Vanhemmat jatkavat taistelua uudistuksen puolesta

Aino-Liisa Lilvanen (takana vas.), Sami Rajala, Ursula Finni (edessä vas.), Mari Yli-Koivisto ja Jaana Saramies ovat tyytyväisiä hoitoon, mutta haluavat muutosta hoitoaikaperusteiseen maksujärjestelmään.

Aino-Liisa Lilvanen (takana vas.), Sami Rajala, Ursula Finni (edessä vas.), Mari Yli-Koivisto ja Jaana Saramies ovat tyytyväisiä hoitoon, mutta haluavat muutosta hoitoaikaperusteiseen maksujärjestelmään.

Koulutuslautakunnan päätös pitää hoitoaikaperusteisen järjestelmän maksuluokat ennallaan oli pettymys asiaa ajaneille vanhemmille Mari YliKoivistolle, AinoLiisa Lilvaselle, Ursula Finnille, Jaana Saramiehelle ja Sami Rajalalle.

– Osa teki kovastikin töitä, että päätös olisi ollut erilainen ja siinä olisi kuunneltu vanhempien ääntä. Harva haluaa lähteä ajamaan asiaa omalla naamallaan ja nimellään, mutta olemme saaneet monilta vanhemmilta tukea ja viestiä siitä, että järjestelmään saataisiin muutosta, Sami Rajala toteaa.

Hoitoaikaperusteinen järjestelmä otettiin käyttöön elokuun 2016 alussa. Vanhemmille tulevasta järjestelmästä kerrottiin vanhempainilloissa toukokuussa. Vanhempainillan jälkeen Aino-Liisa Lilvanen ja Jaana Saramies käynnistivät nimenkeruun kuntalaisaloitteelle, jossa esitettiin lisää vaihtoehtoja hoitoaikavälyksiin ja sitoutumisajan muuttamista. Naiset keräsivät viikossa 250 nimeä ja lähettivät aloitteen 2.6. kokoontuneelle koulutuslautakunnalle. Tuolloin lautakunta päätti, että aloite käsitellään lokakuun kokouksessa.

– Jo toukokuussa pidetyssä vanhempainillassa vanhemmat ilmaisivat voimakasta pettymystä järjestelmän tiettyihin kohtiin, mikä yllätti virkamiehet. Vanhempainillassa virkamiehet itse sanoivat meille, että jos ette ole tyytyväisiä, tehkää kuntalaisaloite, Jaana Saramies kertoo.

Nimienkeruu asian puolesta jatkuu yhä. Eiliseen mennessä aloitteen oli allekirjoittanut 365 henkilöä.  Muutosta ajaneet vanhemmat toteuttivat myös kyselyn nykyjärjestelmän toimivuudesta sekä järjestivät Akaan vanhempienverkoston kanssa keskustelutilaisuuden aiheesta.

Tunteja varataan tarvetta enemmän

Vanhemmat peräänkuuluttavat lisää vaihtoehtoja nykyiseen neljän portaan järjestelmään. Tällä hetkellä 46 prosenttia varhaiskasvatuksessa olevista akaalaislapsista kuuluu ylimpään tuntivälykseen, joka tarkoittaa 147–210 tunnin kokonaishoitoaikaa kuukaudessa.

Vanhempien mielestä ylimmän välyksen jakaminen kahtia palvelisi paremmin perheitä, lapsia ja kuntaa. Vanhempien tekemän kyselyn 193 vastaajasta 14 prosenttia valitsisi edelleen suurimman tuntimäärän ja 33,2 prosenttia toiseksi suurimman, jos tarjolla olisi sekä 147–167 tuntia että 168–210 tuntia kuukaudessa.

– Nyt virkamiehet eivät ole millään lailla kartoittaneet sitä, miten kävisi, jos välyksiä olisi enemmän, Sami Rajala toteaa.

Vanhempien mielestä nykyjärjestelmä johtaa siihen, että vanhemmat varaavat lapsilleen pidemmän hoitoajan kuin lapsi todellisuudessa on hoidossa, koska todellinen hoitoaika ei vaikuta maksuun.

– Sama vaikutus on nykyisellä pienimmällä tuntivälyksellä, joka on monien perheiden tarpeisiin liian suuri. Tämänkin välyksen jakaminen kahtia voisi johtaa siihen, että kunta voisi palvella suurempaa lapsimäärää, kun hukkatuntien määrä olisi mahdollisimman vähäinen, vanhemmat arvioivat.

Mari Yli-Koiviston mukaan asia on ajankohtainen heidän perheessään.

