Keskustan eduskuntaryhymän puheenjohtaja Antti Kaikkonen avaisi kiskot henkilöliikenteen kilpailulle

”VR:n ratkaisut tympivät”

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen mielestä kiskoilla voisi henkilöliikennettä tulevaisuudessa harjoittaa muutkin kun VR. Hän on tympääntynyt VR:n toimintatapaan, jonka seurauksena muun muassa Hyvinkään Nuppulinnan seisakkeelle ei enää mikään juna pysähdy.

Akaan Keskustan puheenjohtaja Jouni Vaittinen onnitteli Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtajaa Jaana Viiloa tämän 50-vuotispäivän johdosta. Onnitteluihin yhtyivät myös Pasi Kylmälä ja Ossi Kuparinen.

– Olen ollut junan käyttäjä tuolla etelässä. Ja täytyy sanoa, että VR:n ratkaisut tympivät. Teillä Akaassa sentään joku juna pysähtyy ja tilanne on parantumassakin, mutta ei tämäkään hyvä vielä ole. Vaikka olen ollut monopolin puolustaja, niin oma arvioni on muuttunut. En pitäisi kovin pahana jos kiskoilla joku muu yhtiö haluaisi mennä. Jos joku toinen yhtiö vaikka haluaisi pysähtyä näillä pienemmilläkin asemilla. Tämä asia tulee lähitulevaisuudessa myös eduskunnan käsittelyyn, sanoo Kaikkonen.

VR toimii Antti Kaikkosen mielestä omalla logiikallaan ja haluaa unohtaa pienemmät paikkakunnat tyystin.

– Eihän tämä Akaa edes ole mikään pieni paikkakunta. Ja onhan tuossa tuo Hämeenlinnakin, josta hurahtaa aika moni juna ohi. Kovin vaikea näitä ratkaisuja on välillä ymmärtää. Kun tästä eduskunnassa alamme keskustella, niin oma kantani on muuttunut ja kannattaisiko teidänkin tällä alueella nähdä tämä yhtenä vaihtoehtona.

Sote on välttämättömyys

Toijalan Keskustaseuran 40-vuotisjuhlassa puhunut kansanedustaja Antti Kaikkonen muistutti, että Keskusta on sitoutunut sosiaali- ja terveysuudistukseen.

– Viime vaalikaudella kaikki edustakuntapuolueet ajoivat uudistusta yhdessä. Nyt väitellään yksityiskohdista, eikä siinä mitään. Kritiikki on aina paikallaan ja se on syytä ottaa myös vakavasti.

Toijalan Keskustaseuran 40-vuotisjuhlassa puhunut eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen muistutti, että tulevaisuuden kunta on ennnen kaikkea elinvoimakunta ja kunnan yhteistyön yrityksien kanssa on oltava saumatonta.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus ei Kaikkosen mielestä halua olla viides hallitus peräkkäin, joka vain puhuu sote-uudistuksesta.

– Nyt se tehdään. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata palvelujen saatavuus koko maassa, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä parantaa erilaisten hoitojen yhteensovittamista. Tavoitteena on myös valtiontalouden kestävyysvajeen korjaaminen.

Mitä sotessa Antti Kaikkosen mielestä tehdään? Uudistetaan toimintatapoja, kevennetään hallintoa, selkiytetään palvelujärjestelmä ja vähennetään erilaisten organisaatioiden määrää.

– Samaan aikaan sote-uudistuksen kanssa Suomeen syntyy uusi ja aito maakuntahallinto. Maakuntauudistus tuo asiat ja päätöksenteon lähemmäksi ihmisiä ja yrityksiä. Jatkossa entistä selvemmin tälläkin alueella päätetään tämän alueen asioista, eikä päätöksiä tehdä Helsingin kabineteissa.

Kunta on kuntalaisten

Kansanedustaja Kaikkonen sanoo Tulevaisuuden kunnan olevan elinvoimakunta ja juuri sellainen, millaiseksi sen asukkaat kunnan tekevät.

– Kunta huolehtii jatkossakin varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluista, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, kaavoituksesta ja teknisestä toimesta sekä vapaa-ajan palveluista. Kunnan päätehtävinä säilyy edelleen asukkaiden ja yritysten toimintaedellytysten luominen. Kunta edistää alueensa elinvoimaa, yrittäjyyttä ja työllisyyttä, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Jotta kunnilla menisi jatkossa hyvin, on niiden talouden oltava valtion talouden kanssa kunnossa. Antti Kaikkonen muistuttaa, että nyt jo Suomen talous kasvaa ja työttömyys alenee.

Yhteistyön sävel löytynyt

Vuonna 1977 perustetun Toijalan Keskustaseuran puheenjohtaja Ossi Kuparinen kertasi tervehdyksessään seuran historiaa. Keskustaseura perustettiin vahvasti vasemmistolaiseen pieneen teollisuuskaupunkiin. Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana toimi maanviljelijä ja pitkäaikainen valtuutettu Matti Rehuttu, jonka tila tuli osaksi Toijalaa kuntaliitoksessa 1973, jossa osia Sääksmäen kunnasta liitettiin Toijalaan.

Kannelta Toijalan Keskustaseuran juhlassa soitti Saara Lintunen.

Kuntaliitoksia tehtiin myöhemminkin. 2007 alusta aloitti Toijalan ja Viialan yhdistymisestä Akaan kaupunki, johon 2011 liitettiin vielä Kylmäkosken kunta.

– Kuntaliitokset ovat olleet Keskustalle haastavia, niin täälläkin. Yhteinen sävel on löytynyt ja nyt rakennamme parempaa Akaata. Yhteinen sävel näkyy meillä tässä aktiivisessa kuntavaalityössä ja uusia ihmisiä on tullut mukaan uudella innolla. Tällä joukolla on kiva suorittaa seuraava isku, sanoo Kuparinen.

Keskustaseura eli voimiensa tunnossa 1990-luvulla, jolloin muun muassa hallintotieteiden tohtori ja myöhemmin valtuutettu Timo Keski-Petäjä lanseerasi käyttöön termin katu-uskottavuus. Toimintaa vauhditti 1991 puolueen eduskuntavaaleissa saama ”veret seisauttava” vaalivoitto. Keskustaseura teki kaupunkipolitiikkaa, jota puheenjohtaja Ossi Kuparinen esitteli puolueen laivaseminaareissakin.

– Tuolloin aloitettiin muun muassa toritapahtumat, joista silloin meille naureskeltiin. Siitäkin selvittiin ja torille ovat muutkin tulleet, sanoo Kuparinen

Vuoden 1996 kuntavaaleissa Toijalan Keskustaseura sai valtuustoon kolme valtuutettua. Merkittäviä saavutuksia seuralle oli kotona hoidettaville lapsille tarkoitetun Toijala-lisän aikaan saaminen 1998.

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>