Esitän, että kaupunki ryhtyy pikaisesti selvittämään mahdollisuudet perustaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Akaaseen. Soveltuvia tiloja saattaa löytyä omistakin kuten Aseman koulu ja/tai Kylmäkosken kunnantalo.
Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja Suomen lain mukaan Suomenkin on käsiteltävä kaikki turvapaikkahakemukset. Laittomia turvapaikanhakijoita ei ole. Hakijoista on Suomessa hyväksytty noin 40 prosenttia, ja käsittely on kestänyt puolisen vuotta. Vastaanottokeskus on väliaikainen paikka, jossa turvapaikanhakijat odottavat päätöksiä.
Ystäväni ihmetteli jokin aika sitten, miten huono muisti suomalaisilla on. Suomi on asuttanut puoli miljoonaa sodan takia Karjalasta paennutta, 80 000 lasta sai muista pohjoismaista turvapaikan sodan aikana, Unicef lähetti ruoka-apua nykyrahassa noin 15 miljoonaa euroa 48 000 suomalaisen sotaorvon ruokkimiseksi .
Puoli miljoonaa ”elintasosurffaajaa” muutti Ruotsiin töihin, osa sosiaaliturvalle. Sata vuotta sitten suomalaisia muutti Pohjois-Amerikkaan lähes 300 00. ”Taksi” oli tosin turvallisempi kuin Välimeren yli kulkevat.
Minun isäni oli syntyisin Karjalasta, äitini paimensi karjaa jänkien poikki Ruotsiin Lapin sotaa pakoon. Hänkin sai turvapaikan. Tätini on sen sijaan selvä ”elintasosurffaaja”, sodan jälkeen ensin piikomaan Ruotsiin ja Englantiin, sitten Kanadan kautta New Yorkiin ja Floridaan. Kiitos paketeista täti.
Syyrian katastrofisen sodan ja Välimeren yli tulevien takia on Eurooppaan saapunut satojatuhansia pakolaisia. Tämä on entisestään kuumentanut maahanmuutosta käytyä keskustelua. Niin sanotut maahanmuuttokriittiset, jotka usein ovat selviä rasisteja, ovat hallinneet keskustelua. Vastaanottokeskuksia vastaan on mielenilmaisuja, jotka on selvästi johdettu valtakunnan tasolta.
Jostain syystä ihmiset ovat uskoneet kaikenlaisiin, tarkoitushakuisiin huhuihin ja selviin valheisiinkin koskien niin maahanmuuttajia kuin vastaanottokeskuksiakin. Tietoa on ollut, mutta mieluusti on uskottu omien pelkojen ja asenteiden mukaisia väitteitä.
Mihin ihmeeseen on kadonnut niin monen suomalaisen myötätunto, inhimillisyys ja solidaarisuus sodan alta pakenevia kohtaan? Jäisitkö itse ISIS:n kynsiin tai tynnyripommien kohteeksi? Lähtisitkö matkalle Välimeren yli tietäessäsi, että matkalla on suuret mahdollisuudet hukkua? Ihan vain sosiaaliturvan takia.
Tiedän hyvin, että tästäkin aloitteesta saan aikamoista palautetta. Pidetään silti pää kylmänä. Jo nyt on moni sanonut, ettei Akaalla ole varaa perustaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta. Katsotaanpa.
Jos vastaanottokeskus perustetaan, niin omista tiloistaan Akaa saa tietysti vuokratuloa. Henkilökunta palkataan pääosin lähiseudulta. Vastaanottokeskus tarvitsee tietysti paikallisia kuljetus-, kiinteistö- ja ruokapalveluita.
Vuokrat, palkat, palvelut ja vastaanottorahat maksaa valtio. Akaa ei maksa mitään, mutta talous saa piristystä, kaupunki vero- ja vuokratuloja ja imagohyötyä.
Turvapaikanhakijat saavat niin sanottua vastaanottorahaa 200–300 euroa kuukaudessa. Niin henkilökunnan palkat kuin vastaanottorahat menevät käytännössä kulutuksen kautta paikallisiin palveluihin. On laskettu, että esimerkiksi 100 asukkaan vastaanottokeskus piristää kunnan elinkeinoelämää noin 30 000 eurolla kuukausittain.
Mielestäni meidänkin on osallistuttava omalta osaltamme humanitaarisen kriisin lievittämiseen. Suomalaisten omankin historian takia empatiaa ja myötätuntoa uskon löytyvän.
Aarne Kiuru
kaupunginvaltuutettu (sd)
Oleskeluluvan saaneelle hankitaan kunnan vuokra-asunto. Vastuu siirtyy siis siinä vaiheessa kunnille, ja kustannukset näkyvät kunnissa viiveellä. Jatko on paljolti kiinni siitä, miten hyvin tulija kotoutuu Suomeen ja löytääkö hän työtä. Työttömälle maksetaan samat korvaukset kuin Suomessa syntyneillekin. Myös toimeentulotukiin sovelletaan samoja sääntöjä kuin kantasuomalaisiin.
Maahanmuuton vaikutuksia maamme talouteen on vaikea arvioida. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus julkaisi viime vuonna analyysin vaikutusten syistä.
– Pitkän aikavälin vaikutukset riippuvat muun muassa siitä, miten kauan nyt pakolaisina saapuvat asuvat Suomessa, miten hyvin he pärjäävät työmarkkinoilla ja miten paljon käyttävät julkisia palveluita, toteaa VATT:n tutkija Matti Sarvimäki.