Politiikasta poistuvat pettyivät virkamiesvalmisteluun

Tällä valtuustokaudella luottamustehtävänsä sai jättää luvan kanssa kesken kauden. Se oli mahdollista, koska maamme kuntavaaleja siirrettiin viime syksystä tähän kevääseen, ja valtuutetut olivat sitoutuneet olemaan tehtävässään viime vuoden loppuun.

Yksi valtuustopaikkansa ja muut luottamustehtävät vuoden vaihteessa jättänyt akaalainen oli vasemmistoliiton Mikko Virolainen, joka halusi elämässään aikaa myös harrastuksille ja muulle tekemiselle. Virolainen ehti istua Toijalan ja Akaan valtuustoissa neljä nelivuotiskautta eli koko tähänastisen vuosituhannen.

Sosialidemokraattien Juhani Salin ja kokoomuksen Tuomo Smått jatkavat valtuustossa kauden eli toukokuun loppuun mutta jättäytyvät sitten luottamustehtävistä. Salin ehti olla valtuutettuna kuusi kautta eli vuodesta 1993, ja Småttin valtuustoura kesti tämän kauden.

Akaan Seutu kävi kolmikon kanssa läpi sitä, mitä kahdelle konkarille ja yhdelle keltanokalle jäi käteen Akaan ja Toijalan poliittisesta päätöksenteosta. Juhani Salin ehti valtuustotyön lisäksi olla muun muassa Toijalan ja Akaan kaupunginhallitusten puheenjohtajana ja Virolainen teknisen lautakunnan puheenjohtajana edellisellä valtuustokaudella.

Periferiasta pitäisi päästä pois

Juhani Salinille tärkein toteutuneista poliittisista tavoitteista on ollut kuntaliitos. Se häämötti tulevaisuudessa jo 2000-luvun alussa, ja vielä silloin Salin oli isomman liitoksen kannalla. Ensimmäinen neuvottelu käytiinkin Valkeakosken kanssa ennen kuin Salinin sanoin huomattiin irtautua.

– Valkeakoski eli omaa elämäänsä, kun ne olivat rikkaita, ja me elettiin omaa elämäämme järven tällä puolella, kun oltiin vähän köyhempiä.

Neuvottelusuunta kääntyi, ja Toijala ja Viiala yhdistyivät Akaaksi 1.1.2007. Siinä vaiheessa Kylmäkoski kieltäytyi valtuuston äänestyspäätöksellä kuntaliitoskunniasta mutta muutti neljässä vuodessa mielensä ja liittyi mukaan 1.1.2011.

Urjalaa Juhani Salin ei ole kaivannut, vaikka senkin kanssa keskusteltiin.

– Tässä on ihan tarpeeksi ollut puurtamista tämänkin kanssa.

Puurtamiseksi touhu on Salinin mielestä mennyt osittain siksi, että Akaa on väärässä seutukunnassa.

– Valtion seutukuntajaossa me ajauduimme väkisin Etelä-Pirkanmaalle, koska tämmöinenkin seutukunta piti saada. Minulla on ollut viime vuosina kauhea halu päästä Tampereen kylkeen kiinni, että päästäisiin täältä Etelä-Pirkanmaan periferiasta pois ja kaupunkikehitykseen mukaan. Silloin kehitys tulisi ihan itsekseen. Nyt sen joutuu tekemään, ja jos ei ole tekijöitä, siitä ei tule mitään.

Kuntaliitos kantoi porkkanarahojen ajan

Kun Juhani Salinilta kysyy, mitä kuntaliitoksella saavutettiin, mies on pitkään hiljaa. Sitten hän muotoilee kantansa niin, että siihen asti meni suhteellisen hyvin, kun oli valtion porkkanarahoja käytettävissä.

– Yhdistymisavustukset olivat aika merkittäviä tällaiseen tilanteeseen, kun oli suht köyhiä kuntia, joilla oli paljon kaikenlaista tekemistä.

Saavutusten sijaan Salinin puheessa pulpahtelee enemmän puutteita.

– Kyllä meiltä lobbaustoiminta on ollut vähän vaisumpaa. Sitä tekemisen meininkiä ei vaan ole ollut, Salin lausuu.

– Pauli Ihamäkihän aikoinaan esitti uutta koko ajan. Niitä joutui osittain tyrmäilemään, mutta hänellä oli ideoita, Salin kuvailee Toijalan kaupunginjohtajaa, joka ehti johtaa myös Akaata reilun vuoden ennen eläkkeelle jäämistään.

