Mielipide: Akaan kiinteistöjen hoito pitää saada ammattimaiseksi – annetaan ammattilaisten hoitaa meidän varallisuuttamme hyvin.

Akaan kiinteistöjen hoitoa on parannettava. Maaliskuun puolivälissä jälleen esiin nousseet kiinteistöongelmat eivät lopu nykyisillä toimintamalleilla. Kirkonkylän koulun pitkään jatkuneet ongelmat ovat todella ikäviä asioita oppilaille, heidän perheilleen ja koulun henkilökunnalle. Kuluneella valtuustokaudella on keskustelu usein kiinteistöistä ja niiden remontoimisesta esimerkiksi: Nahkialan koulu, Pappilan koulu, Arvo Ylpön Koulu, Kirkonkylän koulu ja tietysti Keskustan koulu.

Kiinteistöjen hoito on osaamista vaativaa toimintaa. Monilla asioilla on syy-yhteys ja nämä syy-yhteydet pitää ymmärtää, jotta rakennukset voivat hyvin ja siellä on terveellistä ja turvallista olla. Esimerkiksi ilmastoinnin väärät säädöt ja käyntiajat ovat yksi suurimmista syistä siihen, jos sisäilma tuntuu huonolta. Ilmanvaihdon pitää oikein mitoitettu. Ilmastointi pitää säätää siten, että se mitoitetaan oikealle henkilömäärälle, jolla varmistetaan puhtaan ilman riittävyys. Toinen merkittävä tekijä on ilmanvaihdon käyntiajat. Ilmastoinnin pitää olla päällä ensinnäkin koko vuoden ympäri ja tarvittaessa suuremmalla teholla silloin, kun rakennuksessa on paljon henkilöitä.  Onko esimerkiksi koulujen ilmanvaihdossa huomioitu iltakäyttäjien suuret määrät?

Toinen merkittävä tekijä on jatkuva kiinteistöjen hoito ja korjaaminen. Muutamia esimerkkejä. Katot pitää puhdistaa lehdistä ja muista roskista vähintään 5 kertaa vuodessa, jotta kattokaivot toimivat varmasti eikä katoille pääse syntymään vesilammikoita. Pihojen kaadot pitää järjestää siten, että vesi menee pois rakennuksesta eikä sitä vasten. Esimerkiksi Arvo Ylpön koulun pihan kaadoista olen usein huomauttanut tekniselle toimelle, kun vesi makaa liikuntasalin seinää vasten. Sammal jo kasvaa ja kosteus nousee sokkelia pitkin ylöspäin. Pyydän veronmaksajana, että laittakaa asia kuntoon.

Nämä ovat asioita, joita ammattimaiset kiinteistöjen hoitajat laittavat kuntoon. Meillä Akaassa on ulkoistettava kiinteistöjen hoito ammattilaisille, jotta rakennuksemme pysyvät terveellisinä ja turvallisina. Toinen tärkeä asia terveellisyyden lisäksi on taloudellinen näkökulma. Akaan kaupungilla on noin 72 000m2 kiinteistöjä hoidettavana. Talousarvion luvuilla laskettuna ylläpitokustannus on noin 4,4 €/m2/kk eli yhteensä noin 3,8 miljoonaa euroa vuodessa. Akaan kiinteistöt ovat verrattavissa toimitilakiinteistöihin.  Esimerkiksi KTI:n koko maan kattavasta ylläpitokulujen seurannasta ylläpitokulu on noin 3,1€/m2/kk (laskettuna teollisuus-, toimisto- ja varastokiinteistöjen luvuista). Tästä voi lyhyemmälläkin matikalla laskea taloudelliset perustelutkin ylläpidon ulkoistamiselle. Huonosta hoidosta johtuvat merkittävät korjausinvestoinnit kiinteistöihin rasittavat Akaan taloutta aivan turhaan. Olen valmis tekemään päätöksiä, jotta Akaan kiinteistöt saadaan ammattimaiseen hoitoon, terveellisiksi ja turvallisiksi akaalaislle lapsille, nuorille ja kaupunkimme henkilökunnalle.

Jaakko Leinonen

 

Kommentit (7)

  1. Maalaisjärki

    Kuntien ja valtion toimintoja on yksityistetty viimeiset parikymmentä vuotta. Nyt alkaa näkyä tulokset, julkinen talous on romahtanut. Leikkauksia haetaan sosiaaliturvasta, koulutuksesta ja terveydenhoidosta. Ei kuitenkaan vielä byrokratiasta, eli korkeista virkamiehistä. Kaikki ulkoistetut toiminnat heti takaisin kunnille ja valtiolle. Siinä säästetään yksityisen firman voitto joka lienee 20-50 % ja menee usein vielä ulkomaille. Mitään leikkauksia ei tämän jälkeen tarvita.
    P.s Ylpönpiha on yhdyssana, eli se kirjoitetaan yhteen

    Vastaa
    • Vastaus Maalaisjärjen ystäville.

