Siiri Vesanen (vas.), Lilja Uusitupa, Eveliina Vaittinen, Hilja Viertola, Akseli Sormunen, Joni Uolamo, Heini Virtanen, Milja Viertola ja Iida Säteri tutustuivat elämään pakolaisteltassa.
– Onhan se ankeeta. Aika lailla sellaista, kuin oli ajateltu, kommentoi pakolaisteltan esittelystä juuri tullut Joni Uolamo.
Uolamo oli muiden Toijalan yhteiskoulun 9A-luokkalaisten kanssa yksi ryhmistä, joille esiteltiin pakolaistelttaa SPR:n Toijalan-osaston toimitiloissa nälkäpäiväkeräyksen yhteydessä. Uolamon ja Akseli Sormusen mukaan yhteiskuntaopin tunneilla on puhuttu yleisemmin maahanmuutosta mutta ei niinkään pakolaisista tai turvapaikanhakijoista.
Oppilaat eivät ole myöskään keskenään juuri jutelleet aiheesta, mutta Joni Uolamolla oli näkemys siitä, kuinka Suomen pitäisi tällä hetkellä toimia.
– Minä olen sitä mieltä, että suomalaisten pitäisi auttaa, koska meillä on asiat niin hyvin. Pienikin apu on hyödyllistä. Pakolaisia Suomeen pitää ottaa sen verran, kun pystytään hoitamaan.
Miesten on helpompi lähteä
Pakolaistelttaa esitellyt Anu Rohima Mylläri kertoi siitä, kuinka pakolaisleireille tullaan, kuinka siellä eletään ja kuinka sieltä jatketaan eteenpäin. Oppilaille selvisi myös kiintiöpakolaisen ja turvapaikanhakijan ero.
– Kiintiöpakolaiset asuvat leireillä, ja YK voi suositella pakolaisten ottamista eri maille. Maailmassa on kymmeniä miljoonia pakolaisia, eikä leireillä ole paljoa tekemistä. Turvapaikanhakijat taas lähtevät itse liikkeelle, tulevat rajojen yli ja hakevat turvapaikkaa.
Pelkästään Syyriasta on lähtenyt pakolaiseksi miljoonia ihmisiä. Ne lähtevät, jotka voivat ja joilla ei ole vaihtoehtoa.
– Ihmiset eivät lähtisi omasta maasta ja jättäisi perhettä, jos asiat olisivat kunnossa. Miesten on helpompi lähteä, koska he eivät ole niin helposti haavoitettavissa. Naisia raiskataan ja lapsia viedään elinkauppaan, ja sairaat ja vanhukset taas eivät jaksa tehdä matkaa. Pakolaisleireilläkin värvätään lapsisotilaita, kuolleisuus on suurta, ja monet lapset kuolevat nuorena, SPR:n Hämeen piirin monikulttuurisuustoiminnan kehittäjänä työskentelevä Rohima Mylläri kertoi.
SPR:n monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä Anu Rohima Mylläri on huomannut, kuinka eri tavoin nuoret ajattelevat asioista. Osa puhuu vanhempiensa suulla.
Keskuksia tarvitaan koko ajan lisää
Tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia pitäisi perustaa Suomeen useita viikossa. Koska keskuksia ei ole tarpeeksi, on ihmisiä hätämajoitettu esimerkiksi Tampereella Koukkuniemessä. Suurin osa turvapaikanhakijoista saa Maahanmuuttoviraston puhuttelun jälkeen kielteisen päätöksen, ja heidät käännytetään välittömästi.
– Esimerkiksi Albaniasta tulee nyt paljon ihmisiä, joilla ei ole humanitaarista perustetta turvapaikkaan, Anu Rohima Mylläri kertoi.
Rohima Mylläri on ollut monena yönä Tampereen rautatieasemalla vastassa pohjoisesta junalla tulevia turvapaikanhakijoita. Pakolaistelttaa hän kiertää esittelemässä mahdollisuuksien mukaan.
– Nämä ovat asenne- ja vaikuttamispaikkoja ja faktatiedon tuomista nuorille. Joillain kodin asenne tulee aika vahvasti esiin. Ne ovat vanhempien ajatuksia, joita ei osata perustella. Tässä ikäryhmässä huomaa muutenkin, kuinka eri tavalla nuoret keskenään ajattelevat asioista.
Rytkönen epäilee Akaan lahjoitusta
Valkeakosken kaupunki on päättänyt lahjoittaa 10 000 euroa Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Samalla Valkeakoski haastoi Suomen muut kunnat lahjoittamaan sopivaksi katsomansa summan SPR:n katastrofirahastoon kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Akaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Rytkönen (kok) kertoo kuulleensa asiasta valkeakoskelaiselta kollegaltaan Pekka Järviseltä (sd).
– Siitä ei ole keskusteltu vielä enemmälti. Kun muistaa, että meillä on talouden tasapainottamisohjelma menossa ja yt:t alkamassa, mikä yleinen mielipide voi olla tällaiseen lahjoitukseen? Ristiriitainen varmaan, Rytkönen arvelee.
Hän ei tiedä, käsitelläänkö Valkeakosken haaste esimerkiksi Akaan kaupunginhallituksessa.
– Kyllä se ainakin vapaamuotoisessa keskustelussa tulee esiin.
Viimeisimmät kommentit