Pitkä poliittinen ura ja sen aikana mittariin kertyneet ikävuodet saivat Juhani Salinin luopumaan näissä vaaleissa valtuustoehdokkuudesta.

– Tykkäisin kehittää uutta, mutta en enää jaksanut. Olisihan tässä ihan mielenkiintoiset odotukset, jos asiat menevät niin kuin niiden pitää mennä, Salin kuvailee tämänhetkistä Akaata.

Virolainen seurasi sittenkin jalanjälkiä

Juhani Salinin tavoin myös Mikko Virolainen tuli kuntapolitiikkaan ammattiyhdistysliikkeen kautta. Perheessä oli perinteitä, mutta Mikko ei ensin aikonut jatkaa Erkki-isänsä jalanjäljissä.

– Hänkin taisi 20 vuotta olla valtuustossa, ja niin siinä kävi, että sen jälkeen lähdin minä ehdolle. Ammattiyhdistystouhuissa sanottiin, että kun teksti tarttuu päähän ja suu käy, niin kyllä sun täytyy tonnekin lähteä.

Toijalan valtuustossa kuntaliitos oli keskeinen tavoite myös Mikko Virolaiselle. Toijala ja Viiala olivat paperilla samanlaisia perinteisiä teollisuuskuntia, mutta uuden Akaan alkumetrit osoittivat Virolaisen mukaan, että näin ei olekaan.

– Toijalassa valtuustotyö oli aika avointa. Asiat tehtiin valmiiksi, ja valtuustossa joko oltiin eri mieltä tai siunattiin asia. Se toiminta loppui kuntaliitoksen myötä. Valtuuston kokoukset muuttuivat ihan erilaisiksi, Virolainen sanoo.

Eniten hän ryöpyttää nyt istuvaa valtuustoa.

– Nykyvaltuustolla olisi oppimista siinä, että jos äänestys hävitään, se hävitään, eikä purnata ja yritetä joka kerta kaataa asiaa uudestaan. Eikä sinne pidä tulla käyttämään omia päänsisäisiä puheenvuoroja ja miettimään, mitä mieltä on asioista ja tenttaamaan ihmisiä.

Muuten Mikko Virolainen sanoo kuntaliitoksen jälkeisestä elämästä, että kyläajattelu on vieläkin turhan voimakasta. Niin Akaassa kuin monessa muussakin kunnassa ollaan Virolaisen mielestä myös kiinni vanhanaikaisissa toimintatavoissa.

– Teollisuudessa, missä itse toimin, on niin työntekijä- kuin toimihenkilöpuolella ihan eri toimintatavat kuin 1990-luvulla. Olisin halunnut nähdä myös kunnassa sen kehityksen, että työntekijöihin luotetaan ja he ottavat vastuuta.

Oppositiopolitiikka yllätti Småttin

Kun Kylmäkoskelta kotoisin oleva ja Turussa opiskellut Tuomo Smått sai töitä Tampereelta, hän muutti Akaaseen, tarkemmin Toijalaan, ja halusi heti lähteä mukaan politiikkaan.

– Nämä herrat ja muut olivat saaneet kuntaliitoksen maaliin, ja oikeanlaiset rakennuspalikat olivat olemassa. Minulla oli sellainen näkemys, että tämän valtuustokauden aikana rakennetaan yhtenäinen Akaa.

Totuus oli toista maata.

– Minulla oli ihan liian naiiveja ajatuksia siitä, miten yhteisen ajatuksen löytänyt valtuusto tekee ensin palveluverkkosuunnitelman. Työryhmähän istui ja teki sen, ja sitten se haudattiin, ja jokainen otti sieltä aina lyömäaseeksi yhden asian, mutta kokonaisuus rampautettiin.

Tuomo Småttille tuli yllätyksenä myös se, että kuntapolitiikassa harrastetaan oppositiopolitiikkaa. Hän toivoo, että uusi valtuusto järjestää heti alkuun valtuustoseminaarin, joka vaatii vähintään yhden yöpymisen ja jossa kerrotaan realiteetit kaikille.

– Sillä vältetään Kajanto-tyylisiä valtuustoaloitetulvia, joilla rampautetaan viranhaltijat ja latistetaan toisten fiilikset, Smått sanoo.

