Pirkanmaan liiton Maakuntakaava 2040 –ilta sai Toijalan yhteiskoulun audiorioon vähän kiinnostuneita, vaikka aiheet olivat seutukunnan tulevaisuuden kannalta.
Maakuntakaavaluonnoksesta näkee hyvin, kuinka keskeinen sijainti Akaalla Etelä-Pirkanmaalla on. Pääradan ja moottoritien suuntaisesti kulkee myös Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhyke.
Kolmannen raiteen toteutuminen päärataan välille Tampere–Helsinki on miljardiluokan hanke, mutta Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halmeen mielestä maakunnan kärkihanke, koska liikenne radalla Etekä-Pirkanmaalla on jo nyt ruuhkautunut.
– Joudumme jo nyt keskustelemaan ministeriön kanssa, kuinka siellä kulkeva liikenne saataisiin kulkemaan aikataulujen puitteissa. Pääraiteessa lisäraiteet ovat rakentamislistalla nopeimmasta päästä, mutta en uskalla rakentamisvuotta sanoa. Tekninen valmius on jo olemassa, sanoo Halme.
Rata rakennetaan osissa, mutta se pitää saada valtion investointien listalle. Akaan ja Lempäälän kasvulle lisäraiteet ovat elinehto. Vuonna 2040 Akaassa ennustetaan asuvan jo 21 300 henkeä.
– Tämä on todella meidän ruuhkaisimpia rataosuuksia ja se on päärata Helsingistä pohjoiseen. Siina jonotetaan tavaraliikenteen junien perässä. Nykyiseen kapasiteettiin nähden siellä on liikaa junia. Lisäraiteelle Helsingistä Tampereelle pystyttäisiin nopeutta lisäämään hyvinkin niin, että aika lyhenisi tuntiin, sanoo maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys.
Pääradan ongelmien ratkaiseminen säteilee Vaasaan ja Jyväskylään asti. Tampere on junaliikenteen pullokaula, jonka ongelmia joskus ratkaisee Akaan Toijalaan maakuntakaavassa Palkinpään alueelle sijoitettu kolmioraide, joka yhdistää pääradan ja Turun radan
– Toijalan kolmioraide on ainoa maakuntakaavassa oleva uusia ratahanke. Se on pieni, mutta hyvin tehokas raideratkaisu. Se purkaisi aivan merkittävässä määrin liikennettä Toijalan ja Tampereen välillä, nythän Tampereelle osin ajetaan turhaan kääntymäänkin, sanoo Laakkonen-Pöntys.
Akaasta liikenteen keskus
Maakuntakaava 2040 -luonnoksessa Valkeakoskesta tehdään seutukeskus ja Akaa linjataan voimakkaasti Helsinki-Hämeeenlinna-Tampere vyöhykkeellä pääradan linjan mukaisesti kasvavaksi kaupungiksi. Vaikka Viialan ei olekaan enää itsenäinen kunta, siellä on kuitenkin radassa seisake, joka uutena toteutettuna olisi kaupungille satojen tuhansien eurojen hanke. Siksi Toijalan ja Viialan asemanseudut ovat maakuntakaavaluonnoksessa luonnollisia ja voimakkaasti kehittyviä alueita. Akaa kasvaa asemiensa ympärillä.
Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys sanoo Akaan aseman vahvistuvan entisestään uudessa maakuntakaavassa.
– Seuduittain Tampereen kaupunkiseutu ja Etelä-Pirkanmaan muodostavat yhden loogisen kokonaisuuden, jolla on samansisältöiset perusratkaisut. Nykyisiä kuntakeskuksia vahvistetaan ja tiivistetään sekä varaudutaan pääradan asemanseutujen vahvaan kehittämiseen Toijalassa ja Viialassa, sanoo Laakkonen-Pöntys.
Maakuntakaavassa edistetään myös hyviä ja toimivia matkaketjuja. Tämä tarkoittaa sitä, että Toijalan rautatieaseman pysäköintiä on parannettava mutta myös joukkoliikenteen syöttöliikenne Urjalasta ja Valkeakoskelta huomioitava nykyistä huomattavasti paremmin.
Taajama vastaan maaseutu
Maakuntakaavaillan Toijalassa avannut Urjalan kunnanjohtaja Hannu Maijala toivoi, että asuminen myös kaava-alueiden ulkopuolella on jatkossa mahdollista. Mielellään kyllä puhutaan elävistä kylistä, mutta totuus on monesti toisenlainen. Julkisista palveluista lähtee viimeiseksi kyläkoulu. Ongelma on tuttu Akaassakin, mutta Kylmäkosken alue on selkeää maaseutua. Aseman kyläkoulu ja kirkonkylän kirjasto on jo lopetettu ja terveysasemaakin uhkaa sulkeminen.
