Urjala teki lapsilleen ainutlaatuisen koulun

Lähes 5000 asukkaan Urjala ei anna periksi. Talous on tasapainotettu ja asukasluvun laskuun etsitään ratkaisuja kovin konstein. Viime perjantaina vihittiin käyttöönsä 15 miljoonaa maksanut uusi koulutalo, jossa työnsä ovat j0 aloittaneet Urjalan yhtenäiskoulu ja Väinö Linnan lukio.

Urjalan valtuuston puheenjohtajan Raimo Saaren mielestä yksi keino saada Urjalaan uusia asukkaita, oli rakentaa ajanmukainen koulu.

– Koulutulokkaiden ja väkiluvun alenevat ennusteet pakottivat kunnan tekemään säästäviä ratkaisuja kouluverkossa. Tämän valtuustokauden alussa lakkautettiin Halkivahan, Nuutajärven ja Urjalankylän kyläkoulut. Kuntaan jäi vain Aseman ja Kirkonkylän alakoulut sekä Huhdin koulu, jossa toimi yläkoulu ja lukio. Myös Aseman sadan oppilaan koulu lakkautus oli vahvasti esillä, sanoi vihkiäisjuhlan tervehdyspuheessaan valtuuston puheenjohtaja Raimo Saari.

Aseman koulu jäi toimimaan, mutta Raimo Saari ennustaa sen kohtalon tulevan keskusteluun, jos huonot väestöennusteet toteutuvat. Urjalan uudesta yhtenäiskoulusta on tulossa kunnan ainoa koulu, vaikka kunnassa ehdittiin pohtia vanhojen koulujen peruskorjaamistakin.

– Onneksi uudisrakennus voitti, koska Huhdin koulun homeongelmat vain pahenivat ilmastoinnin parannuksista ja muista toimenpiteistä huolimatta. Osa Huhdin koulusta toimi loppuajan parakeissa, sanoi Saari.

Kaikkien kuntalaisten koulutalo

Urjala rakensi uuden 400 oppilaalle tarkoitetun koulutalon, jossa oppimiskäytössä on 6351 kerrosneliömetriä. Arkkitehtitoimisto Mikko Uotilan suunnittelema rakennus on kodikas, värikäs ja valoisa. Juhlavuutta rakennukseen tuovat näyttävä sisäänkäynti sekä ruokasalina ja juhlatilana palveleva aula. Aulassa on näyttämö, jonka takana on musiikkiluokka. Aulaan yhdistyy tarvittaessa avattavalla väliseinällä auditorio, jollaista kunnassa ei ole aikaisemmin ollut.

Talo on suunniteltu kaikille kuntalaisille. Esikoululaisten ja koululaisten lisäksi uutta rakennusta käyttävät Valkeakoski-Opisto ja monet yhdistykset. Talossa on maksullinen kuntosali ja uusi ajanmukainen liikuntahalli. Opetustekniikka on viimeistä huutoa. Lasin kunnassa kun edelleen ollaan, aulaa koristaa Johannes Rantasalon seitsenmetrinen taideteos Lasisirkus.

Johannes Rantasalo, Lasisirkus.

Urjalassa opiskelee tällä hetkellä kolmisenkymmentä akaalaista lasta ja nuorta. Saa nähdä mikä tilanne on sitten kun uuden yhtenäiskoulun maine kiirii.

– Jos vaihtoehtona on tämä tai parakki Viialassa, en yhtään ihmettelisi, vaikka ratkaisuja tämän puolesta tehdään. Välimatkat eivät nykyaikana ole mahdottomat ja osalle kaupunkilaisista Urjala on lähempänä. Meillä Toijalan yhteiskoulun rakennus on yhtä ajanmukainen kuin tämä. Toisin senkin peruskorjauksesta on jo muutama vuosi, sanoi Akaan vt. sivistysjohtaja Tuovi Ronkainen yhtenäiskoulua ihastellessaan.

Viialan yhtenäiskoulua Tuovi Ronkainen sanoo vain nimeltään yhtenäiskouluksi. Talossa on hänen mukaansa edessä vielä melkoinen savotta.

