Suomalaista sukujuurta

Akaan Seudun sarjassa esitellään Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi suomalaista alkuperää olevia hyöty- ja lemmikkieläimiä.

Suomenvuohi on kiltti mutta itsepäinen otus

Lyyli on Ramona Rautasen mukaan puolisiskoaan Helmiä hiukan ujompi.

Lyyli ja Helmi ovat ihmeissään, kun Ramona Rautanen yrittää ulkoiluttaa niitä kaulapannassa ja narun perässä. Vuohien olemuksesta pystyy näkemään hämmennyksen: mitä on tekeillä?

Ihmekö tuo, sillä vuohineidit ulkoilevat yleensä vapaasti kotitilallaan Sontulassa. Ne eivät ole tottuneet siihen, että niiden ulkoilua rajoitetaan, kun ne päästetään pois karsinasta.

Reaktio kuvastaa hyvin vuohien perusluonnetta. Ne ovat kilttejä mutta itsepäisiä eläimiä.

Suurin osa Suomessa olevista vuohista on suomenvuohia, joka on alkuperäisrotu. Niitä on arvioiden mukaan tällä hetkellä noin 7 000 yksilöä.

Ramona Rautanen on aina ollut eläinrakas. Hän opiskeli kokkikoulussa, kun opistoretkellä juustolassa tuli vastaan hurmaavia kilejä. Hän varasi tilalta itselleen ja kaverilleen kaksi kiliä, jotka tulisivat heille luovutusiässä.

– Minulla ei ollut aikaisemmin ollut vuohia, mutta kaverillani Heidi Kivistöllä oli. Siksi uskalsin ottaa vuohen, Rautanen muistelee vajaan kolmen vuoden takaisia tapahtumia.

Suomenvuohi kehittää talveksi pitkän turkin, jota tässä esittelee Helmi.

Vuohet majailevat Kivistön luona Sontulassa. Rautanen itse asuu Valkeakoskella mutta käy hoitamassa vuohia mahdollisuuksien mukaan.

Monipuolinen hyötyeläin

Vuohea on joskus kutsuttu köyhän miehen lehmäksi. Se on vaatimaton ravintonsa suhteen ja pystyy käyttämään tehokkaasti ravintonaan esimerkiksi puiden ja pensaiden lehtiä. Nautaan verrattuna se syö elopainoonsa nähden vähemmän ja selviää karuissakin olosuhteissa.

Tiettävästi ihminen on pitänyt vuohia ainakin 7 000 vuoden ajan. Pohjoismaihin vuohet saapuivat noin 4 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Suomenvuohi on sukua muille alkuperäisille pohjoismaisille vuohiroduille. Sekä naarasvuohilla että uroksilla voi olla sarvet. Väritys on valkoisesta harmaankirjavan kautta mustaan. Näitä sorkkaeläimiä on pidetty sekä maidon ja lihan että nahan takia.

Kaikista hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta vuohi on joutunut kirjaimellisesti syntipukiksi etenkin keskiajalla. Raamatusta peräisin oleva syntipukin käsite vähensi vuohien suosiota. Raamatun mukaan langenneet vuohet erotellaan hyvistä lampaista viimeisellä tuomiolla.

Herkut kelpaavat

Lyyli ja Helmi eivät tiedä mitään koko syntipukin käsitteestä. Sen ne tietävät, että vuohet ovat herkkusuita, joille kelpaa monenlainen ruoka. Pannasta ja hihnasta päästyään vuohineidit seuraavat  Ramona Rautasta, joka syöttää niille pellettejä ja porkkanaa. Pelletit ovat samoja, joita annetaan hevosille.

Helmi on herkkujen perään kuten muutkin vuohet.

Vuohien seurana tallissa on hevosia ja poneja. Vaikka vuohi ei ole samaan tapaan laumaeläin kuin lammas, sekin tarvitsee seuraa. Lyyliä ja Helmiä ei voisi enää erottaa toisistaan, mutta periaatteessa vuohi pärjää myös ilman lajitoveria, kunhan seurana on esimerkiksi hevosia.

Luonteeltaan vuohet ovat paitsi itsepäisiä ja seurallisia myös erittäin sosiaalisia ja älykkäitä. Ne kiintyvät hoitajaansa.

Suomenvuohi on terve eläin. Kohta kolme vuotta täyttävillä Lyylillä ja Helmillä ei ole ollut mitään terveysongelmia.

Vuohenmaitoa arvostetaan

Vuohi on lehmän tapaan märehtijä ja maidontuottaja. Se voi tuottaa nelisen litraa tai enemmänkin maitoa vuorokaudessa.

Ramona Rautasen ja Heidi Kivistön omistamat vuohet ovat lemmikkejä, joita ei käytetä tuotantotarkoitukseen.

– Nämä ovat fiksuja ja erilaisia lemmikkejä, joiden touhuja on hauska seurata. Ne saavat elää niin kauan kun elävät. Lemmikkejä ei syödä, Rautanen napauttaa kysymykseen vuohien tulevaisuudesta.

Lyyli ja Helmi olisivat todennäköisesti hyviä lypsäjiä sukujuurtensa ansiosta. Kilien teettäminen ei kuitenkaan ole Rautasen suunnitelmissa, koska koko projekti olisi varsin työläs.

Helmi ja Lyyli ulkoilevat vapaasti pihamaalla joka päivä. Helmillä on sarvet, Lyylillä ei.

Vuohenmaidon arvostus on suurta, ja se on monikäyttöinen tuote. Maidosta tehdään esimerkiksi juustoa. Maito sopii monelle sellaiselle, jolle lehmänmaito aiheuttaa terveydellisiä ongelmia.

 

Fakta:

Vuohen monet nimitykset

– Kili on alle kuuden kuukauden ikäinen vuohi

– Nuorvuohi on yli kuuden mutta alle 12 kuukauden ikäinen vuohi

– Vuohi on yli 12 kuukauden ikäinen, ei-synnyttänyt naarasvuohi

– Kuttu on synnyttänyt vuohi

– Pukki on yli 12 kk ikäinen urospuolinen vuohi

 

Lähteet: Suomen Vuohiyhdistys, Maatiainen ry, Wikipedia

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>