Partiotoiminta Toijalassa alkoi 100 vuotta sitten

Toijalan Sanomat 14.4.1917.

Toijalalainen partiotoiminta alkoi Yrjön päivänä 1917, jolloin VPK:n kalustohuoneella pidettiin pankinjohtaja Väinö Airolan kokoon kutsuma tilaisuus partiotoiminnan aloittamiseksi. Paikalla oli 30 – 40 nuorta toiminnasta kiinnostunutta ja järjestön nimeksi päätettiin Toijalan Partiopojat.

Käytännön partiotyötä johti ylioppilas Atte Ylppö. Toiminnassa olivat mukana myös Hellbergin ja Lahdensuun veljekset sekä Felix Selin.

Toiminta oli innostunutta ja vilkasta. Ensimmäisenä toimintavuonna pidettiin Toijalan Yhteiskoululla myös partioiltamat. Felix Selinin muutettua paikkakunnalta toiminta kuitenkin hiipui lähes kymmeneksi vuodeksi.

Uusi alku

Toijalan Sanomat 28.4.1917.

Huhtikuun 21. päivän paikallislehdessä vuonna 1928 kutsuivat Jonni Helpiö ja Tuure Lehväslaiho partioon halukkaita kokoontumaan Sampolaan seuraavana maanantaina.

Tilaisuus aloitettiin laulamalla Ateenalaisten laulu. Järjestöjohtajaksi valittiin Jonni Helpiö, joka toimi lippukunnanjohtajana lähes 30 vuotta. Paikalla olleet pojat jaettiin kylittäin neljään vartioon, joiden nimet olivat Käki, Ilves, Huuhkaja ja Orava.

Toukokuussa pidetyssä kokouksessa päätettiin, että järjestön nimi olisi Toijalan Eräveikot. Suomen Partioliiton jäseneksi Eräveikot hyväksyttiin joulukuussa 1928.

Seuraavana vuonna mukana oli jo 42 poikaa ja perustettiin kaksi joukkuetta, joiden vetäjinä toimivat Vilho Salonen (Käki-, Ilves- ja Kotka-vartiot) ja Viljo Salo (Huuhkaja-, Koira-, Joutsen- ja Hirvi-vartiot). Vuonna 1930 perustettiin Sudenpentujen ryhmä, jota ryhtyi vetämään Vilho Salonen.

Toijalan Sanomat 1.12.1917.

Eräveikkojen pitkäaikaisin yhteiskuntaa palveleva toimintamuoto on joulupukkipalvelu, joka aloitettiin vuonna 1933.

Tytöille oma järjestö

Ennen Eräveikkojen perustamista oli paikkakunnalla aloittanut toimintansa Toijalan Partiotytöt. Sen perustavassa kokouksessa 29.1.1927 oli mukana Suomen Partiotyttöjen tuolloinen johtaja Anni Collan ja sen ensimmäisenä lippukunnanjohtajana toimi voimistelunopettaja Tyyne Kirjalainen. Myöhemmin lippukunnanjohtajina toimivat muun muassa Hely Haarala ja Kyllikki Helpiö, joka luotsasi lippukuntaa 23 vuotta.

Aluksi Partiotytöillä oli viisi vartiota, jotka olivat Tipu, Talitintti, Joutsen, Kurki ja Leivo. Myöhemmin mukaan tuli Sorsa-vartio ja Tilhet Kylmäkoskelta.

Partiotytöt ja Eräveikot tekivät yhteistyötä. Ne järjestivät yhdessä juhannusjuhlan torilla, iltamia Sampolassa, soihtukulkueita sankarihaudoille, yhteisiä pikkujouluja ja leireilivät vierekkäin ensin Köysiössä ja myöhemmin Arajärvellä.  Toijalan Partiotytöt liittyi Eräveikkoihin 1970-luvulla, mutta vasta vuonna 1985 lippukunnasta tuli virallisesti yhteislippukunta.

Toijalan Eräveikkojen nykyinen jäsenmäärä on noin 300 henkeä, josta alle 29-vuotiaita on 84 prosenttia. Eräveikkojen nykyinen lippukunnanjohtaja Ellinoora

Lipunnosto torilla vuonna 1929.

Hakala on sukunsa viides lippukunnanjohtaja.

Toijalassa toimi 1950-luvulla myös kaksi muuta lippukuntaa, jotka olivat Korpitytöt ja Korpipojat. Korpityttöjen vetäjänä toimi muun muassa Terttu Rautoila. Korpitytöt kokoontuivat Partiotalossa, joka sijaitsi Sampolan ja Kaidetehtaan välissä. Korpipokien vetäjänä toimi Hely Haarala.

Lähteet: Toijalan Eräveikot Muistojen kirja sekä lippukunnan kokouspöytäkirjat.

Alkuaikojen vartioiden päiväkirjoja.

Ruokailua Arajärvellä.

Iltanuotiolla Arajärvellä.

Nuotion sytytyskilpailu Köysiön leirillä.

Soihtukulkue sankarihaudoilla 1950-luvulla.

Lähdössä Yrjön päivän paraatiin 1930-luvulla.

Köysiön leirillä 1930-luvulla.

Lue lisää aiheesta:

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?