Koulussa on sivistysvaltion perusta

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kehui juhlapuheessaan suomalaisia opettajia maailman parhaiksi. Hän muistutti, että Suomi, ei olisi kansakunta kansakuntien joukossa, jos kansakoulujärjestelmää ei olisi luotu. Ilman vahvaa sivistyspohjaa tuskin vietettäisiin itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuottakaan.

– Olemme rakentaneet meidän tarinaamme aina sivistyksen varaan. Ihan lähtien liikkeelle niistä pienistä yksiköistä, joissa opettajat olivat kansankynttilöitä ja kylä kylältä rakennettiin sivistystä tähän maahan. Suomi pienenä pohjoisena maana voi pärjätä vain osaamalla.

Urjala katsoo eteenpäin

Rakennettuaan uuden yhtenäiskoulun, suuntaa Urjala ministerin mukaan voimakkaasti kohti Suomen seuraavaa sataa vuotta.

– Kun tuolta rajan toiselta puolelta Forssasta asiaa katsoo, niin luonto ei anna periksi myöntää kateutta, mutta ei siitä kaukana olla. Olette tehneet täällä hienon tulevaisuusratkaisun ja haluan siitä lämpimästi onnitella, sanoi ministeri Grahn-Laasonen.

Ministeri Sanni Grahn-Laasosen mielestä Suomi pärjää tulevaisuudessa vain panostamalla oppimiseen.

Ministeri iloitsi myös siitä, että Urjalassa on toteutettu esi-, perus- ja toisen asteen opetuksen sovittaminen yhteen. Mittava kouluinvestointi todistaa myös kunnan voimakasta halua panostaa sivistykseen ja oppimiseen.

– Olen iloinen siitä, että Urjalassa on päätetty toteuttaa ihan uudenlainen kokonaisuus. Tässä samassa rakennuksessa ovat lapset esiopetuksesta alkaen läpi koko peruskoulun. Täällä huolehditaan myös sujuvasta siirtymisestä toiselle asteelle, koska lukio on samassa rakennuksessa. Tämä antaa ihan uudenlaisia mahdollisuuksia uusien opetussuunnitelmien myötä.

Vaikuttava kulttuuriohjelma

Urjalan yhtenäiskoulun ja Väinö Linnan lukion uudisrakennuksen vihkiäisjuhla jää osallistujien mieleen myös kulttuuritarjonnallaan. Punkalaitumen mieskuoro aloitti voimakkaasti. Syntyi isänmaallinen lataus. Taitavalla yksinlaululla yllätti sopraano Anna Villberg, koulun entinen oppilas, jota säesti Kirka Babitzinin perikunnalta koululle 10 vuodeksi lainaan saadulla flyygelillä Juho Keränen.

Väinö Linna-Seuran hallituksen jäsen, näyttelijä Ahti Jokinen tulkitsi Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla trilogiasta luvun koulun rakentamisesta niin voimallisesti, että yleisö saattoi nähdä kirjan hahmojen liikkuvan keskuudessaan. Ja niinhän he liikkuivatkin.

Yhtenäiskoulun oppilaiden akrobatiaesitys muistutti, että nuoret ovat tulossa.

Voimallisesta kulttuuriohjelmasta käy myös Rakennus K. Karhu Oy:n toimitusjohtajan Keijo Karhun rakennuttajan puheenvuoro. Hän kehui muita ja oli eteläpohjalaiseen tyyliin rehellisesti vaatimattoman ylpeä rakennusliikkeensä työn jäljestä. Arkkitehti Mikko Uotila on Karhun mielestä tehnyt uransa parhaimman rakennuksen, joka oli vaikea mutta mukava toteuttaa.

Homekoulukeskusteluunkin Keijo Karhu puuttui. Rakennuttaja vaati Urajalassa, että uusi koulu tehdään sateelta suojassa hupun alla, mikä oli Karhun mielestä hyvä ratkaisu.

Juhla päättyi Maamme-lauluun.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?