Viiala-Seura teki rakennussuojeluesityksen vaneritehtaan voimalaitoksen piipusta heinäkuussa 2015. Kuva: Mikko Peltoniemi.
Akaan kaupungin mukaan Viialan vaneritehtaan voimalaitoksen piippu on olennainen osa tehdasalueen rakennettua kulttuuriympäristöä ja maamerkki Viialassa. 72 metriä korkea piippu on myös Akaan korkein rakennus, joka välittää omaa tarinaansa vaneritehtaan merkityksestä Viialan ja Akaan historiassa ja sotien jälkeisessä jälleenrakentamisessa.
Näkemykset sisältyvät Akaan kaupungin Pirkanmaan ELY-keskukselle antamaan lausuntoon koskien Viialan vaneritehtaan voimalaitoksen piipun suojeluesitystä. Viiala-Seura teki piipusta rakennussuojeluesityksen heinäkuussa 2015.
Kaupungin mielestä vaneritehtaan alueen kehittäminen ja piipun säilyttäminen eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, ja parhaimmillaan piippu voisi toimia alueen symbolina myös tulevaisuudessa. Kaupunki on valmis neuvottelemaan maanomistajan eli UPM-Kymmenen kanssa mahdollisen kaavamuutoksen tekemisestä aiheutuvista kustannuksista tai maankäyttösopimuskorvauksesta.
Akaan kaupunki toteaa lausunnossaan myös, että sillä ei ole alueella käynnissä eikä suunnitteilla asemakaavahankkeita. Kaupungin mukaan maanomistaja on avainasemassa alueen kaavallisen kehittämisen suhteen. Lisäksi kaupunki ilmoittaa, ettei se ole valmis ottamaan miltään osin piipun ylläpito- tai korjauskustannuksia vastattavakseen.
Kaupunginhallitus äänesti lausunnosta
Akaan kaupunginhallitus äänesti lausunnon sisällöstä kokouksessaan 13. joulukuuta. Äänin 4–7 häviölle jäi kaupunginjohtajan tekemä muutettu päätösehdotus. Ehdotukseen sisältyi muun muassa kannanotto, jonka mukaan alueen kehittäminen tulevaisuudessa ja piipun säilyttäminen lienevät vaikeasti yhteen sovitettavissa. Kaupunginjohtajan esityksessä ei ollut myöskään mainintaa kaupungin valmiudesta neuvotella maanomistajan kanssa mahdollisen kaavamuutoksen kuluista.
Kaupunginjohtajan esityksen kannalla olivat Tapio Kivistö (ps), Marita Markkula (ps), Mari Peräkivi (kesk) ja Harri Rämö (sd).
Äänestyksen voittaneen muutosesityksen teki Susanna Saxberg (kok). Hyväksytty esitys perustui alkuperäiseen pohjaehdotukseen sillä muutoksella, että tekstistä poistettiin kohta, jonka mukaan kaupunki olisi valmis tulemaan vastaan mahdollisen kaavamuutoksen kuluissa.
Saxbergin esityksen puolesta äänestivät myös Salla Bister (sd), Hannu Järvinen (sd), Inka Loppi (sd), Jukka Saari (vas), Jukka Salminen (kok) ja varajäsen Mika Pajasmaa (kok).
UPM:n mielestä piippu on turvallisuusriski
UPM-Kymmene purki Viialan vaneritehtaan voimalaitoksen kesällä 2015. Yhtiön piti purkaa myös voimalaitoksen piippu, mutta kaupunkisuunnittelulautakunta esti purkamisen.
UPM-Kymmene on antanut Viiala-Seuran rakennussuojeluesityksestä oman vastineensa, jossa se vaatii esityksen hylkäämistä.
Yhtiön mukaan voimalaitoksen purkaminen piipun vierestä on heikentänyt piipun vakavuutta olennaisesti ja piipun säilyttäminen tarkoittaa vakavaa turvallisuusriskiä.
UPM-Kymmene toteaa vastineessaan, että sillä ei ole maanomistajana tarvetta kaavamuutokseen, koska nykyinen kaava mahdollistaa hyvin alueen käytön ja kehittämisen. Kaavassa alue on teollisuus- ja varastoaluetta.
Yhtiön mielestä mahdollisesta suojelusta aiheutuvat kulut pitäisi osoittaa suojelua esittävälle. Kuluja aiheuttaa muun muassa turvallisuuden varmistaminen, lentovalojen ylläpito, piipun kunnon ylläpito sekä varoalueen rajaaminen.
Museovirasto säilyttäisi piipun
Pirkanmaan liitto ja Museovirasto ovat antaneet piipun suojeluesityksestä puoltavat lausunnot. Pirkanmaan liiton mukaan piipulla on edellytykset, jotka suojeltavalle rakennukselle lain mukaan on asetettu. Liitto ei kuitenkaan ota kantaa, tulisiko kohteeseen soveltaa kaavallista suojelua vai erityislakia.
Museoviraston mukaan piippua ei tule purkaa. Virasto katsoo piipun kulttuurihistoriallisen arvon liittyvän olennaisella tavalla tehdasalueen rakennusten muodostamaan kokonaisuuteen, jonka ominaispiirteiden säilyminen ja kehittäminen on turvattava.
Ratkaisu kevättalven aikana
Ylitarkastaja Leena Lusa Pirkanmaan ELY-keskuksesta kertoo, että suojeluesityksen ratkaisuun vaikuttavat keskeisesti esityksen perustelut sekä siitä saadut asiantuntijalausunnot. Viiala-Seuran, Akaan kaupungin, UPM-Kymmenen, Pirkanmaan liiton ja Museoviraston ohella asiassa on kuultu myös naapureita.
– ELY-keskuksen päätökseen vaikuttaa olennaisesti kohteen arvot, erilaiset vaihtoehdot suojelun toteuttamiseksi, esityksen perustelut ja ne tiedot ja kannanotot, joita tapaukseen liittyen on saatu, Lusa kertoo.
Lusa ei ennakoi piipun kohtaloa mutta toteaa yleisesti, että suojelu voidaan lain mukaan toteuttaa joko maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella kaavalla tai erityislailla.
– Yleisesti ottaen yleensä asemakaava-alueilla käytetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavalla toteutettavaa suojelua. Asemakaava-alueen ulkopuolella ja tietyissä tapauksissa kaava-alueella voidaan soveltaa erityislain mukaista suojelua. Piipun kohtaloon en ota kantaa, ennen kuin koko prosessi, lausunnot ja vastineet on käyty läpi, Lusa toteaa.
Ylitarkastaja arvioi Pirkanmaan ELY-keskuksen antavan ratkaisunsa suojeluesityksestä kevättalven aikana.
Viimeisimmät kommentit