kaupunginhallitus ei kokoontunut

Valtuuston kokoukselle on Aarre Nordin valituksen mukaan valtuuston työjärjestyksen 9 pykälän mukainen esityslista, joka ei pitänyt sisällään 21 pykälän viidettä kohtaa. Kokouksessa valtuutettu Jouko Rytkönen (kok) esitti viidenneksi kohdaksi, että ”valiokunta tavoittelee, että asia valmistellaan 29.3.2017 valtuuston käsittelyyn. Valtuutettu Juhani Salin (sd) kannatti Rytkösen esitystä, joka äänestyksessä hyväksyttiin äänin 12-21. Tämän jälkeen valtuuston puheenjohtaja Saila Kallioinen (sd) esitti kohdan lisättäväksi pöytäkirjaan.

Aarre Nordin mielestä päätös syntyi valtuuston työjärjestyksen 16 pykälän vastaisesti. Tässä pykälässä todetaan, että asiat valtuustolle esitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Valtuusto ei päättänyt muuttaa esityslistaa. Samaisessa pykälässä todetaan myös, että muutosesityksen pohjana pitää olla kaupunginhallituksen esitys. Valtuuston kokousta ei kuitenkaan keskeytetty eikä kaupunginhallitus kokoontunut. Erikoiseksi lisäyksen tekee Nordin mielestä vielä se, että 21 pykälä ei ole saanut lainvoimaa kokouksessa esitettyyn päivämäärään mennessä.

Kallioinen käveli luvatta

Valtuuston puheenjohtaja Saila Kallioisen menettely on Aarre Nordin mielestä myös valtuuston työjärjestyksen 13 pykälän vastainen. Puheenjohtaja Kallioinen poistui valtuutettu Rytkösen esityksen jälkeen paikaltaan ja meni keskustelemaan valtuutettu Salinin kanssa. Aarre Nord näkee asian niin, että tällä menettelyllä puheenjohtaja toimi 13 pykälän vastaisesti, koska puheenjohtaja ei voi poistua paikaltaan kokouksen aikana, kuten ei voi valtuutettukaan, ilman valtuuston päätöstä.

Kehityskeskustelujen asiakirjat puuttuvat

Aarre Nord valittaa hallinto-oikeudelle myös, että kaupunginjohtaja Aki Viitasaaren irtisanomisasiassa kehityskeskusteluiden dokumentit puuttuvat ja niitä on käyty sovitusta poiketen.

Tilapäisen valiokunnan tausta-aineistoksi on myös liitetty Akaan kahden yrittäjäyhdistyksen kannanotot, joissa on vain puheenjohtajien allekirjoitukset. Aarre Nordin mielestä nämä lausunnot ovat yhden henkilön mielipiteitä, koska yhdistyslaki lähtee siitä, että yhdistyksessä on aina kaksi nimenkirjoittajaa, jotka allekirjoittavat yhdistyksen lausunnot.

Aarre Nord huomauttaa myös, että kaupunginjohtajalle ei ole annettu virallista huomautusta tai varoitusta virkatoimistaan.

Aarre Nord lähtee siitä, että tilapäinen valiokunta ei ole esittänyt riittäviä syitä kaupunginjohtajan irtisanomiseksi ja käytettävissä oleva tieto on puutteellista ja yksipuolista. Nord sanoo myös kaupunkilaisia mietityttävän, mihin esitetty luottamuspula perustuu.

Valmistelu tarkoitushakuista

Aarre Nord vaatii, että valtuuston irtisanomispäätös kumotaan, koska se on tehty tilapäisen valiokunnan puutteellisen ja tarkoitushakuisen selvityksen pohjalta. Nord nojaa valituksessaan asianajaja John-Henrik Spåren valiokunnalle laatimaan vastineeseen, jossa vasta-argumentit esitetään selkeästi. Tämän mukaan valtuuston enemmistönkin olisi pitänyt tarkastella tilapäisen valiokunnan esitystä laajemmin kuin etukäteen sovittujen askelmerkkien mukaisesti. Askelmerkkien olemassaolon todistaa Nordin mukaan valtuutettu Jouni Vaittisen (kesk) lausunto irtisanomista käsitelleessä valtuuston kokouksessa.

Kaikesta huolimatta Akaan valtuuston irtisanoi Aki Viitasaaren yksimielisesti kokouksessaan 31. toukokuuta.

 

Kommentit (4)

  1. Matlock

    Hallinto-oikeus ei käsittele rikosasioita , sairauslomalla tehty irtisanominen on aina vakava rikos .

    Vastaa
  2. Mikko

    Karmeaa tässä Suomalaisessa järjestelmässä on ettei valtuusto saisi erottaa Kaupunginjohtajaa milloin tahansa. Jos ei ole valtuuston mielestä oikea, ei voi siinä työssä toimia.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>