Tuomo Smått ei lähtenyt näissä vaaleissa ehdokkaaksi yhtäältä ajanpuutteen ja toisaalta intressiristiriitojen vuoksi. Poliitikon ja Akaan Seudun Osuuspankin toimitusjohtajan roolit ristesivät välillä liikaa ainakin puheissa ja ajatuksissa.

– Ei valtuustosalissa kenenkään muun ammattiin viitata. Aika harva siellä aloittaa puheenvuoron vaikkapa niin, että helppohan se on vankilanjohtajan noin sanoa. Mutta aika moni saattaa sanoa, että jaa se oli finanssisektorin mielipide. Eikä sitä itsekään pysty välttämättä erottelemaan päivätyöminää, Smått myöntää mutta jättää oven raolleen.

– Minulla olisi kauhean palava into tehdä tätä. Ajan olisin pystynyt järjestämään, jos ei olisi näitä muita, mutta voihan tähän joskus palata.

Valmistelu on ollut katastrofaalista

Mikko Virolaisen mielestä Tuomo Småttin finanssiosaamiselle olisi ollut käyttöä jatkossakin. Tästä päästään lautakuntien jäsenten asiantuntemukseen laajemminkin.

– Kyllä seuraavan valtuuston täytyy etenkin lautakuntapaikkoja miettiessään spesifimmin hakea siihen tehtävään osaavia henkilöitä ja pystyä joissain tehtävissä jopa katsomaan äänimäärien läpi, Tuomo Smått sanoo.

Småttilla on ollut paikka teknisessä lautakunnassa. Viime syyskuun budjettikäsittelyssä hän esitti, että toiminnalliset tavoitteet sekä henkilöstösuunnitelma palautetaan takaisin valmisteluun. Lautakunta oli asiasta yhtä mieltä. Uudessa käsittelyssä Smått ehdotti että, sarakkeet TS 2018 ja TS 2019 tulee kokonaisuudessaan poistaa talousarviosuunnitelmasta, koska taloussuunnittelua vuosille 2018 ja 2019 ei ole tehty. Tämän esityksen hän veti kuitenkin takaisin jo kokouksessa.

Kun Mikko Virolainenkin pohtii, että kuluvan kauden valtuustotyöskentelyä on vaikeuttanut myös aiempaa heikompi virkamiesvalmistelu, lausuu aiheesta sanasen myös Juhani Salin.

– Nythän se on aivan onnetonta, kun suoraan sanoo. Tämähän on ollut ihan katastrofaalista pääosin. Ehkä tekninen lautakunta on se kaikista huonoin paikka. Siellä se kaikkein onnettominta on.

– Se pissasi se homma kaikin puolin, Virolainen komppaa.

Mikä sitten tepsii perin juurin onnettomaksi kuvailtuun valmisteluun? Tähän vastaa Tuomo Smått.

– Aktiivinen lähiesimiesohjaus valmistelusta vastaavalle henkilölle. Sillä se valmistelun laatu paranee.

Juhani Salin sanoo, että nythän prosessi on käynnissä ja viittaa kaupunginjohtaja Aki Viitasaaren irtisanomista valmistelevan valiokunnan työhön. Jälkeenpäin konkari puntaroi vielä erikseen kaupunginjohtajan merkitystä siinä, että Akaa ei kuntaliitoksen jälkeen ole kehittynyt sellaiseksi, kuin Salin olisit toivonut.

– Kaupunginjohtajan merkitys ja tekemiset korostuvat etenkin huonoina aikoina. Olen Akaan tulevaisuuden suhteen edelleen hyvin luottavainen, mutta nyt tarvitaan rohkeutta, positiivisuutta ja uudenlaista johtamista.

 

Mikä on kunnan olemassaolon tarkoitus?

Tuomo Smått sanoo olleensa aseeton virkamiesjohdolta toistuvasti tulleen tarjouksen edessä. Se perustui valtionavustusten tasausjärjestelmään.

– Meillä oli vaihtoehtona nostaa kunnallisveroprosenttia tai leikata palveluita. Ensimmäisenä heitetään silmille, että meillä menee niin huonosti, että meillä ei koskaan voi mennä paremmin. Sanotaan, että me olemme aina nettotasauksen saaja, eikä ajatella niitä kerrannaisvaikutuksia, mitä tuo kasvava väestöpohja. Sama yhteisöveropuolella. Sanotaan, että ei meidän kannata lisätä yrityksiä, koska yhteisöverohyvitysjärjestelmä tasaa tämän kuitenkin.