      En ole samaa mieltä tämän Leinosen kanssa ulkoistamisesta, mutta käytän sen verran maalaisjärkeä, etten myöskään väitä julkisen tuotannon olevan ”ylivertaista”. Asiasta vähänkin ymmärtävät hyväksyvät melko laajasti kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi mallin, jossa yksityinen ja julkinen toimivat rinnakkain/limittäin samalla terveesti keskenään kilpaillen. Tämä johtaa siihen, että hyvät toiminnot kopioidaan kaverilta ja huonot prosessit muutetaan nopeasti, jotta pärjätään kilpailussa. Markkinatalous nimittäin on todella se voittajakonsepti ja siihen liittyy aina toimijoiden kilpailu. Kilpailu pitää kuluttajahinnan kurissa ja ohjaa jatkuvaan parantamiseen.

      Tuon kirjoitettuani väitän tämän mustavalkoisen ja vaihtoehtoisten faktojen värittämän keskustelun yksityistämisessä olevan tarpeetonta ja huvittavaa. Kysynkin sinulta Maalaisjärki seuraavaa; Yksityistäminen on mielestäsi johtanut julkisen talouden ”romahtamiseen” – Voisitko esittää muutaman perustelun väittämällä? Itse en edes ymmärrä tapaa, jolla linkität nämä toisiinsa… Onhan sitten ihan varma, ettei yksityinen toimija vain mielestäsi ole aina huonompi kuin julkinen? Kummalla sektorilla muuten itse työskentelet?

      Voitko kertoa, mihin luotettavaan tietoon perustat väittämäsi yksityisten voitoista? Minä en näin kannattavaan liiketoimintaan ole koskaan päässyt mukaan, vaikka montaa alaa olen yrittänyt. Miten tähän pääsee mukaan? Voinko ostaa näin hyvin tuottavien yhtiöiden osakkeita? Jos en, niin perustan oman firman ja kilpailen noin tuottavan yhtiön kanssa. Minulle riittää 15% tuotto, joten saa ison osan markkinasta ja nopeasti. Tämä on sitä markkinatalouteen kuuluvaa kilpailua, johon edellä viittasin. Jos siis yksityinen yrittäjä todella pystyisi tekemään 20-50% voiton ulkoistetuilla palveluilla, täytyisi meidän ulkoistaa kaikki valtion ja kunnan palvelut, sillä julkinen tuottaja olisi tuolloin ilmeisen tehoton? Eikä se sitä ole. Miksi siis väität moista?

      P.S. Byrokratiaa ja korkeita virkamiehiä on vähennetty Akaassa mm. kuntaliitosten seurauksena paljon enemmän kuin suoraa kuntalaisten palvelemista tekeviä käsiä. Miksi siis väität toista?

      Vastaa
  2. Puhdasta pask..

    Juurihan annoitte kenkää rakennus insinöörille!
    Kuka sen hommia nyt tekee? Ei varmaan kukaan.

    Vastaa
  3. Rautainen ammattilainen

    Monessa kunnassa on pian yksityistämisen jälkeen huomattu hintojen nousevan. Suuret yritykset voittaa kilpailutukset halvoilla tarjouksillaan, sillä se sietää parin vuoden voitottomuuden. Pian kuitenkin hintoja nostetaan, eikä kunnalla ole mihin vaihtaa, sillä pienemmät yrittäjät ovat kilpailun tuoksinassa lopettaneet toimintansa tai myyneet firmansa suuryritykselle.

    – Vanha sanonta sanookin, että köyhällä ei ole varaa halpaan, mutta tätä ei monessa kunnassa suostuta myöntämään.

    Jos päättäjät lähtevät kuitenkin yksityistämään kuntansa palveluja, pitää heidän olla varmoja, että yksityisen tarjoamat palvelut tuotetaan kuntalaisille edullisemmin ja laadukkaammin ja viime kädessä ja he ovat vastuussa tekemistään päätöksistä.

    Kunnat, jotka ulkoistavat palveluitaan, ovat jonkinlaisessa kriisissä.

    Joka tapauksessa kriisit ovat huono syy lähteä ulkoistamaan palveluja. Ehkä ensimmäiseksi kannattaisi apinoida niitä kuntia, joissa asiat on hoidettu hyvin ja palvelut pelaavat. Niitäkin onneksi nimittäin on.

    Vastaa
  4. Mielipide

    Mielipide sehän on kuin persereikä jokaisella on omansa.
    Mutta tämän mielipiteen jälkeen tietää ainakin, että ketä ei äänestä.

    Vastaa
  5. 8 millliä

    Puhuu mies joka oli päättämässä keskustankoulun remontoimisesta, ja 8 miljoonan veroeuron tuhlaamisesta. Aika paha, kyllä huomaa että kaikki ei vaan tiedä käytännön asioista yhtään mitään.

    Vastaa
  6. Timo Laitinen

    On sellainen sanonta kun ”paska osuu tuulettimeen”, niin valitettavasti vaan Akaassa kiinteistöjen hoito, huolto, ja niistä päättävien elimien toiminta on ollut edesauttamassa tuon pökäleen onnistunutta matkaa tuulettimeen. Ja nyt ovat seinät, naamat, maine ovat melkoisessa peräpäätuotteessa. Tapahtuneita ei voi tehdä tapahtumattomiksi, mutta tyhmyyttä on olla ottamatta opiksi. Viialassa Keskustan koulun episodi ei ole seurausta vahingoista, vaan se on seurausta siitä että ei ole otettu oppia aiemmista virheistä.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>