– Perheemme on ylimmässä tuntivälyksessä eli maksamme käytännössä 210 tunnista. Olemme varanneet hoitoajan kello 7.45:stä 16.30:een, mikä tekee 193 tuntia kuukaudessa. Kuitenkin meillä toteutuma oli viimeksi 172 tuntia kuussa, koska teemme kaikkemme, että lasten hoitopäivä olisi mahdollisimman lyhyt.

Lapsia ei pidetä hoidossa yhtään pidempään kuin on tarvis, mutta silti me maksamme hoidosta täyden hinnan. Käytännössä maksamme noin 40 tunnin verran liikaa, Mari Yli-Koivisto kertoo.

Kunnilla samat varhaiskasvatuksen periaatteet

Sami Rajalan mukaan vaihtoehtojen lisääminen järjestelmään motivoisi vanhempia ilmoittamaan hoidontarpeesta nykyistä täsmällisemmin. Perheiden saaman rahallisen hyödyn lisäksi Rajala katsoo, että uudistus helpottaisi kuntaa resurssien kohdentamisessa. Rajalan esimerkki on Liperin kunnasta, jossa on käytössä 13-portainen maksujärjestelmä.

– Soitin Liperin varhaiskasvatusjohtajalle, joka kertoi kunnan säästäneen varhaiskasvatuksessa viime vuonna 400 000 euroa, eikä kunnan tarvinnut investoida uuteen päiväkotiin, kun vanhempien ilmoittamat hoitoajat vähenivät niin radikaalisti. Erityisesti vuoro- ja perhepäivähoidossa säästöt olivat merkittäviä.

Vanhempien mukaan kuntien erilaisuus ei riitä perusteeksi sille, että Akaa ei voisi ottaa mallia muista kunnista, joissa hoitoaikaperusteinen järjestelmä on ollut jo käytössä.

–  Kuitenkin varhaiskasvatuksen periaatteet ja hoitomuodot ovat samanlaiset joka kunnassa, Mari Yli-Koivisto toteaa.

Mari Yli-Koivisto ja Jaana Saramies korostavat, että vanhemmat eivät missään nimessä halua varhaiskasvatuksen henkilöstöresurssien vähentämistä vaan niiden tarkempaa, joustavampaa ja oikea-aikaista kohdentamista. Yli-Koiviston mukaan vapautuvia resursseja voisi kohdentaa esimerkiksi avoimeen päiväkerhotoimintaan ja sijaisuuksiin.

– Jos hoitoajat olisivat nykyistä tarkemmin tiedossa, helpottaisi se hoitajien liikkumista ryhmästä toiseen esimerkiksi päiväkodin sisällä.

Vanhemmat haluavat vaikuttaa ja osallistua

Vanhemmat korostavat olevansa tyytyväisiä itse hoitoon ja sen laatuun. Heidän mielestään viranhaltijat ovat kokeneet vanhempien aktiivisuuden arvosteluna, kun samaan aikaan päättäjät ovat olleet huolissaan kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksista.

– Toimme tarjottimella selvitystä ja tutkimusta päätöksenteon taustalle, halusimme osallistua ja vaikuttaa, mutta matkan varrella on tullut vähän sellainen fiilis, että tämä ei ole ihan hyvä asia. Toimintaa on yritetty myös estää kieltämällä mainosten jakaminen ja nimen keruu päivähoitoyksiköissä. Me emme ole virkamiehiä vastaan, vaan haluamme yhdessä kehittää järkevää vaihtoehtoa, joka palvelisi heitä ja meitä.

Vanhemmat aikovat jatkaa asian ajamista. Valtuutetut Heli Piirainen (vihr) ja Inka Loppi (sd) ovat luvanneet tehdä asiasta valtuustoaloitteen seuraavassa valtuuston kokouksessa. Sami Rajalan mukaan asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä myös häneen numeroon 050 531 9995 tai sammy.rajala@gmail.com.

Juttu julkaistiin Akaan Seudussa 12.10.2016. Varhaiskasvatus on aiheena myös Akaan Seudun vaalikoneessa. 

 

 

Yksi kommentti

  1. Sami Rajala

    Asia on siis yllämainitun ryhmän, johon itsekin kuulun, mielestä erittäin tärkeä ja koskee lähes kaikkia vanhempia joilla on päivähoitoikäisiä lapsia. Pyydänkin siis reilusti yhteydenottoja ja toiveita joita voimme valtuutetuille välittää. Tarkoituksenamme on rakentaa sekä kuntaa, lapsia, että vanhempia parhaimmalla mahdollisella tavalla palveleva malli. Yhteystietoni löytyvät jutun lopusta. Soitelkaa tai meilatkaa rohkeasti! Kommentteja käytetään toiveenne mukaan joko anonyymisti tai omalla nimellänne.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?