Pääkirjoitus: Luottamus syntyy teoista

Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin (18 prosenttia). Epäluottamuksensa (ei lainkaan tai ei kovinkaan paljon) ilmaisee kolme neljästä (75 prosenttia). Valtakunnan ja oman maakunnan päättäjiin luottaa vain joka neljäs, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Tutkimukseen haastateltiin 4 299 iältään 18-75 -vuotiasta kansalaista.

Oman kotikunnan päättäjiinkään ei luoteta. Kolmannes (33 prosenttia) luottaa erittäin tai melko paljon ja selvä enemmistö (60 prosenttia) ei luota kovinkaan paljon tai ei lainkaan.

Edellisen kerran luottamusta oman kotikunnan päättäjiin selvitettiin vuonna 2013. Vertailu aiempaan ei kerro mittavasta muutoksesta. Ikävintä tässä on se, että luottamus päättäjiin on ollut heikkoa jo hyvin pitkään.

Olemmeko tyytyväisiä vai turhautuneita? Talouskurimuksesta huolimatta enemmistöllä suomalaisista menee kohtuullisen hyvin. Presidentti Mauno Koivistolla oli tapana usein muistuttaa, että enemmistön ehdoin mennään. Ja päättäjät ovat hoitaneet asiansa sittenkin kohtuullisesti tai sitten hyvä menestys on tosiasia päättäjistä huolimatta. Lapista kerrotaan loman onnesta facebookin välityksellä Etelä-Suomeen. Tänään se on sitten myöhäistä. No mikä? Lähteminen ehdokkaaksi kevään kuntavaaleihin. Vaaliasiakirjat piti toimittaa Akaassakin keskusvaalilautakunnalle eilen kello 16 mennessä. Kuntavaalit eivät kiinnosta enää samalla tavalla kuin ennen. On syntymässä harha, että kunnat eivät enää sote-uudistuksen jälkeen 2019 päätäisi juuri mistään.

Näinkö todella on? Kunnat päättävät jatkossakin itsenäisesti päivähoidosta, esiopetuksesta, peruskoulusta, lukiosta, nuorisotyötä, kulttuuripalveluista, liikunnan edistämisestä, yhdistyksien tukemisesta, rakentamisesta ja sen valvonnasta, julkisten tilojen hallinnasta, kaavoituksesta, tonttien myynnistä ja luovutuksesta, yrityksien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, demokratian edistämisestä ja yhteisöllisyyden lisäämisestä.

Ei mikään vähäinen lista ja juuri niitä tehtäviä, joista päättämään tarvitaan hyvin koulutettuja ja hyvin monenlaisen kokemuksen omaavia aktiivisia ihmisiä. Enää ei riitä pelkkä puolueaktiivisuus. Voi hyvin olla, että työväentaloilla tai kabineteissa ei tulevaisuuden kuntaa rakenneta. Esimerkiksi Akaassa kuumaksi keskustelunaiheeksi on noussut koulujen sisäilma. Keskustan koulun vanhempainilta sai väen liikkeelle. Huoli on käsin kosketeltava. On aika vaikea puhua tulevaisuuden kunnasta, kun perusasiat eivät toimi. Vanhemmat kysyvät aiheellisesti, vaikuttaako jatkuva sairastaminen ja väistötiloissa majailu jo lapsen tulevaisuuteen. Kuka tästä ottaa vastuun ja kuka on syyllinen?

Tulevaisuuden kunta on myös ennen kaikkea elinvoimakunta. Hyvinvointi Akaaseenkin tulee vain menestyvien yritysten kautta. Tuijottaminen valtionosuuksiin on vanhakantaista kamreeripolitiikkaa. Elinvoimakunta on rohkea rakenteiden ja toimintatapojensa uudistaja. Vakava keskustelu asuntomessujen järjestämisestä on Akaassa aloitettava uudestaan. Messuilla on edelleen kiistattomat vaikutukset suunnan muutokseen.

 

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>