Kustaa Laine toimi Emil Wikströmin mallina.
Akaan Seudussa kerrottiin 29.6. Metsäkansan kylän polttamisesta kansalaissodassa huhtikuussa 1918 ja erityisesti Pietolan isäntä Kustaa Laineen kohtalosta. Tässä yhteydessä voisi muistella toistakin Kustaa Laineeseen liittyvää historiallista asiaa.
Ennen Pietolan ratsutilan hankkimista Metsäkansasta 1900-luvun alussa Kustaa ja Ida Laine omistivat Maastolpan tilan Sääksmäen Tarttilassa.
Kustaa Laine (1874–1918) vietti nuoruutensa Tarttilassa lähellä kuvanveistäjä Emil Wikströmin Visavuoren ateljeeta. Laineella oli parin kymmenen ikäisenä oma osansa kuvanveistäjän toteuttaessa Helsingin Säätytalon päätykolmion otsikkofriisiä “Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809”.
Päätykolmioon on sijoitettu kuvanveistäjä Emil Wikströmin vertauskuvallinen pronssiveistossarja “Suomen kansan taistelulla ja työllä saavuttama kehitys ensimmäisille valtiopäiville saakka”. Veistossarjan keskushahmona keisari Aleksanteri I vahvistaa Suomen lait ja oikeudet. Kustaa Laine toimi veistoksessa keisari Aleksanteri I:n mallina.
Emil Wikström rakennutti Sääksmäen Visavuoreen ateljeen suuren tilaustyön vaatimien mittojen mukaisesti. Syksyllä 1894 Visavuori oli valmis ja veistotyöt alkoivat edistyä ripeästi. Kipsiin valetun 26 suuren figuurin piti olla valmis 1.6.1899, mutta Visavuoren tulipalo 13.8.1896 muutti aikataulun. Aleksanteri I:n ja säätyjen edustajien kipsiin valettu keskiryhmä, uusien ryhmien suuret saviluonnokset ja kilpailun voittanut alkuperäinen kipsimalli tuhoutuivat.
Kaikki oli aloitettava alusta. Sopivien ateljeetilojen puuttuessa Wikström muutti perheineen Pariisiin. Säätytalon mittava, yli 3 metriä korkea ja 18,6 metriä leveä työ valmistui Pariisissa, missä veistokset myös valettiin pronssiin.
Minkä verran lopullisessa Aleksanteri I:ssä on Metsäkansan Pietolan Kustaa Lainetta, jää arvailujen varaan.
Jukka O. Mattila, FM
Hattula
Viimeisimmät kommentit