Mikko Virolainen toteaa, että jos tuollaisia lauseita tulee virkamiehen suusta, siinä kohtaa häntä huimaa.

Smått ja Salin kertovat, että monta kertaa on huimannut.

– Kyllähän jokainen kadunmieskin ymmärtää sen, että jos virkamies perustelee tuolla tavoin, hän ei ole ymmärtänyt kunnan olemassaolon tarkoitusta. Eihän kunta ole oman taloutensa takia olemassa. Se on ympäröivää yhteisöä palveleva meidän orgaani, Smått toteaa.

Hänen mielestään pitäisi nähdä iso kuva.

– Jos meidän mielestä tämän yhteisön pitää kasvaa, niin kunnan lähivuosien taloudellinen kehitys on siinä hattusen vattunen. Jos vain optimoit talouden kehityksen kolmen seuraavan vuoden jaksolle, saattaa olla, että jotain muuta jää optimoimatta.

Valoa tunnelin päässä näkee Mikko Virolainen. Valo loistaa nuorisosta.

– Se mikä on hyvää Akaassa, on se, että nuorempi sukupolvi on jo oppinut sanomaan Akaa. Ne eivät puhu enää Toijalasta, Viialasta ja Kylmäkoskelta, vaan esimerkiksi nettikeskustelussa ne ovat aika paljon Akaasta kotoisin.

Rasin kansanliike seisoi Småttin tiellä

Toijalalaiskolmikosta ainakin Mikko Virolainen ja Tuomo Smått ovat sitä mieltä, että tämän valtuustokauden pahin virhe oli Keskustan koulun peruskorjauspäätös. Miesten puheesta voi saada sen käsityksen, että heitä sumutettiin.

– En silloin lähtenyt Viialan yhtenäiskouluideaan, koska minulla ei ollut tietoutta koko asiasta ja menin ehkä vähän mukana, mitä sieltä päin osa ihmisistä sanoi. Mutta nyt jälkikäteen ajatellen, voi kuinka fiksua se olisi ollut, Virolainen sanoo.

Myös Småttia vastassa olivat suuret voimat.

– Kyllä minä jälkiviisastelen ihan samaa. Jos nyt mietitään, mikä tällä valtuustokaudella meni kiville, niin yhtenäiskoulu olisi pitänyt rakentaa Viialaan ilman muuta. Se olisi edellyttänyt sitä, että olisi sulkenut omat korvansa Rasin kansanliikkeeltä ja asettautunut vahvasti Rasin puolesta puhuvien tielle. Siellä oli aika jyräävää voimaa, jotka halusivat Rasin säilyttää. Edessä seisominen ei olisi ollut helppoa. Mutta jälkiviisaus, se on kyllä palkitsevaa, Smått nauraa.

– Joo, sitä kun rupeaa harrastamaan, tässä menee koko ilta, Salin säestää.

Ihminen on anteeksiantavainen

Katsotaan jälkiviisastelun sijaan vielä hetkeksi tulevaan. Kävi kaupunginjohtajan irtisanomisessa miten tahansa, miten se vaikuttaa uuden valtuuston työhön?

– Valtuusto aloittaa työnsä ja määrittelee pelisääntönsä ja tekee uuden strategian ja rupeaa toimimaan. Ei tätä käynnissä olevaa prosessia pidä siihen millään tavalla sotkea, sanoo Juhani Salin.

– Jos se saadaan tällä kaudella loppuun, se on hyvä. Jos ei saada, niin sitten se saattaa jatkua vielä tulevana kautena.

Entä saadaanko kaupunginjohtajan irtisanomisprosessissa syntyneet blokit purettua seuraavan valtuustokauden alkuun?

– Saadaan, sanoo Tuomo Smått.

– Ihminen on anteeksiantavainen, jos se haluaa antaa anteeksi. Ja jos toinen vielä myöntää virheensä, niin anteeksiantaminen on jumalattoman paljon helpompaa.

Mikko Virolainen vetää kaupunginjohtaja-asiassa ylleen tietämättömyyden kaavun. Aloite kaupunginjohtajan irtisanomisen valmistelusta kun tehtiin hänen jäätyään jo pois politiikasta. Sen hän tosin sanoo, että toivottavasti selusta on suojattu ja lainopilliset asiat selvitetty.

– Kyllä on, kertovat Salin ja Smått.