– Maakuntakaavassa taajamat pitää osoittaa paikkoihin, joissa on taajamavarauksia. Ja taajamien kasvu on aina turvattava. Meillä on todella vahvan kasvun ennuste etelän suuntaan ja vahvoja infrastruktuuri-investointeja odotetaan ja totta kai näihin on varauduttava. Ei maakuntakaavassa haja-asutusaluerakentaminen ole pois suljettu, enemmän se on kuntien voimavaroista ja tahtotiloista kiinni, sanoo maakuntakaavoitusjohtaja Laakkonen-Pöntys.
Maakuntakaavassa on lueteltu myös Pirkanmaan kylät, joita on Etelä-Pirkanmaalla muuta maakuntaa enemmän. Listaan pääsi, jos palveluja on jäljellä ja asukasennuste on kasvava.
Akaan valtuuston puheenjohtajan Saila Kallioisen (oik.) mielestä Akaan tavoitteet toteutuvat maakuntakaavassa hyvin.
Kaupan neliöitä on
Pirkanmaalla vähittäiskaupalla on neliöitä lähes 1,7 miljoonaa. Kuntien keskustoihin neliöt ovat sijoittuneet välille 5–92 prosenttia. Valkeakoskella prosentti on suurin ja Lempäälässä pienin.
– Kaikki muut kunnat sijoittuvat tälle välille ja tekee suunnittelun haasteelliseksi. Maakuntakaavassa lähdetään siitä, että kauppaa ohjataan esisijaisesti keskustoihin ja luonnoksessa esitetään, että prosenttiosuudet nousisivat 10 prosentilla. Se on meistä paljon, mutta valtion mielestä ei ollenkaan riittävästi, sanoo Laakkonen-Pöntys.
Akaassa erikoiskaupan alarajaksi on suunniteltu 7 000 kerrosneliömetriä ja päivittäistavarakaupassa 5 000 kerrosneliömetriä.
Yhtenäinen Akaa mahdollinen
Ainespuun varastointi Toijalan keskustassa päättyy, alue siirtyy joko Konhoon, Metsäkansaan tai Urjalaan. Tämä mahdollistaa koko asemanseudun uudelleen suunnittelun.
Maakuntakaavaluonnos ohjaa myös Toijalan ja Viialan taajamien yhteen kasvamiseen. Akaa Pontin teollisuusalue on kaavassa. Maakuntakaavan oikeusvaikutus on pienin, mutta se on kuitenkin kaiken suunnittelun pohja.
– Tahtotilan maankäytöstä löytyy maakuntakaavasta, jotta palvelut säilyvät. Silloin kun ollaan lähellä kasvukeskusta, palvelut loppuvat aika helposti läheiseltä maaseudulta, sanoo Laakkonen-Pöntys.
– Jos maakuntakaavaan on merkitty kaupan alue, kunta ei saa sinne kaavoittaa muuta. Meillä ei toisaalta ole koulun tontteja ja mikään toimivalta ei siirry kunnalta maakunnan liitolle sillä, että teemme maankäytön rajat. Kunta ei edelleenkin alueensa suuri kehittäjä, jatkaa maakuntajohtaja Esa Niemi.
Vesa Liehua ja Jani Hevonojaa kiinnostivat maatalouteen varattujen alueiden tulevaisuus maakuntakaavassa. Elinkeino on kaavoittajien mielestä turvassa.
Satamatoimintoja on mahdollista kehittää Toijalan Satamassa, mutta kaavassa on myös varaus satamalle Viialaan.
Myös maaseutu on kaavassa huomioitu. Valkoinen ei tarkoita tyhjää, vaan se on väri, joka tarkoittaa maaseutua. Akaa on pitkän Punkalaitumelta alkavan maaseutualueen pohjoispäässä.
– Tämän alueen voi luokitella yhdeksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja se on todella hienoa ja ainutlaatuista tässä maakunnassa. Maakuntakaavan tarkoitus on turvata myös maatalouselinkeinon harjoittaminen Pirkanmaalla, sanoo maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys.
Kommentteja 10.4. mennessä
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 –luonnos on pasta aikaa nähtävillä 10.4. asti muun muassa netissä osoitteessa: http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi. Kaavakartan lisäksi on nähtävillä kaavamerkinnät ja ehdotetut määräykset. Lisäksi sivuilta löytyvät kymmenet maakuntakaavan pohjaksi tehdyt selvitykset.
Kaavaluonnosaineisto on nähtävillä 5.3. – 10.4. on nähtävillä myös Akaan kaupungintalolla teknisessä keskuksessa osoitteessa Myllytie 3.
Mielipiteensä maakuntakaavaluonnoksesta ja valmisteluaineistosta voi esittää 10.4. mennessä Pirkanmaan maakuntahallitukselle osoitettuna: sähköisellä palautelomakkeella internet-sivuilla tai sähköpostilla osoitteeseen pirkanmaan.liitto@pirkanmaa.fi, tai postittaa tai tuoda Pirkanmaan liittoon, osoite: Pirkanmaan liitto, Nalkalankatu 12, PL 76, 33201 Tampere.
Viimeisimmät kommentit