Myös Pietola poltettiin – isännän ruumiin kanssa

Päätoimittaja Juha Kosonen kirjoittaa Akaan Seudun pääkirjoituksessa ”Mennään Metsäkansaan” 22.6.2016: ”Metsäkansalla on hurja lähihistoria. Punaiset polttivat koko kylän Pietolan taloa lukuunottamatta perääntyessään Tampereelta 1918”.
Metsäkansassa huhtikuussa 1918 poltettujen 23 talon joukossa oli myös Pietola ja jopa Pietolan isäntä, äidinisäni Kustaa Laine. Hänen vaimolleen, isoäidilleni  Ida Laineelle jäi huollettaviksi yhdeksän lasta, joista nuorin syntyi puolen vuoden päästä syksyllä.
Murhatun ja talonsa mukana poltetun Kustaa Laineen veli, fil. tri Eevert Laine on kirjoittanut tapahtumista kirjassaan Punakapinan aika Sääksmäen Metsäkansassa (s. 32–33):
”Ensimäisenä joutui uhriksi Pietolan talon isäntä Kustaa Laine. Ehkäpä sen johtoaseman vuoksi, jota tämä isäntä omalla paikkakunnallaan nautti, ja ehkä siitäkin syystä, että Pietolan talo on paikkakunnan huomattavimpia, oli koko kapinan aikana kotitarkastukset, ryöstöt, kuulustelut ja mielivalta kohdannut häntä kaikkein ankarimmin. Kun hän suoraluontoisena hämäläisenä pelkäämättä lausui ajatuksensa tästä mielivallasta, oli siitä ainoana seurauksena, että jo useammankin kerran oli kiväärillä uhattu hänen henkeänsä ja kuletettu milloin missäkin esikunnassa.
Korkeimmilleen kohosi mielivalta, kun punasten tultua sijoitettiin Pietolaan ”punasen ristin sairaala”, jonka henkilökunta takavarikoimislupaa esittämättä katsoi omakseen ja anasti kaikki elintarpeet ja tavarat mitä hyväksi näki. Kun lisäksi esikunta perääntymistä suunnitellen määräsi kaikki elintarpeet takavarikoitaviksi ja kuletettaviksi p-kaartin käytettäviksi, ja Laine niin tästä kuin sairaalan henkilökunnan mielivallasta esitti vastalauseensa, yllyttivät nämä kommunismin huikaisemat hylkiöt esikunnan pidättämään Laineen.
Lisäksi väitettiin — aivan aiheetta — että Laine välitti tietoja valkosille ja oli siten aiheuttanut mm. hyökkäyksen Kelhoa vastaan 7 p. huhtik. ”Lahtarit tappavat työväen vaimot ja lapset ja ajavat väkisin rintamalle. Me olemme vaan leikitelleet lahtarien kanssa, mutta nyt siitä tulee loppu”, sanoi Nuotio pidättäessään Laineen. 16 p. huhtik. kuletti itse Nuotio yhdessä Hyvinkään komppanian plutoonapäällikköjen Oskar Vilho Nymanin ja Väinö Lehtisen kanssa Laineen Konhon metsään, jossa hänet ampuivat ryöstäen häneltä rahat ja arvoesineet.
Niin suuri oli kauhu paikkakunnalla, että vasta 5 päivän päästä uskalsi eräs työmies tulla Pietolaan ilmoittamaan isännän murhasta, vieden vielä Pietolan voudin katsomaan ruumista. Tästä oli seurauksena, että molemmat määrättiin pakkotyöhön, ”koska ovat lahtarien kätyrejä, vaikka pitäisi olla yhtä puolta”. Kun sitten ruumis tuotiin kotiin ja asetettiin asuinrakennuksen alla olevaan kellariin, polttivat punaset lähteissään sekä ruumiin että rakennuksen.”
Jukka O. Mattila
fil. maist, Hattula

 

Yksi kommentti

  1. Rauno Tiili

    Minulla on tallessa Mänsälälaisen jääkäri Yrjö Sairiolan kirje vuodelta 1918 missä hän kuvaa sen alueen punikkeja aivan mielettömiksi. Voisiko syytä olla puolin ja toisin?

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?