Jättipalsami kukkii runsaana Nahkialanpuistossa.
Kansallisessa vieraslajistrategiassa haitallisiksi vieraskasveiksi luokitelluista lajeista Akaassa esiintyy määrälliseti eniten isotuomipihlajaa, karhunköynnöstä, japanin- ja jättitataria, kaukasianjättiputkea, jättipalsamia, isopiiskua ja kanadanpiiskua, komealupiinia, etelänruttojuurta, kurtturuusua ja terttuseljaa. Lisäksi Akaassa on kymmenkunta tarkkailtavaa ja paikallisesti haitallista vieraslajia.
– Vieraslajit ovat Suomen luontoon kuulumattomia lajeja, luontoon levitessään ne valtaavat elinympäristöjä ja syrjäyttävät alkuperäisiä lajeja, Akaan kaupunginpuutarhuri Heli Laine kertoo.
Jättipalsami lähtee kitkemällä
Heli Laine toteaa, että tämän vuoden alusta tuli voimaan kansallinen vieraslajilaki, joka velvoittaa maanomistajan torjumaan vieraslajeja omalta maaltaan. Laineen mukaan hyvä keino vieraslajien torjumiseksi on puutarhajätteiden asianmukainen kompostointi. Niitä ei tule jättää läjiin tontin reunoille. Omalta osaltaan myös kasvivalinnat omassa pihassa estävät vieraslajien leviämisen lintujen ja oravien välityksellä.
– Vieraslajitalkoisiin osallistuminen on myös hyvä tapa, meilläkin niitä järjestetään toisinaan, tosin melko huonolla osanottajamäärällä. Myöskin viime kesän luennot ja näyttelyt, joita järjestettiin kuntalaisten avuksi torjua haitallisia vieraslajeja eivät valitettavasti herättäneet juuri lankaan kiinnostusta, Laine harmittelee.
Akaassa yleisen jättipalsamin saa hävitettyä omalta pihaltaan niittämällä sen ennen ensimmäistä kukintaa, hyvä keino on myös repiä se juurineen kitkemällä, sillä kasvi irtoaa melko helposti maasta.
– Jättiputkia voi hävittää esimerkiksi kitkemällä, suuria kasvustoja kannattaa koettaa hävittää peittämällä kasvusto mustalla muovilla. Kemiallinen torjunta on myös mahdollista. Lähempiä ohjeita jättiputken ja muiden vieraslajien hävittämiseen saa helposti netistä, Laine opastaa.
Jättiputkea käsiteltäessä tulee kuitenkin olla varovainen, sillä sen kasvineste on myrkyllistä. Iholle joutuessaan neste aiheuttaa yhdessä valon vaikutuksen kanssa voimakkaan, ulkonäöltään palovammaa muistuttavan tulehdusreaktion, joka saattaa vaatia sairaalahoitoa. Herkimmät voivat saada oireita pelkästään kasvin hajusta. Silmiin joutuessaan neste voi aiheuttaa jopa sokeutumisen. Jättiputken hävittämiseen kannattaa ryhtyä pilvisenä päivänä suojavaatetuksella sekä hengitys- ja silmäsuojilla varustautuneena. Jättiputken torjunta on helpointa ja turvallisinta toukokuun alkupuolella kasvukauden alkuvaiheessa.
Viialassa 28 kaukasianjättiputkiesiintymää
Laineen mukaan Akaan kaupunki on torjunut jo kymmenisen vuotta alueellaan kaukasianjättiputkea, joka alkujaan levisi eräästä yksityisestä pihasta Tarpianjoen vartta pitkin esimerkiksi lintujen välityksellä.
– Nyt sitä joudutaan torjumaan koko joen pituudelta, siitä yhä löydetään uusia taimia ja kasvustoja. Jättiputken kasvustot on kartoitettu ja niitä torjutaan noin 2-3 kertaa kasvuaikana, muihin vieraslajitorjuntoihin meillä ei ole resursseja, Laine sanoo.
Laine kertoo, että Viialassa on tällä hetkellä 28 esiintymää ja Toijalassa kymmenkunta. Kylmäkosken alueella on vain yksi, sekin joen varressa.
Akaan kaupunki julkaisi reilu vuosi sitten 30-sivuisen Akaan vieraslajikartoituksen. Opasta voi tilata kaupunginpuutarhuri Heli Laineelta sähköpostitse osoitteesta heli.laine@akaa.fi. Se löytyy myös pdf-tiedostona kaupungin nettisivuilta teknisten palveluiden alta.
Viimeisimmät kommentit