Pentti Hietanen vietti lapsuuden kesät Savikoskella

Pentti Hietasen mukaan entisaikana on osattu asioita tehdä oikein, kun talo on rakennettu kalliolle, joka on ja pysyy.

Laulaja Pentti Hietanen pidättelee liikutusta seistessään äitinsä synnyinkodin pihalla Savikoskella. Hietanen on viettänyt siellä lapsuudenkesiään 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa, jolloin perhe myi paikan Schaumanille Viialan vaneritehtaan työntekijöiden kesäpaikaksi. Viialan vaneritehtaan sulkenut UPM luopui paikasta vuonna 2009, jolloin se myytiin yksityishenkilöille.

– Lämmin tunne sisälläni läikähti, Hietanen sanoo katsellessaan lapsuudestaan tuttua maisemaa Soilujärven tuntumassa.

Talo kalliolla

Paikka on ollut Hietasen äidin isovanhempien Leander ja Maria Kalliohuhdan maatila, Kaskela, jonka hirsinen päärakennus on rakennettu aikanaan kalliolle, ja siinä se seisoo edelleen suorana. Tilaan on kuulunut myös peltoa ja navetta, joiden paikalla kasvaa nyt metsää. Navetan kiviä löytyy vielä maastosta. Poissa on myös liiterirakennus, jonka toisessa päässä oli ulkohuussi ja puuvarasto ja jossa säilytettiin maataloustyökaluja.

Maria Kalliohuhta asui metsän keskellä sijaitsevalla tilallaan vielä leskeksi jäätyään, kunnes hän muutti parempien kulkuyhteyksien varrelle Lumijärven rantaan. Kalliohuhdat on haudattu Kylmäkosken hautausmaalle.

– Muistan äitini kyselleen Maria-mummulta, kuinka hän uskaltaa olla täällä yksin. Mummu, joka oli harras uskovainen, oli vastannut äidille, että Ritva-kulta mitä minä täällä pelkäisin, Pentti

Pentti Hietanen vietti Savikoskella kesiä 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa.

Hietanen kertoo.

Pentti Hietasen Ritva-äiti (o.s Aaltonen) on varttunut lapsuutensa ja nuoruutensa Tampereen Härmälässä. Hänen äitinsä oli Kalliohuhtien tytär Signe Aaltonen ja isänsä Bertil Aaltonen, joka tunnettiin Perttelinä ja oli syntyisin Vesilahden puolelta Härmästä.

Ritva Hietanen on täyttänyt tänä vuonna 80 vuotta. Pentti Hietasen Lauri-isä kuoli viime vuoden marraskuussa.

Polkua pitkin perille

Hietasen nelihenkinen perhe suuntasi Tampereelta Savikoskelle, kun vanhempien kesälomat alkoivat. Matka taittui perheen omalla autolla, joka oli ensin kermanvärinen Skoda Octavia ja sen jälkeen valkoinen ”Tähtiperä” Ford Cortina, josta tuli sittemmin Pentti-pojan ensimmäinen auto. Auto oli neliovinen ja varustettu 1500-kuutioisella koneella. Perheen isä asensi auton etupenkille myös turvavyöt, mikä oli siihen aikaan harvinaista.

Koska kesäpaikan pihaan ei pääsyt autolla, oli loppumatka kuljettava jalkaisin ja tavarat kannettava perille polkua pitkin. Kun taloon ei tullut sähköä, jääkaapin virkaa toimitti pihakaivo. Maitoa ja kananmunia haettiin noin kilometrin päästä Yli-Laadun tilalta.

– Minulla on täältä pelkästään mukavia muistoja. Nykyään moni ei varmasti haluaisi tällaiseen paikkaan, Hietanen miettii.

Hyvä lahnajärvi

Aikaa vietettiin paljon ulkona.

Pentti Hietanen on iloinen, että talossa on jäljellä vanhaa hirttä.

– Kesälomat kuljettiin paljain jaloin. Ensi alkuun jalanpohjia pisteli, mutta muutaman päivän päästä kirmasimme jo täysillä, Hietanen kertoo.

Kivenheiton päässä talosta on hiekkapohjainen Soilujärvi, jossa uitiin ja kalastettiin.

– Istuin paljon kalliolla ja heitin virveliä. Järvi oli kalaisa, karikkopaikasta tuli hyvin rasvalahnoja.

Hietasen Lauri-isä ja Pertteli-vaari rakensivat rantaan hirsisaunan, jonka puut kaadettiin ja veistettiin hirsiksi omin käsin. Sauna purettiin yhtiön aikana, ja tilalle rakennettiin uusi saunarakennus.

Rakas paikka

Sen jälkeen kun Hietasen perhe luopui Savikosken paikasta, ei Pentti Hietasen vanhemmat ole käyneet siellä. Pentti Hietasen mukaan paikkaan liittyy suuria tunteita.

Soilujärvessä on hiekkapohja. Pentti Hietanen on tyytyväinen, että vesi on pysynyt kirkkaana.

Pentti Hietanen kävi ensimmäisen kerran lapsuutensa jälkeen Savikoskella kymmenen vuotta sitten, jolloin alue rakennuksineen kuului UPM:lle. Vaikka aikaa edellisestä käynnistä oli vierähtänyt yli 30 vuotta, Hietanen tunnisti tuvan seinällä äitinsä tekemät taulut.

 

Kahden hehtaarin tontilla riittää töitä

Kangasalla asuvan laulajan Pentti Hietasen ei tarvitse erikseen suunnitella kesäaskareita. Kahden hehtaarin tontti ja edustussauna Rantawirkkula Vesijärven rannalla pitävät siitä huolen. Hietaset vuokraavat edustussaunaansa yrityksille ja yksityisille. Löylyhuoneeseen mahtuu kerrallaan 20 saunojaa. Lämmön takaa kiuas, jonka pesän sisähalkaisija on 110 senttiä ja jossa on 750 kiloa kiviä.

– Hyötytekemistä löytyy kyllä, Pentti Hietanen tuumaa.

Musiikkikeikoilla kuullaan Pentti Hietasen lisäksi usein koko perhettä, johon kuuluvat puoliso Heini Hietanen sekä tyttäret Roosa, 22, ja Iina, 24. Musiikkiuran ohella tyttäret opiskelevat kosmetologeiksi Valkeakosken ammattiopistossa.

Pentti Hietasen ensimmäinen yhtye oli rock-pohjalta 1970-luvulla ponnistanut koulubändi Pirkkalan lukiossa. Bändissä Hietanen lauloi ja soitti kitaraa. Vuonna 1980 hän aloitti lauluopinnot musiikkiopistossa, josta tie jatkui konservatorion puolelle musiikin ammattiopintoihin.

Tenori on ollut koko uransa freelance-taiteilija.

– Olen halunnut tehdä työtä omalla tavallani ja yhdistää useita musiikkityylejä. Se on minulle ollut oikea valinta. Olen saanut tehdä sitä, mitä olen eniten halunnut.

Pentti Hietanen Maria-mummun pihalla vuonna 1960. Kuvat: Pentti Hietasen arkisto.

Maria-mummu Pentti-pojan kanssa Savikoskella kesällä 1960.

Maria Kalliohuhta, tyttärentytär Ritva Hietanen ja Pentti Hietanen kesällä 1960.

Yksi kommentti

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?